Nykyajan juoksukulttuurissa kengät ovat lähes itsestäänselvyys, ja niiden rooli juoksijan suorituksessa ja hyvinvoinnissa on ollut laajasti hyväksytty. Mutta yhä useammat tutkimukset ja käytännön kokemukset viittaavat siihen, että juoksukengät eivät välttämättä ole paras valinta jalkojen ja kehon terveydelle. Erityisesti paljasjalkajuoksu tarjoaa vaihtoehdon, joka voi paitsi parantaa juoksukokemusta myös vähentää loukkaantumisia pitkällä aikavälillä.

Paljasjalkajuoksu on saanut yhä enemmän huomiota viime vuosina, ja monet juoksijat ovat löytäneet siitä väylän, joka ei ainoastaan vähennä vammojen riskiä, vaan myös parantaa juoksun tehokkuutta. Erityisesti nuorille ja terveille juoksijoille tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että juoksukengät voivat aiheuttaa enemmän rasitusta polville, lonkille ja nilkoille kuin paljasjalkajuoksu. Itse asiassa, eräässä vuonna 2010 julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että juoksukengillä juokseminen kuormittaa polvia enemmän kuin korkokengillä kävely. Tämä viittaa siihen, että kengät voivat estää luonnollista liikkumista ja tuoda kehoon ylimääräistä rasitusta.

Miten tämä liittyy paljasjalkajuoksuun? Ensinnäkin, paljasjalkajuoksussa keho saa luonnollisen palautteen jalkaterän ja maapinnan väliltä. Kenkien pehmusteet ja eristys estävät tätä palautetta, jolloin juoksija ei saa tarkkaa tietoa maata ja askellusta koskevista tuntemuksista. Tämä voi johtaa epätasapainoon ja aiheuttaa epäterveellisiä askelluksia, kuten voimakkaita kantapäälle iskeytyviä iskuja, jotka kuormittavat niveliä. Paljasjalkajuoksu sen sijaan aktivoi jalkaterän aistinelimet ja parantaa kehon tasapainoa, sillä luonnollinen liike ja askellus perustuvat kehon omiin tuntemuksiin.

Monet juoksijat, jotka ovat siirtyneet paljasjalkajuoksuun, kertovat myös huomanneensa, että se vähentää vammoja ja parantaa juoksukokemusta. Vaikka alkuun voi tuntua haastavalta siirtyä paljain jaloin juoksemiseen, keho mukautuu nopeasti ja alkaa toimia tehokkaammin, kun se saa vapaamman liikkumisen ja enemmän luonnollista palautetta. Lisäksi paljasjalkajuoksu voi parantaa juoksijan nopeutta ja kestävyyttä, sillä kengät eivät rajoita askellusta ja liikeratoja.

Juoksukenkien tarjoama suoja saattaa tuntua houkuttelevalta, mutta se tuo myös mukanaan haittapuolia. Esimerkiksi pehmusteet voivat hidastaa juoksijan liikeratoja, jolloin jalat eivät liiku yhtä luonnollisesti. Kengät voivat myös luoda vääränlaista suojaa, joka saattaa estää jalkojen lihakset kehittymästä kunnolla. Tämä voi johtaa siihen, että jalkaterän ja säären lihakset heikkenevät, mikä puolestaan altistaa juoksijalle vammoille, kuten nilkkatulehduksille tai jänneongelmille.

Vastustajat saattavat huomauttaa, että paljasjalkajuoksu on riskialtista ja että se voi johtaa loukkaantumisiin, mutta oikea tekniikka ja asteittainen sopeutuminen tekevät paljasjalkajuoksusta turvallisen vaihtoehdon. Kuten aiemminkin mainittiin, kengät saattavat tarjota suojaa, mutta ne tekevät sen hintaansa: suojaaminen estää kehon luonnollista liikkumista, ja liiallinen suoja voi itse asiassa olla syypää vammoihin.

Tämä ei tarkoita, että kengät olisivat aina huono valinta – tietyissä olosuhteissa, kuten kylmässä tai epätasaisessa maastossa, kengät voivat tarjota tarvittavaa suojaa. Mutta monille juoksijoille, jotka harjoittelevat paremmassa maastossa, paljasjalkajuoksu voi olla väylä parempaan suoritukseen ja pienempiin vammoihin. Näin ollen paljasjalkajuoksu on enemmänkin askel kohti kehon luonnollista liikkumista, jota kengät estävät.

On myös tärkeää huomata, että paljasjalkajuoksun edut eivät rajoitu vain juoksijoihin. Jos ajattelemme eläinkunnan edustajia, kuten koiria, voimme huomata, ettei niille ole koskaan laajasti tarjottu kenkiä. Koira voi juosta nopeammin, olla ketterämpi ja kokea vähemmän nivelongelmia ilman kenkiä. Tämä esimerkki auttaa ymmärtämään, kuinka keho toimii optimaalisesti ilman ylimääräistä suojaa, joka voisi estää sen luonnollisen toiminnan. Jos eläinmaailma selviää hyvin ilman kenkiä, miksi meidän pitäisi olla poikkeus? Tämä yksinkertainen esimerkki voi auttaa meitä ymmärtämään paljasjalkajuoksun perusperiaatteet ja sen vaikutukset kehoon.

Tärkeä seikka, joka paljasjalkajuoksuun siirtyvälle juoksijalle kannattaa muistaa, on kehon kuuntelu. Keho kertoo, mikä on sille luonnollista ja mikä ei. Aluksi paljasjalkajuoksu saattaa tuntua oudolta, mutta keho alkaa nopeasti tottua siihen ja antaa tarvittavaa palautetta. Sen sijaan, että luottaisimme tutkimuksiin ja akateemisiin tutkimuksiin, meidän tulisi luottaa omaan kehoomme ja sen kykyyn sopeutua luonnollisiin olosuhteisiin.

Kuinka paljasjalkajuoksu voi parantaa tekniikkaasi ja oppimistasi

Juoksu on monille meistä automaattinen liike, mutta paljasjalkajuoksu vie sen aivan uudelle tasolle, jossa huomio kiinnittyy syvälle kehoon ja sen aistimuksiin. Paljasjalkajuoksun oppiminen ei ole pelkästään liikkumisen taitoa, vaan ennen kaikkea kykyä kuunnella omaa kehoa ja tuntea sen reaktiot maata kohtaan. Kun juokset paljain jaloin, jalan liike ei ole enää vain lasku maahan ja nousu ylös, vaan sen mukana tulee syvällinen ymmärrys siitä, miten koko keho reagoi maahan, mihin suuntaan liike kulkee ja miten kehon liikkeet heijastavat ympäristön tuntua.

Kun jalka laskeutuu maahan, se ei vain mene suoraan alas kuten koneessa laskeutuva lento, vaan se liikkuu myös hieman taaksepäin suhteessa juoksupinnan liikkeeseen. Ajattele tätä liikettä kuten lentokonetta, joka laskeutuu maahan, mutta ei rullaa eteenpäin. Sen sijaan jalanpohja koskettaa maata lempeästi ja pysyy paikoillaan, mutta liikkuu taaksepäin suhteessa eteenpäin kulkevaan kehoosi. Tämä liike on tärkeä osa paljasjalkajuoksua, sillä se auttaa sinua löytämään juoksutekniikkasi ja tekemään hienosäätöjä, jotka tekevät juoksustasi sujuvampaa ja vähemmän jännittynyttä.

Tavoite ei ole yrittää pakottaa itseäsi liikkumaan tietyllä tavalla, vaan kuunnella kehoasi ja säätää liikkeitäsi sen mukaan, mitä tunnet. Aluksi tämä voi tuntua oudolta ja jähmeältä, mutta vähitellen, useamman askeleen jälkeen, liike muuttuu sulavammaksi ja kaarevammaksi. Tämä "lapsellinen" oppimistapa on avain siihen, että juoksu muuttuu luonnolliseksi ja luontevaksi. Tämä lähestymistapa muistuttaa lapsen oppimisprosessia: ei ole kiire oppia puhumaan, vaan lapsi kokeilee ja kuuntelee, kokeilee ja löytää oman tapansa. Näin myös juoksijan tulisi suhtautua oppimiseen, ilman kiirettä tai pakkoa suorittaa.

Lapsen tavoin oppiminen paljasjalkajuoksussa tarkoittaa myös sitä, että sinun ei tarvitse "tehdä töitä" tekniikan eteen. Se ei ole pakonomaista, vaan peli, jossa kokeillaan ja tutkitaan, kuinka keho reagoi erilaisiin maapintoihin. Jos sinulla ei ole herkkyyttä jalkapohjissa, kuten monilla meistä, jotka ovat tottuneet kenkiin, paljasjalkajuoksu voi tuntua aluksi epämiellyttävältä ja haastavalta. Tämä johtuu siitä, että jalkapohjamme eivät ole tottuneet vastaanottamaan maasta tulevia signaaleja. Kenkien käyttäminen estää tämän luonnollisen yhteyden maahan, jolloin juoksu saattaa tuntua vähemmän intuitiiviselta ja jopa kivuliaalta.

On tärkeää ymmärtää, että juoksutekniikka ei ole vain kehityksen ja toistojen tulos, vaan myös herkkyys ja tietoisuus siitä, miten maapinta ja keho kommunikoivat keskenään. Jos et ole koskaan juossut paljain jaloin, maapinnan tuntemus voi aluksi tuntua epämiellyttävältä, mutta ajan myötä se alkaa paljastaa salaisuuksia, joita et olisi osannut kuvitellakaan. Paljasjalkajuoksu herättää tunteet, joita kengät peittävät. Juoksija ei enää keskity vain nopeuteen tai matkaan, vaan siihen, miten keho reagoi ympäristön tarjoamaan haasteeseen.

Sama ajatus koskee myös tekniikan kehittämistä. Paljasjalkajuoksun opettelussa ei ole kyse siitä, että opettelisit oikean askeleen tai liikkeen ulkoa, vaan että huomioit kehosi ja sen aistimukset. Tässä mielessä paljasjalkajuoksu on enemmän oppimista kuin suorittamista. Se on jatkuvaa hienosäätöä, jossa oppiminen tapahtuu paljaalla maalla, joka herättää tunteet ja antaa välittömän palautteen. Tämä eroaa perinteisestä juoksutekniikan harjoittelusta, jossa usein huomio kiinnittyy liikaa liikkeen täydellisyyteen ja vähemmän kehon luonnollisiin signaaleihin.

Lapsen tapaan oppiminen ei kuitenkaan aina ole helppoa aikuiselle. Meidän on vaikea päästä eroon vuosien tottumuksista ja uskomuksista siitä, että oikeat kengät ratkaisevat ongelmat. Ajatus siitä, että paljasjalkajuoksu voi parantaa tekniikkaamme, saattaa tuntua oudolta, koska olemme tottuneet siihen, että kengät suojaavat meitä. Kengät estävät meitä tuntemasta maata ja saattavat itse asiassa luoda huonon juoksutekniikan. Jos kengät "suojavaat" meitä, ne tekevät sen kustannuksella, että emme opi tunnistamaan omia liikkeitämme ja sitä, milloin juoksemme väärin.

Paljasjalkajuoksu ei ole vain fyysinen harjoitus, vaan myös henkinen prosessi, jossa on tärkeää harjoittaa kärsivällisyyttä. Samalla tavalla kuin lapsi ei odota saavuttavansa puhetaitojaan heti, ei juoksijakaan saa odottaa täydellistä suoritusta heti. On tärkeää oppia kuuntelemaan kehoa ja antaa sille aikaa ja tilaa toipua ja oppia ilman kiirettä. Kuten aina, oppiminen on prosessi, ja siinä ei ole oikoteitä. Mutta jos haluat parantaa tekniikkaasi ja kehittää kehoasi, paljasjalkajuoksu tarjoaa sen mahdollisuuden – kunhan olet valmis kuuntelemaan ja oppimaan kehosi kautta.

Mikä on grafikaivuu ja miten sitä hyödynnetään monimutkaisten verkostojen tutkimuksessa?
Miten Donald Trumpin persoonallisuusmuutokset heijastavat vaarallisia psykopaattisia piirteitä ja niiden vaikutuksia demokratiassa?
Miten tiede ja uskonto voivat elää yhdessä tieteiskirjallisuudessa?
Kuinka valta, ahneus ja perhesuhteet muovasivat Jared Kushnerin ja Donald Trumpin liiketoimintaimperiumia?
Miten yhdistää oikeat ihmiset ja paikat – Rehellisyyden ja ymmärryksen voima