Jared Kushnerin ura nousi huimaan nousuun, kun hän otti ohjat Kushner Companies -yrityksestä 23-vuotiaana isänsä jouduttua vankilaan. Seuraavan kymmenen vuoden aikana hän käytti sekä lainarahaa että mahdollisesti Venäjän kautta pestyä rahaa ostaakseen lähes seitsemän miljardin dollarin edestä kiinteistöjä, joista suurin osa sijaitsi New Yorkissa, mukaan lukien 666 Fifth Avenuen toimistorakennus, jonka hän osti ennätykselliseen hintaan 1,8 miljardilla dollarilla. Lisäksi hän hankki muita omaisuuseriä, kuten New York Observerin julkaisijan, Observer Median. Vuonna 2014 Jared perusti yhdessä veljensä Joshuan ja Ryan Williamsin kanssa entisen Cadren, myöhemmin RealCadre LLC:n, verkkopohjaisen kiinteistösijoitusalustan, jonka liikekumppaneihin kuuluivat muun muassa Goldman Sachs ja miljardööri George Soros.

Jaredin tie Yhdysvaltain hallituksen luottamuksellisiin tehtäviin ei ollut täysin ongelmaton. Vasta toukokuussa 2018, presidentti Donald Trumpin väliintulon jälkeen, Jared sai salaisen turvallisuustarkastuksen hyväksynnän. Prosessissa ilmeni ongelmia, kuten Jaredin liiketoimintojen täsmällinen ilmoittaminen ja mahdolliset eturistiriidat. Jaredin taloudellinen ja poliittinen urakehitys oli läheisesti sidoksissa hänen vaimonsa Ivankan isään, Donald Trumpiin, ja heidän suhteensa perustui monin tavoin vallan, ahneuden ja korruption verkostoihin.

Donald Trumpin tie liikemaailman huipulle oli puolestaan täynnä vähemmän rehellisiä liikkeitä. Yksi esimerkki tästä oli hänen Atlantic Cityn kasinolisenssien saamisensa vuonna 1981. Trumpin yritysnopeudet ja poliittiset taktiikat, joilla hän manipuloi New Jerseyn peliviranomaisia, nostavat esiin hänen omat, jopa häikäilemättömät peliliikkeensä. Trumpin taidot valtion pelilisenssien saamisessa eivät jääneet huomaamatta. Hän manipuloi prosessia, joka normaalisti oli yksityiskohtainen ja perusteellinen. Trump käytti hyväkseen poliittista painostusta ja suostuttelua, uhkaamalla muun muassa rakentaa kasinon New Yorkiin, mikä olisi ollut haitaksi Atlantic Citylle ja sen liiketoiminnalle.

Vaikka Donald Trumpia ja Jared Kushneria yhdistää epäluotettavuus ja lahjakkuus manipuloida järjestelmiä omaksi edukseen, heidän välillä on tärkeä ero: vain yksi heistä on itse luonut oman menestyksensä. Donald ja Jared syntyivät kultalusikka suussa, ja heidän menestyksensä on pitkälti ollut sidoksissa perhesuhteiden ja valtavan rahallisen tuen varaan. Heidän liiketoimintaimperiuminsa ei ole rakentunut perinteisin, rehellisin keinoin, vaan sen perustana on ollut pitkälti perhesiteet, ahneus ja kyky pelata vallanpelissä.

Näiden perhesiteiden rooli on erityisen tärkeä ymmärtää. Trumpin ja Kushnerin urat eivät olisi kehittyneet samalla tavalla ilman voimakasta perhesidonnaisuutta, joka on toiminut suojaverhona monilta liiketoiminnallisilta ja poliittisilta esteiltä. Tämä on ollut heidän valttikorttinsa ja mahdollistanut myös sellaiset epäilyttävät liiketoimet, joita muut eivät olisi voineet toteuttaa ilman samaa suojaverkkoa.

Jaredin ja Donaldin tapauksessa ei ole kyse vain yksittäisistä liiketoimista, vaan myös niiden taustalla piilevästä perhesuhteiden dynamiikasta, joka on mahdollistanut heille esteettömän pääsyn poliittiseen ja taloudelliseen valtaan. On tärkeää muistaa, että heidän liiketoimintojensa ja urakehityksensä taustalla ovat paljon laajemmat verkostot ja intressit, jotka ulottuvat kauas tavallisen liiketoiminnan rajoista. Heidän menestyksensä ei ole vain markkinoinnin, kykyjen ja kovien päätösten tulosta, vaan myös poikkeuksellisen suotuisan perhesuhteiden verkoston hedelmä.

Miten poliittinen oikeus ja rikosoikeus kietoutuvat Yhdysvalloissa: esimerkkejä ja oikeudellisia taisteluita

Yhdysvalloissa poliittiset ja oikeudelliset taistelut ovat pitkään olleet erottamaton osa maan poliittista elämää. Oikeusjuttujen taustalla on usein valtiollisten toimijoiden toiminta, jonka voidaan katsoa rikkovan kansalaisoikeuksia tai jopa lainsäädäntöä. Esimerkiksi Arlingtonin piirikunnan ja Washingtonin alueen viranomaiset ovat olleet osallisina ensimmäisen muutoksen rikkomisissa, sillä he eivät ole kyenneet tarjoamaan selvitystä siitä, miksi Lafayette Square tyhjennettiin 1. kesäkuuta. Oikeus ei voinut tuomita asiaa, sillä osapuolet eivät olleet ehtineet käynnistää todistusaineiston hankintaa. Tässä asiassa oikeus antoi osapuolille mahdollisuuden tutkia tosiasioita, kunhan asianmukaiset todisteet olivat koottu.

Toinen tunnettu oikeusjuttu liittyy Mary Trumpiin, joka nosti kanteen setäänsä Donald Trumpia vastaan, väittäen tämän huijanneen häneltä miljoonia dollareita oikeutetusta perinnöstään. Trumpin ja hänen sisarustensa väitettiin manipuloineen perintöjärjestelmää ja luoneen järjestelmän, joka alensi Maryn omaisuuden arvoa lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Mary Trump oli alun perin hyväksynyt sopimuksen, joka aliarvioi hänen osuutensa, mutta vuonna 2018 The New York Timesin artikkeli paljasti Trumpin perheyrityksen käyttäneen verovarojen manipulointia ja omaisuuden vääristelyä. Tämän seurauksena Mary Trump ryhtyi oikeustoimiin saadakseen oikeudenmukaisen osan omaisuudestaan. Vaikka Donald Trump yritti hylätä kanteen, oikeus käsitteli sen ja päätti siirtää asian selvitysvaiheeseen.

Samalla, kun politiikka ja oikeus kietoutuvat Yhdysvalloissa, tapahtumat saavat yhä useampia oikeudellisia seurauksia. Esimerkiksi Michiganin hyvinvointioikeudet -järjestö nosti kanteen Trumpia vastaan, väittäen että hän oli osalistunut vaalien jälkeisiin painostusyrityksiin. Trumpin ja hänen kampanjan väitettiin rikkoneen vaalilakeja, erityisesti osavaltioissa, joissa oli suuri musta väestö, kuten Detroitissa ja Atlantalassa. Tämän lisäksi he väittivät, että Trump oli pyrkinyt estämään äänestystulosten virallisen hyväksynnän osavaltioissa, joissa hänen puolueensa oli hävinnyt. Erityisesti Trumpin toimet, jotka liittyivät vaaleihin suurissa mustissa kaupungeissa, täyttivät säädetyt rikosrajoitukset.

Georgiaan liittyvä tutkimus ja oikeudelliset toimet liittyvät myös Trumpin vaalien jälkeisiin toimiin. Vuonna 2021 Fultonin piirikunnan syyttäjä aloitti tutkinnan siitä, oliko Trump yrittänyt häiritä vaalitulosta ja rikkonut vaalilakeja. Erityisesti hän tutki Trumpin puhelua Georgian vaalisihteerille Brad Raffenspergerille, jossa Trumpin väitettiin pyytäneen äänestystulosten muuttamista. Syyttäjä tutki myös, oliko Trumpin asianajaja Rudy Giuliani rikkonut lakeja esittämällä vääriä väitteitä Georgian viranomaisille.

Myös kongressin jäsenet ovat olleet mukana oikeudellisissa toimenpiteissä Trumpia vastaan. Esimerkiksi edustaja Bennie Thompson haastoi Trumpin, Giulianin, Proud Boys -ryhmän ja Oath Keepers -järjestön oikeuteen väittäen, että he olivat loukanneet Ku Klux Klanin lakia, joka suojelee kansalaisia väkivaltaa ja vaalien häirintää vastaan. Samalla tavalla edustaja Eric Swalwell nosti kanteen Trumpia vastaan väittäen, että Trump oli osallistunut kongressin vaalien sertifioinnin häirintään 6. tammikuuta 2021 tapahtuneen kapinan yhteydessä.

Yhdysvalloissa näiden oikeudenkäyntien taustalla on monimutkainen ja useita tasoja käsittävä oikeusjärjestelmä, jossa rikosoikeuden ja kansalaisoikeuksien suojelun rajat hämärtyvät. Vaikka syytetyt yrittävät puolustautua väittäen, että heidän toimet olivat ensimmäisen lisäyksen (First Amendment) suojaamia, näiden oikeusjuttujen ratkaisut voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, miten poliittisia ja perustuslaillisia oikeuksia tulkitaan Yhdysvalloissa.

Oikeusprosesseissa, kuten Trumpin ja hänen kannattajiensa oikeudenkäynneissä, on keskeistä ymmärtää, että poliittisten tekojensa ja oikeudellisen vastuun väliset rajat eivät ole aina selkeitä. Vaikka Yhdysvaltain perustuslaki suojaa poliittisia oikeuksia, kuten sananvapautta ja kokoontumisvapautta, tämä ei anna vapautta toimia lain vastaisesti tai väkivaltaisesti. Oikeudelliset prosessit näissä tapauksissa toimivat tärkeinä rajapyykkeinä, jotka määrittelevät, kuinka pitkälle poliittinen toiminta saa mennä ilman, että se rikkoo lakia ja kansalaisten oikeuksia.

Mitä sinun on tiedettävä hain ja muiden syvyyksien olentojen maailmasta?
Mitä hyötyjä ja haasteita etäseurannalla on potilaiden hoidossa?
Miten valita ruokaostokset ja ymmärtää espanjankielisiä hintatietoja?
Miksi Nixonin toimet Watergatessa johtuivat hänen omista valta-asenteistaan?