Miten Donald Trump voitti Iowan presidentinvaalit 2016?

Iowa, jota monet amerikkalaiset pitävät vain "ylilennettävänä alueena", on itse asiassa poliittisessa mielessä hyvin kiinnostava valtio. Vaikka Iowa tunnetaan erityisesti sen "retail-politics" -käytännöistään, kuten Iowan kokouksista, sillä on myös monia muita poliittisia piirteitä, jotka tekevät siitä ainutlaatuisen. Tämä valtio on kiinteästi liitetty Yhdysvaltain vaalikäytäntöihin erityisesti sen monipuolisen poliittisen maantieteensä ja vaalijärjestelmänsä vuoksi. Iowan ei-puoluetaustaiset äänestäjät, sen erikoislaatuinen punaisenistricting-järjestelmä ja kovan tason perustuslainmuutosprosessi luovat poliittisesti dynaamisen ympäristön, joka tarjoaa merkittäviä oivalluksia poliittisista kehityskuluista niin osavaltio- kuin valtakunnallisella tasolla.

Republikaanien puolella Trumpin voitto oli lähes yhtä vakuuttava. Vaikka Ted Cruz oli luonut vahvan organisaation ja tähdännyt erityisesti Iowan voittoon, Trump kykeni voittamaan muut kokeneet poliitikot, kuten Jeb Bushin, Chris Christien, Marco Rubion ja Scott Walkerin. Molemmat pääehdokkaat, Trump ja Clinton, lähettivät vaalimiehiään Iowaan ja palasivat henkilökohtaisesti hakemaan osavaltion kuuden vaalivaalin ääniä. Trump onnistui voittamaan Iowan lähes 10 prosentin erolla Clintonista, mikä oli suuri yllätys ja vaikutti myös osavaltion muissa vaaleissa.

Miksi Trump voitti Iowan? Vaikka kansallisen tason tutkimukset ovat antaneet yleistä kuvaa vuoden 2016 vaaleista, on tärkeää pohtia, kuinka hyvin nämä tutkimukset pätevät osavaltioihin, kuten Iowaan. Iowan poliittinen kenttä on ainutlaatuinen, ja on tärkeää ymmärtää, että perinteinen kansallinen lähestymistapa ei aina riitä selittämään alueellisia eroja, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi vaalitulokseen. Iowan vaalitulos ei ollut vain presidentinvaalien seurantaa, vaan se ilmensi myös suurempia poliittisia muutoksia ja kehityskulkuja osavaltion poliittisessa kentässä.

Trumpin voittamaton kampanja ei perustu vain hänen henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa, kuten populistiseen ja vastavallankumoukselliseen tyyliinsä, vaan myös syvällisiin Iowan poliittisiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin. Osavaltion monenlaiset äänestäjät – niin maaseudun kuin kaupungin väestö – muokkasivat vaalikäyttäytymistä tavalla, joka erosi muista osavaltioista. Tämä monimuotoisuus oli osa syy, miksi Trumpin sanoma onnistui niin hyvin, erityisesti kun se resonoi monien tavallisten äänestäjien huolien ja toiveiden kanssa.

Kun tarkastellaan Iowan politiikkaa vuonna 2016, on tärkeää ymmärtää, että vaikka vaalitason dynamiikka oli kansallinen, Trumpin kyky vedota paikallisiin huolenaiheisiin ja käyttää hyväkseen osavaltion poliittista ympäristöä oli keskeinen tekijä hänen menestyksessään. Yksittäisten äänestäjien tunnistaminen ja heidän tarpeidensa ymmärtäminen muodostivat avainosan hänen voittokampanjassaan.

Iowan presidentinvaalit vuonna 2016 olivat kuitenkin vain osa laajempaa prosessia, jossa Trumpin voitto toi esiin myös osavaltion muiden poliittisten vaalien merkityksen. Koko osavaltion politiikka, paikalliset ehdokkaat ja vaalitulokset saivat uusia ulottuvuuksia, kun Trumpin voitto näkyi myös alhaisemman tason vaaleissa. Trumpin kampanja toimi Iowassa ikään kuin katalysaattorina, joka vaikutti paitsi kansallisiin vaaleihin, myös osavaltion omiin vaaleihin.

Iowan poliittisen maantieteen ymmärtäminen on olennainen osa sitä, miten vaalitulos voidaan selittää. Iowan voitto ei ollut vain Trumpin ja Clintonin välinen kamppailu, vaan se oli myös osa laajempaa poliittista vuorovaikutusta, jossa paikalliset dynamiikat ja kansalliset trendit kietoutuivat toisiinsa. Iowan poliittinen maantiede, jossa kulttuuri ja talous eroavat monista muista Yhdysvaltain alueista, antaa ainutlaatuisen käsityksen siitä, miksi Trump onnistui niin hyvin tässä osavaltiossa.

On tärkeää huomata, että Iowan vaalikampanjat vuonna 2016 eivät olleet vain yksittäisiä tapahtumia, vaan ne olivat osa laajempaa poliittista ja kulttuurista kehitystä. Iowa on edelleen tärkeä osavaltio Yhdysvaltain vaaleissa, ja sen poliittinen kenttä tarjoaa monia oivalluksia siitä, miten paikalliset trendit voivat vaikuttaa kansallisiin vaaleihin. Trumpin voittokampanja Iowassa oli esimerkki siitä, kuinka politiikka voi muotoutua paikallisten olosuhteiden perusteella ja miten yksittäiset vaalit voivat heijastaa suurempia kansallisia suuntauksia.

Miten Iowan Poliittinen Kulttuuri Vaikuttaa Presidentinvaaleihin?

Iowan poliittinen kulttuuri on tunnettu avoimuudestaan ja sen painotuksesta ehdokkaiden sekä julkisten viranomaisten saavutettavuuteen. Vaikka Iowan poliittisessa kentässä ehdokkaat ja virkamiehet ovat yleisesti tavoitettavissa, on yhtä lailla tärkeää huomata, että poliittiset konsultit ja puolueiden edustajat ovat myös helposti lähestyttäviä. Tämä yhteys kansalaisiin ei ole sattumaa, sillä se on muodostunut osaksi Iowan poliittista dynamiikkaa, joka vaikuttaa moniin vaalituloksiin ja valitsijakunnan käytökseen.

Iowan asema poliittisessa kartassa on merkittävä, koska osavaltio on monien presidentinvaalien käänteentekevä taistelualue, jolla on ollut taipumusta valita presidentti, joka ei aina ole ollut puolueensa valtavirran edustaja. Tämän osavaltion vaihteleva poliittinen ilmapiiri on aina ollut mielenkiintoinen tutkimusaihe, erityisesti kun tarkastellaan Donald Trumpin yllättävää voittoa vuonna 2016. Iowa oli perinteisesti ollut demokraattien kannalta suosiollinen, mutta Trumpin voitto vuonna 2016 muutti tilannetta ja avasi keskustelua osavaltion poliittisista muutoksista ja äänestäjien käyttäytymisen syistä.

Trumpin voittokulku Iowassa ei ollut pelkästään puolueen tai ehdokkaan valinta, vaan se oli myös merkki syvemmistä yhteiskunnallisista ja kulttuurisista muutoksista. Iowan poliittiset eliitit itsekin puhuivat äänestäjien entistä voimakkaammasta tarpeesta muutokselle, ja monet kansanvaltaiset äänet heijastivat tätä samaa viestiä. Muutoksen ja poliittisen jakautumisen teemat olivat keskiössä, ja äänestäjät, jotka perinteisesti olisivat äänestäneet demokraattisesti, siirtyivät osittain Trumpin taakse, sillä he näkivät hänessä mahdollisuuden muutokseen.

Vaalikampanjan voittaminen ei kuitenkaan ollut pelkästään demokraattien ehdokkaan heikkoudesta tai Trumpin vahvuudesta, vaan se oli myös seurausta siitä, kuinka kampanjat onnistuivat mobilisoimaan ja aktivoimaan omia tukiryhmiään. Etenkin Iowan alueilla, joissa politiikka on usein henkilökohtaista ja perustuu vahvasti suhteisiin yhteisöissä, kampanjan rakenne ja sen tarjoamat paineet osavaltion puolueellisille johtajille olivat ratkaisevia. Vaalitulos ei ollut vain tilastojen summa, vaan se oli seurausta syvistä poliittisista ja kulttuurisista yhteyksistä, jotka ovat olleet osa Iowan identiteettiä pitkään.

Iowan poliittinen ympäristö on monin tavoin poikkeuksellinen verrattuna muihin osavaltioihin. Vaalit eivät ole vain yksittäisten ehdokkaiden välisiä taisteluita, vaan ne ovat monien kansalaisryhmien, erityisesti maaseudun ja kaupunkialueiden, välisiä kulttuurisia ja taloudellisia jännitteitä. Tämä ilmenee erityisesti silloin, kun tarkastellaan Trumpin menestystä valkoisten työläisten keskuudessa, jotka kokevat jääneensä poliittisen kentän ulkopuolelle. Nämä äänestäjät valitsivat Trumpin, koska hän lupasi taloudellista elpymistä ja muutosta, joka heidän mielestään oli tarpeen.

Iowan poliittiset muutokset eivät kuitenkaan ole pelkästään Trumpin tai hänen vastustajiensa vaikutusta, vaan ne heijastavat myös syvempiä yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten taloudellista epävarmuutta, globalisaation vaikutuksia ja kulttuurisia arvojakoa. Trumpin voitto Iowassa oli viime kädessä seurausta monien tekijöiden summasta: äänestäjien huolista, puolueiden strategioista ja ennen kaikkea poliittisesta ja kulttuurisesta muutoksesta, joka on kestänyt vuosikymmeniä.

Tämän kaiken ymmärtäminen edellyttää syvempää analyysia siitä, miten äänestäjät muodostavat mielipiteitään, miten puolueet reagoivat kansalaisten muuttuviin tarpeisiin ja miten poliittinen kulttuuri, joka saattaa tuntua paikallisesti rajalliselta, on itse asiassa osana laajempia kansallisia ja globaaleja muutoksia. Poliittisten muutosten seurauksena Iowan tulevaisuus ei ole enää yhtä ennustettavissa kuin aiemmin, ja osavaltio saattaa olla avainasemassa myös seuraavissa presidentinvaaleissa.

Miksi Trumpin kampanja resonoi maaseudun valkoisten työläisten keskuudessa Iowassa?

Trumpin kampanja vuonna 2016 otti käyttöön strategian, joka pyrki maksimoimaan äänestysaktiivisuuden maaseudulla. Kampanja uskoi, että suurin osa äänestäjistä oli maaseudulla piilossa, ja että heidän osallistumisensa voisi olla avain presidentinvaalien voittoon. Tätä "hiljaista enemmistöä" ei kuitenkaan osattu ennakoida. He tulivat äänestämään jopa suuremmalla määrällä kuin kampanja oli osannut kuvitella. Kampanjan strategia oli selvä: tavoite oli saada maaseudun äänet ja tuoda ne osaksi republikaanista liittoutumaa. Todellisuudessa tämä onnistui huomattavasti paremmin kuin monet poliittiset asiantuntijat olivat uskoneet. Trump sai suuremman tuen maaseutuväestöltä kuin Romney oli saanut neljä vuotta aiemmin, jopa 32:ssa 38:sta osavaltiossa, jotka Barack Obama oli voittanut vuonna 2012.

Yksi syy tähän voimaan oli se, että vaalikyselyt olivat jääneet jälkeen. Ne eivät onnistuneet havaitsemaan, kuinka suuri ja vaikutusvaltainen tämä maaseudun äänestäjäryhmä todella oli. Esimerkiksi, kun Katherine Cramer palasi tutkimuksensa jälkeen Wisconsinista, hänelle selvisi, että monet maaseudun äänestäjät olivat joko valehdelleet tai ainakin jättäneet vastaamatta vaalikyselyihin, mikä oli osaltaan aliarvioinut heidän tukeaan Trumpille. Tämä ilmiö ei ollut pelkästään paikallinen, vaan se ilmeni laajemminkin koko Yhdysvalloissa.

Trumpin kannatus maaseudun valkoisten työläisten keskuudessa nousi voimakkaasti verrattuna perinteisiin republikaanisiin kannattajiin, mutta miksi näin oli? Mikä oli se tekijä, joka sai nämä äänestäjät tukemaan Trumpia niin vankasti verrattuna kaupunkialueiden asukkaisiin?

Yksi tärkeimmistä tekijöistä on koulutustason ero. Maaseudun valkoiset työläiset, joilla oli matala koulutustaso, erottuivat selkeästi kaupunkilaisista, joiden koulutustaso oli keskimäärin korkeampi. Tämä eriytyminen ei ollut pelkästään koulutuksen vaan myös taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden seurausta. Maaseudun väestö koki usein jääneensä huomiotta ja syrjäytyneeksi taloudellisessa ja poliittisessa päätöksenteossa. Monille heistä Trumpin viestit, jotka sisälsivät lupauksia taloudellisista elpymisestä ja työpaikkojen palauttamisesta, tuntuivat henkilökohtaisesti merkityksellisiltä.

Samalla on tärkeää huomata, että vaikka Trump resonoi voimakkaasti tietyissä yhteiskuntaryhmissä, hänen suosionsa ei ole yksinomaan taloudellisesti huonossa asemassa olevien keskuudessa. Sen sijaan hänen kannatuksensa ulottui myös niihin, jotka kokevat, että he eivät ole saaneet osakseen politiikan suomia etuja, vaikka heidän taloudellinen tilanteensa olisi suhteellisen vakaa. Tämä ilmiö näkyi erityisesti valkoisessa työväenluokassa, jonka poliittinen ja sosiaalinen asema oli haavoittuvainen.

On tärkeää ymmärtää, että Trumpin kampanja ei ollut vain reaktio taloudellisiin epäoikeudenmukaisuuksiin, vaan myös laajempi yhteiskunnallinen liike. Kyse ei ollut pelkästään siitä, että ihmiset halusivat paremman talouden, vaan myös siitä, että he halusivat tunnustusta omalle elämäntavalleen ja arvoilleen. Kaupungistuneen eliitin ja maaseudun asukkaiden välinen ero ei ollut vain maantieteellinen tai taloudellinen, vaan myös kulttuurinen. Tämä jännite ei ollut uusi, mutta Trumpin kampanja toi sen voimakkaasti esiin.

Lopuksi on huomioitavaa, että Trumpin maaseudun kannatus ei ollut pelkästään seurausta hänen poliittisesta viestistään, vaan myös siitä, että hän onnistui houkuttelemaan äänestäjiä, jotka eivät olleet olleet perinteisesti republikaanisen puolueen kannattajia. Tämä oli osittain seurausta Trumpin kyvystä herättää voimakkaita tunteita ja mobilisoida äänestäjiä, joita ei ollut aiemmin osattu ottaa huomioon.

Miten 2016 informoi Iowaa ja Yhdysvaltain vaaleja vuonna 2020?

Iowan kokouksilla (Caucuses) on pitkä historia ja ne ovat keskeinen osa Yhdysvaltain presidentin nimitysprosessia. Vaikka vuoden 2016 vaalit ja niihin liittyvät tapahtumat olivat täynnä poliittista polarisaatiota ja epätavallisia käänteitä, ne antoivat myös merkittäviä oppeja ja suuntaviivoja siitä, mitä voisi odottaa vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Iowan tilanne on erityisesti herättänyt huomiota, koska sen vaalijärjestelmä on ainutlaatuinen verrattuna muiden osavaltioiden valintaan ja se toimii eräänlaisena "mittariston" alkuvaiheena koko kansalliselle vaalikampanjalle.

Iowan kokouksissa ei vain valita presidenttiehdokkaita, vaan ne tarjoavat myös arvokkaita tietoja kansallisten trendien kehityksestä, erityisesti puolueiden sisäisistä dynamiikoista. Tällä kertaa voimme tarkastella tarkemmin erityisesti demokraattien ja republikaanien sisäisiä taisteluita sekä seikkoja, jotka saattavat vaikuttaa vaalien lopputulokseen. Vuonna 2020 useat kansalaiset olivat huolestuneita poliittisen tilanteen jakautuneisuudesta ja sosiaalisten ja taloudellisten kysymysten merkityksestä.

Iowa oli erityisen tärkeä osavaltio vuoden 2016 vaaleissa, joissa presidentti Donald Trump voitti osavaltion ja osoitti, kuinka nopeasti poliittinen kenttä voi muuttua. Demokraattien osalta Iowan tappio oli merkittävä, sillä se korosti puolueen haasteita suhteessa keskilännen ja maaseudun äänestäjiin. Erityisesti DuBuquen alueella, joka oli aiemmin ollut demokraattien vahvaa aluetta, puolue menetti suuren osan tukijoukoistaan. Tämä trendi nousi esille jälleen vuonna 2020, kun demokraatit kamppailivat käännytystyössä ja yrittivät palauttaa osan menetyksistään.

Yksi vuoden 2016 tärkeimmistä opetuksista oli se, kuinka Trump onnistui mobilisoimaan äänestäjiä, jotka tunsivat jääneensä poliittisen järjestelmän ulkopuolelle. Tämä ilmiö oli erityisen vahva maaseudulla ja monilla alueilla, joilla perinteinen demokraattinen tuki oli heikentynyt. Trumpin viestintä, joka usein keskittyi pelotteluun ja talouskysymysten vääristämiseen, toimi tehokkaasti osalta äänestäjiä. Vaikka monet demokraatit pitivät häntä epätavallisena ehdokkaana, hänen populistinen viestinsä vetosi erityisesti niihin, jotka kokivat, että heidät oli unohdettu eliittien ja hallinnon toimesta.

Vuoden 2020 vaaleissa puolestaan näkyi, kuinka tärkeää oli saavuttaa oikea tasapaino kampanjan organisoimisessa ja kohdentamisessa eri väestöryhmiin. Demokraattien oli löydettävä tapa houkutella sekä maaseudun että kaupunkien äänestäjiä, erityisesti alueilla, joissa Trump oli saanut suuren tuen vuonna 2016. Tähän oli haasteita, sillä kampanjoilla ei ollut varmuutta siitä, millaisia äänestystottumuksia ihmisillä oli. Iowan kokoukset olivat ikään kuin testialustana sille, kuinka hyvin demokraattien viesti resonoisi eri yhteisöjen kanssa.

Erityisesti Iowassa oli huomattavaa se, kuinka pitkälle ja syvälle puolueet olivat juurtuneet paikallisiin kulttuureihin ja perinteisiin. Tämä paikallinen dynamiikka oli nähtävissä myös äänestysprosessissa, jossa esimerkiksi äänestysikäisten keski-ikä oli noussut ja äänestysaktiivisuus näytti vaihtelevalta. Vaikka Iowan kokoukset ovat osittain muuttuneet virtuaalisiksi, mikä saattaa muuttaa äänestäjäkunnan demografiaa, monet kysymykset, kuten talous ja sosiaalinen turvaverkko, jäivät edelleen tärkeiksi.

On tärkeää huomioida, että Iowan kokoukset eivät ole vain symbolinen tapahtuma; ne vaikuttavat suoraan puolueiden strategioihin ja siihen, kuinka he kohtaavat kansan. Iowan vaalit antavat myös suuntaviivoja siitä, minkälaista poliittista ilmapiiriä voimme odottaa kansallisessa mittakaavassa. Vaikka 2020 vaaleihin oli vielä paljon aikaa, Iowan tapahtumat toivat esille sen, kuinka tärkeää on ymmärtää paikallisten kysymysten ja kansallisien trendien yhdistämistä.

Pian 2020 vaalien jälkeen oli selvää, että Yhdysvaltain poliittinen kenttä oli syvässä muutoksessa. Demokraattien oli löydettävä keinoja käsitellä muutoshalukkuutta samalla, kun he taistelivat perinteisten äänestäjäryhmien pitämisestä. 2016 ja 2020 vaalit osoittivat myös, kuinka äänestäjien muotoutuvat mielipiteet voivat vaikuttaa koko vaalikampanjan suuntaan. Tämä painotti tarvetta valita oikea viestintästrategia ja reagointitapa sekä ottaen huomioon, että poliittinen maisema voi muuttua nopeasti ja yllättäen.

Miten innostus vaikuttaa vaalien tuloksiin?

Innostus on yksi keskeisistä tekijöistä, joka voi vaikuttaa vaalien tuloksiin. Tämä käy selväksi tarkasteltaessa Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaaleja, joissa nähtiin merkittävä innostusaukko (enthusiasm gap) eri puolueiden välillä. Alkuvuodesta 2015 republikaanit olivat huomattavasti innostuneempia äänestämään presidentinvaaleissa kuin demokraatit, kuten monista mielipidetutkimuksista kävi ilmi (Shepard, 2015). Demokraattiset johtajat kuitenkin vähättelivät tätä aukkoa, pitäen sitä osana kilpailullista esivaalikamppailua republikaanien puolella. He uskoivat, että innostus kasvaisi, kun puolueen ehdokas olisi selvinnyt. Republikaaniset mielipidemittarit puolestaan arvioivat, että aukko saattaisi kaventua syksyn aikana, mutta varoittivat siitä, että demokraateilla ei ehkä koskaan olisi yhtä suurta innostusta Hillary Clintonin ehdokkuuteen kuin republikaanit tuntevat Donald Trumpin kampanjasta. He olivat oikeassa.

Viimeistään vaalien kynnyksellä innostus Trumpin tukijoiden keskuudessa oli selvästi korkeampaa kuin Clintonin tukijoiden keskuudessa. ABC News/Washington Post -mielipidemittauksen mukaan Trumpin vahva innostus oli 53 % viimeistä viikkoa ennen vaaleja, kun taas Clintonin innostus oli vain 45 % — eli ero oli 8 prosenttiyksikköä. Tämä ero on tärkeä, sillä innostus on vahva ennustaja äänestysaktiivisuudelle. Hyvin motivoituneet äänestäjät ovat todennäköisemmin mukana vaaleissa, ja heidän osallistumisensa voi ratkaista vaalituloksen.

Mikäli puhutaan innostuksesta, on myös huomioitava, että se ei ole pelkästään tunne, vaan monesti siihen liittyy myös käytännön toimenpiteitä. Innostus saa ihmiset liikkeelle – he eivät pelkästään puhu, vaan he myös tekevät töitä, kuten tekevät puoluetukensa levittämistä, osallistuvat tilaisuuksiin ja tuovat näkyviin mielipiteitään vaalikampanjoissa. Siksi innostus ei ole vain henkinen tila, vaan siihen liittyy myös käytännön toimet, jotka voivat tuoda suuren eron vaaleissa.

Erityisesti vuoden 2016 vaaleissa nähtiin, kuinka innostus eroaa eri puolueiden välillä. Vaikka demokraatit olisivat halunneet uskoa, että innostus lisääntyy, kun ehdokas saisi valinnan mahdollisuuden, Clintonin kannattajien innostus ei kuitenkaan noussut riittävästi vastaamaan Trumpin tukijoiden innostusta. Tämä tilanne on tyypillinen myös muille vaaleille, joissa vahva puoluekannatus voi kääntyä voitoksi vain, jos ehdokkaan ympärillä on tarpeeksi aktiivisia ja innostuneita äänestäjiä, jotka ovat valmiita tekemään töitä ja käymään vaalikopissa.

Innostus ei ole pelkästään puolueiden tai ehdokkaiden sisäinen ilmiö, vaan se voi myös levitä ympäristöön. Innostuneiden äänestäjien keskuudessa nähdään myös halukkuus levittää kampanjaviestejä, houkutella muita äänestämään ja taistella sen puolesta, että heidän ehdokkaansa voittaa. Innostus voi siis vaikuttaa paitsi siihen, kuinka monta henkilöä menee äänestämään, myös siihen, kuinka monta uutta kannattajaa rekrytoidaan vaaleihin.

Erityisesti pienemmillä alueilla, kuten Iowan piirikunnissa, puolueiden johdolla on merkittävä rooli innostuksen levittämisessä. Tällaisilla alueilla puoluejohtajat voivat ohjata ja motivoida paikallisia äänestäjiä osallistumaan vaaleihin ja kannustaa puolueensa jäseniä saamaan ystäviä ja perheenjäseniä mukaan. Paikalliset vaalikampanjat voivat olla valtavan tärkeitä silloin, kun kilpailu on tiukkaa. Jos puolellasi on riittävän innostunut tukijajoukko, he pystyvät usein ylittämään jopa suurempien resurssien omaavien kilpailevien puolueiden vaikutuksen.

Vaalikampanjoiden aikana innostus on myös kaksisuuntainen ilmiö: se voi kasvaa ja lopahtaa eri hetkellä riippuen kampanjan tilanteista. Vaikka demokraatit uskoivat, että heidän innostuksensa nousisi vaalien lähestyessä, oli liian myöhäistä ja innostus jäi riittämättömäksi. Kampanjan aikana syntyvät käänteet, kuten odottamattomat uutistapahtumat tai väittelyt, voivat muuttaa sen, kuinka innostuneita äänestäjät ovat puolueen ja ehdokkaan kannalta. Niinpä puolueiden johdon on kyettävä reagoimaan nopeasti ja mukauttamaan viestintäänsä ja kampanjan painopisteitä, jotta innostus pysyy korkealla.