Liite nro 1 Projektin "Järjestelmä heikosti menestyvien oppilaiden tukemiseksi" kooste koulun sosiaalipassista (muutokset 1.4.2017 alkaen) Lapsiryhmien eriyttäminen sosiaalisen kontekstin mukaan

Liite nro 1
Projektille
"Järjestelmä, joka tukee
alhaisten akateemisten
saavutusten omaavien lasten opintietä"

Koulun sosiaalisen passin ote
(muutokset 1.4.2017 alkaen)
Oppilaiden eriyttäminen sosiaalisen kontekstin mukaan
määrä
Lasten, jotka ovat huostaanotettuina
5
Hoitoperhe
2
Vähemmän hyvinvoivat perheet
1
Yksilöopetus
10
Vammaiset lapset
7
Lapsia, joilla on erityistarpeita
35
"Riskiryhmän" lapset
16
Oppilaat, jotka ovat koulun rekisterissä
16
Yksinhuoltajaperheet
65
Vähemmän varakkaat perheet
161
Monilapsiset perheet
22
Lastenkodissa asuvat oppilaat
10
Oppilaat, jotka eivät asu vanhempiensa kanssa
10
Alaikäiset, jotka ovat lastensuojelun rekisterissä
2
Alaikäiset oppilaat, jotka ovat poliisin rekisterissä
4

Liite nro 2
Projektille
"Järjestelmä, joka tukee
alhaisten akateemisten
saavutusten omaavien lasten opintietä"

5. SWOT-ANALYYSI KOULUN KEHITTÄMISPOTENTIAALISTA

Koulun kehittämisen mahdolliset sisäiset vahvuudet (S)
Mahdolliset sisäiset heikkoudet (W)

1. Korkea henkilöstöpotti:
   Opettajilla on riittävä taso keskeisten osaamisalueiden kehittymisessä, he ovat käyneet täydennyskoulutusta ICT:n käytössä opetuksessa, omassa opetettavassa aineessa, erityistarpeisten lasten kanssa työskentelyssä, he hallitsevat nykyaikaiset teknologiat;

• opettajat osallistuvat projektiaktiivisuuteen;

• tutorointi oppilaiden tutkimustyössä;

• yhteisten projektitöiden valmistelu oppilaiden kanssa;

• osallistuminen ja voitot alueellisissa ja kunnallisissa metodikilpailuissa;

• osallistuminen kilpailuohjelmaan (PNPO:n omaperäinen kasvatusohjelma "Toivo");

2. Materiaalisten ja teknisten resurssien kehittäminen:

• toteutetaan koulutuksen tietoteknistä modernisointia, kouluun luodaan ICT-järjestelmä;

• materiaalisten ja teknisten resurssien täydennys vuosittain;

• vuosittain saadaan ulkopuolisia varoja;

• vanhempien apu luokkahuoneiden remontissa.

3. Vahva kasvatustyön järjestelmä:

• toteutetaan monenlaista lisäkoulutusohjelmaa;

• muodostunut on koulun ulkopuolisten aktiviteettien järjestelmä;

• Koulun voitto kuntarajoilla järjestettävässä urheilukilpailussa;

• koulussa toimii koulumuseo;

• koululla on oma bussi.

4. Laadukas koulutus ja valinnanvapauden puute:

• oppilaat osallistuvat aktiivisesti aineiden olympialaisiin eri tasoilla;

• vuosittain valmistuvat oppilaat saavat mitaleja opinnoistaan;

• 100 pistettä äidinkielen ja matematiikan kokeissa (yli 100% tulos kunnassa);

• 100% oppilaskunta 5–7 luokilla osallistuu projektiaktiviteetteihin.

5. Koulun ja yhteiskunnan välinen kumppanuus:

• koulu järjestää vuosittain seminaareja ja paikallisen tason koulutuksia.

6. Demokratian hallintajärjestelmä:

• aktiivisesti toimii koulun oppilaskunta;

• kehittynyt työskentely vanhempien kanssa;

• aktiivisesti toimii vanhempainneuvosto.

1. Psykologinen väsymys, vanhentunut henkilöstö.
   Ammatilliset stereotypiat, jotka estävät uusien opetustekniikoiden käyttöönottoa ja opetusprosesseja. Osa opettajista ei ole valmis muuttamaan omaa rooliaan tiedon täyteisessä, avoimessa ja monimuotoisessa oppimisympäristössä. Nuorten opettajien puute.
   Opettajista yhä useammat eivät käy läpi pätevöitymistä.
   Opettajien osaamisen taso ICT-laitteiden käytössä on riittämätön.

2. Materiaalinen ja tekninen infrastruktuuri ei ole riittävä tehokkaan opetuksen järjestämiseksi.

3. Opiskelijoiden saapuminen kouluun ja eriyttäminen opintomotivaatio- ja luovuusaktiivisuustasolla.

4. Opiskelijoiden ja opettajien motivaation puute itsenäisten tutkimustöiden tekemiseen ja osallistumiseen olympialaisiin ja kilpailuihin.

5. Tavoitteiden ja kurikulumien puuttuminen.

6. Vanhempien epäaktiivinen yhteistyö.

7. Rahoituksen puute.

Mahdolliset ulkoiset myönteiset mahdollisuudet (O)
Mahdolliset ulkoiset uhkat (T)

1. Koulutuspoliittiset tavoitteet keskittyvät yksilöllistämiseen, mikä mahdollistaa koulun laajan opetuspalveluvalikoiman kehittämisen.

2. Oppilaiden ja vanhempien keskittyminen koulutukseen "sosiaalisena nousutelineenä" ja halu jatkaa opintoja.

3. Korkea kiinnostus korkeakoulujen ja toisen asteen koulutuksen kanssa yhteistyöhön, aikainen ammatinvalinta.

4. Mahdollisuus laajentaa yhteistyötä muiden koulutuslaitosten kanssa.

5. Hyvät arviot koulun toiminnasta yhteiskunnassa.

6. Yhtenäinen perhestruktuuri.

7. Osa vanhemmista on kiinnostunut koulun myönteisistä muutoksista.

8. Nuorten muuttaminen pois kaupungista ja alueelta.

9. Vanhempien ja lasten kuluttajamentaliteetti koulutukseen.

10. Korkeat koulutusvaatimukset joillain perheillä eri koulutustasoisten lasten kanssa.

11. Työttömyysasteen kasvu ja vähän työtä tekevän väestön osuus.

12. Vähäinen rahoitus kehityshankkeille ja kasvavien projektien rahoituskriisi.

13. Tekniikan lisääntynyt käyttö koulutuksessa.

14. Lainsäädännön nopea muuttuminen.