Loppututkielma (kirjoitelma) 2017–2018 lukuvuosi

Lopullinen kirjoitelma (essee)
2017-2018 lukuvuosi
Lopullisen kirjoitelman toteuttamista koskevan neuvoston, jonka puheenjohtajana on N.D. Solženitsyna, määrittämät 5 avointa aihealueita lopulliselle kirjoitelmalle 2017/18 lukuvuodeksi. Teemojen suuntaviivat ilmoittivat tänään Venäjän federaation koulutus- ja tiedeministeri O.Yu. Vasiljeva sekä Venäjän federaation presidentin neuvonantaja V.I. Tolstoi televisio-ohjelmassa «Venäjä 1».
5 avointa aihealuetta lopulliselle kirjoitelmalle 2017/18 lukuvuodeksi:
„Uskollisuus ja petos“
„Tunteettomuus ja myötätuntoisuus“
„Tavoitteet ja keinot“
„Rohkeus ja pelkuruus“
„Ihminen ja yhteiskunta“

Avoimien aiheiden perusteella kehitetään tarkempia kirjoitelma-aiheita (valitaan kirjoitelmatekstit) kullekin aikavyöhykkeelle erikseen. Tarkemmat kirjoitelmateemat (kirjoitelmatekstit) toimitetaan paikallisille koulutusviranomaisille lopullisen kirjoitelman (esseen) suorittamispäivänä.

Kommentti 2017/18 lukuvuoden avoimista aiheista, FGBNU «FIPI» asiantuntijoiden laatima:

1. „Uskollisuus ja petos“
   Tässä aiheessa voidaan pohdiskella uskollisuuden ja petoksen käsitteitä ihmisluonteen vastakohtina, tarkastellen niitä filosofisesta, eettisestä ja psykologisesta näkökulmasta sekä vertaamalla elämän ja kirjallisuuden esimerkkeihin. „Uskollisuus“ ja „petos“ ovat monien eri aikakausien kirjallisten teosten keskeisiä teemoja, jotka kuvaavat henkilöhahmojen tekoja moraalisessa valintatilanteessa niin henkilökohtaisissa suhteissa kuin yhteiskunnallisessa kontekstissa.

2. „Tunteettomuus ja myötätuntoisuus“
   Tämän aiheen teemojen tarkoituksena on kannustaa oppilaita pohtimaan erilaisia suhtautumistapoja ihmisiin ja maailmaan (välinpitämättömyys toisia kohtaan, haluttomuus käyttää omia voimavarojaan muiden hyväksi, tai aito halu jakaa toisen ilot ja surut, tarjota apua itsekkyydestä vapaaehtoisesti). Kirjallisuudessa on toisaalta hahmoja, joilla on lämmin sydän ja jotka ovat valmiita auttamaan toisia, mutta toisaalta myös henkilöitä, jotka edustavat vastakkaista, itsekästä persoonallisuuden tyyppiä.

3. „Tavoitteet ja keinot“
   

   Tämän aiheen käsitteet ovat toisiinsa liittyviä ja antavat mahdollisuuden pohtia ihmisen elämänsuunnitelmia, järkevän tavoitteen asettamisen tärkeyttä, kykyä suhteuttaa tavoite ja sen saavuttamisen keinot oikein, sekä eettistä arviointia ihmisen teoista. Monet kirjalliset teokset esittelevät hahmoja, jotka ovat joko tahallaan tai virheellisesti valinneet epäkelpoja keinoja omien suunnitelmiensa toteuttamiseksi. Usein käy ilmi, että hyvä tavoite on vain peite todellisille (alhaisemman luonteen) suunnitelmille. Tällaisia hahmoja vasten on esitetty hahmoja, joiden keinot korkean tavoitteen saavuttamiseksi ovat erottamattomia moraalin vaatimuksista.

4. „Rohkeus ja pelkuruus“
   Tässä aiheessa vertaillaan ihmisen „minän“ vastakohtaisia ilmenemismuotoja: valmiutta tehdä päättäväisiä tekoja ja halua piiloutua vaaralta, väistää vaikeiden, joskus äärimmäisten elämäntilanteiden ratkaisemista. Monissa kirjallisuudellisissa teoksissa on hahmoja, jotka kykenevät rohkeisiin tekoihin, mutta myös hahmoja, jotka osoittavat henkistä heikkoutta ja tahtopuutetta.

5. „Ihminen ja yhteiskunta“
   Tämän aiheen teemat tarkastelevat ihmistä osana yhteiskuntaa. Yhteiskunta muokkaa suurelta osin yksilöä, mutta myös yksilö voi vaikuttaa yhteiskuntaan. Teemat antavat mahdollisuuden käsitellä yksilön ja yhteiskunnan ongelmaa eri näkökulmista: heidän harmonisen vuorovaikutuksen, monimutkaisen vastarinnan tai sovittamattoman konfliktin kannalta. On yhtä tärkeää pohtia niitä olosuhteita, joissa yksilön on alistuttava yhteiskunnan lakeihin, ja yhteiskunnan on otettava huomioon jokaisen yksilön edut. Kirjallisuus on aina käsitellyt ihmisen ja yhteiskunnan välistä suhdetta, sen luovia tai tuhoisia seurauksia yksilölle ja ihmiskunnalle.