Miten matkailu ja kulttuuri voivat tukea kestävää kehitystä ja talouskasvua Afrikassa ja Tyynenmeren alueella?

Togo on kehittynyt matkailukohteeksi 1980-luvulta alkaen, erityisesti hallituksen omistamien lomakohteiden ja kaupunkikiinteistöjen investointien myötä. Togo on tullut tunnetuksi hiekkarannoistaan, merestään ja kulttuuristaan, ja sen matkailupotentiaali on suuri. Lomé, pääkaupunki, toimii matkailun keskuksena, ja se houkuttelee kävijöitä monenlaisten nähtävyyksien ansiosta, kuten kulttuurifestivaaleista, perinteisistä fetishi-pappien taloista, orjakaupan aikaisista rakennuksista, vesiputouksista, metsistä ja Koutammakoun maailmanperintökohteesta. Matkailu toi maahan 876 000 turistia ja tuotti noin 269 miljoonaa dollaria vuonna 2019, mikä vastasi 4,9 %:a BKT:sta ja noin 5 %:a kaikista Länsi-Afrikan kansainvälisistä matkailutuloista. Vaikka Togo on edelleen matkailumarkkinoiden marginaalissa, sillä on suuri mahdollisuus kehittyä MICE-kohteeksi (kokous-, kannustus-, kongressi- ja tapahtumamatkailu).

Kuitenkin Togo kohtaa suuria haasteita matkailuteollisuudessaan. Useat matkailukohteet ovat huonossa kunnossa, infrastruktuuri on puutteellista, ja saavutettavuus on rajoittunutta. Lisäksi hallituksen puutteellinen tuki ja matkailun johtajuuden puuttuminen estävät alan kehitystä. Maassa on myös puutteellista markkinointia ja heikkoa brändäystä. Monet matkailijat saapuvat Togoon osana monivaltioisia kiertomatkoja, eikä matkailu ole riittävän erottuvaa verrattuna muihin Länsi-Afrikan alueen kohteisiin.

Matkailu on tullut tärkeäksi tulonlähteeksi, erityisesti Tonga-saarilla, joissa monenlaiset aktiviteetit, kuten purjehdus, valassukellus ja ekoturismi, houkuttelevat kävijöitä. Tonga on avannut uusia matkailumahdollisuuksia rakennuttamalla matkustaja-aluslaitureita ja panostamalla markkinointikampanjoihin. Vuonna 2019 saapui yhteensä 79 748 matkailijaa, joista 55 % oli Tonga-saarilta palanneita siirtolaisia. Kuitenkin maassa on myös omat haasteensa, kuten ympäristöongelmat, kuten saastuminen, makean veden puute, merenpinnan nousu ja kaupungistumisen paineet. Lisäksi nuorten työttömyys ja maatalousmaan puute ovat keskeisiä sosiaalisia kysymyksiä, jotka odottavat tutkimusta ja ratkaisua.

Vaikka Tonga ja Togo ovat geograafisesti ja kulttuurisesti erilaisia, niillä on yhteisiä haasteita matkailun kehittämisessä, erityisesti ympäristön ja kulttuurin säilyttämisen näkökulmasta. Molemmat alueet pyrkivät matkailun kehittämisellä saavuttamaan taloudellista kasvua ja parantamaan asukkaidensa elinolosuhteita. Kestävän matkailun ja paikallisten kulttuurien integrointi matkailuun on avainasemassa. Matkailun kehittäminen ei saisi tapahtua ympäristön tai perinteiden kustannuksella, vaan sen tulisi tukea alueen ekologista ja kulttuurista kestävyyttä.

Yksi keskeinen näkökohta on matkailun ja kulttuurin yhteensovittaminen. On tärkeää ymmärtää, että matkailu voi edistää kulttuurista omavaraisuutta ja taloudellista kehitystä, mutta se vaatii tasapainoa luonnonvarojen käytön ja kulttuuriperinnön suojelemisen välillä. Lisäksi matkailijoille tulisi tarjota syvempää yhteyttä paikalliseen kulttuuriin, ei vain pintapuolisia elämyksiä, mikä edistäisi myös matkailijoiden omakohtaisia kokemuksia ja muistojen jakamista.

Miten sertifiointi vaikuttaa kestävään turismiin ja sen kehitykseen?

Sertifiointi merkitsee monia positiivisia vaikutuksia: taloudellisia (lisääntyneet myynnit, markkinaosuuden kasvu), operatiivisia (paremmat toimittajasuhteet, alhaisemmat kustannukset ja vaatimustenmukaisuus, ajantasainen toimitus), asiakastyytyväisyyttä (vähemmän valituksia, parempi asiakastyytyväisyys), työntekijöiden tyytyväisyyttä (parantunut työterveys ja -turvallisuus, vähemmän poissaoloja, suurempi henkilöstön osallistuminen) ja sosiaalista mainetta (ympäristön kunnioittaminen, paikallisten ja kansallisten perinteiden ja kulttuurin säilyttäminen) (Molina-Murillo, 2019). Sertifiointi voidaan ymmärtää riippumattoman laitoksen myöntämäksi tunnustukseksi, joka osoittaa, että organisaatio, tuote, prosessi tai palvelu täyttää tietyt säädökset ja standardit. Näillä säännöksillä ja vaatimuksilla varmistetaan, että palvelut ja tuotteet täyttävät asiakkaiden ja lainsäätäjien odotukset.

Sertifioinnin vaikutukset kestävään turismiin ovat kiistattomat. Sertifioitujen matkailuyritysten tulokset ovat laajentaneet alaa ja auttaneet parantamaan ympäristönsuojelua ja sosiaalisia ulkoisvaikutuksia (Alonso-Almeida et al., 2012; Geerts, 2014). Sertifioinnin avulla voidaan hallita turismin negatiivisia ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia epäkohtia. Sertifikaatit eivät ole pelkästään merkkauksia, vaan ne voivat toimia kestävän liiketoimintamallin tueksi. Sertifioinnin avulla matkailuyritykset voivat varmistaa, että niiden tarjoamat palvelut eivät vain täytä laillisia vaatimuksia, vaan myös tukevat ympäristöystävällisiä käytäntöjä ja vastuullista liiketoimintaa. Tämän tyyppiset strategiat, jotka perustuvat kestävään kehitykseen ja ympäristönsuojeluun, auttavat turvautumaan sertifikaatteihin osana yritysten brändistrategiaa ja houkuttelevat vastuullisia matkailijoita.

Yhtenä keskeisenä haasteena on eri sertifiointikriteerien yhteensovittaminen, sillä monet sertifikaatit eroavat toisistaan merkittävästi eri maissa ja alueilla. Tämä voi aiheuttaa epäselvyyksiä matkailijoille ja yrityksille, jotka pyrkivät varmistamaan palvelujensa laadun ja vastuullisuuden. Sertifioinnin standardien yhtenäistäminen eri alueilla ja kansainvälisesti on tärkeää, jotta saavutetaan tehokas ja kestävä matkailusektori. Kestävä matkailu ja sen sertifioinnit voivat toimia eräänlaisina suunnannäyttäjinä ja edistäjinä kestävän kehityksen tavoitteille globaaleilla markkinoilla.

Lopuksi, on tärkeää huomioida, että turismissa tapahtuvat muutokset eivät ole lineaarisia. Kuten kaos-teoria on osoittanut, pienetkin muutokset voivat laukaista suuria ja odottamattomia vaikutuksia. Matkailu on monimutkainen ja dynaaminen järjestelmä, joka ei seuraa yksinkertaisia kaavoja. Tämä tekee turismista kiinnostavan ja samalla haastavan tutkimusalueen, jossa sertifiointi voi toimia välineenä turismin kestävämmäksi ja ennustettavammaksi tekemisessä.