Molekyylikaavan määritys

  1. Palamisessa 11,2 l kaasua saatiin 33,6 l CO₂ ja 27 g vettä. 1 l kaasua normaalitilassa painaa 1,875 g. Määritä kaasun molekyylikaava.

  2. Kaasun palamistuotteena 0,68 g kaasua tuotti 1,42 g P₂O₅ ja 0,54 g vettä. Määritä aineen kaava, jos tiedetään, että 1 l kaasua normaalitilassa painaa 3,02 g.

  3. Kaasu-olevasta hiilivedystä asetettiin 5 ml sen kanssa 12 ml O₂:ta ja sekava hajoitettiin räjäyttämällä. Kun vesihöyry oli tiivistetty, kaasujäännös CO₂ + O₂ oli 7 ml, ja kun se käsiteltiin emäksellä CO₂:n poistamiseksi, jäljelle jäi 2 ml kaasua. Määritä hiilivedyn kaava.

  4. Räjäyttämällä seos 8 ml kaasumaista hiilivetyä ja 36 ml O₂:ta saatiin 16 ml CO₂ ja jonkin verran vesihöyryä. Räjähdyksen jälkeen reagointiin ei mennyt 8 ml O₂:ta. Määritä kaasuhiilivedyn kaava.

  5. Palautettaessa 1,5 g aminohappoa hapessa, kaasuja ajetaan ensin fosfori(V)oksidiputken läpi, sitten kalkkiveden läpi. Sen jälkeen hapen absorbointi tapahtuu ja mitataan jäljelle jäävän kaasun tilavuus. Mikä on aminohapon kaava, jos P₂O₅:n massa kasvoi 0,9 g, kalkkivedessä saatu saostuma painoi 4 g ja jäljelle jääneen hapen kuluttamisen jälkeen kaasua jäi 224 ml.

  6. Polttamalla 5,76 g ainetta saatiin 2,12 g Na₂CO₃, 5,824 l CO₂ (nl) ja 1,8 g vettä. Määritä aineen kaava.

  7. Polttamalla 12,6 g ainetta saatiin 3,18 g Na₂CO₃, 4,14 g K₂CO₃, 4,032 l CO₂ ja 2,16 g H₂O. Määritä aineen molekyylikaava.

  8. 2,2 g ainetta, jonka suhteellinen tiheys suhteessa H₂:een on 22, asetettiin CaCO₃:iin ja se poltettiin hapen atmosfäärissä. Saatiin 3,36 l CO₂, 1,8 g vettä ja 2,8 g palamatonta jäännöstä. Määritä aineen kaava.

  9. 2,3 g ainetta, jonka D(H₂) = 23, asetettiin kalsiumhydroksidiin ja poltettiin hapessa. Saatiin 2,24 l CO₂ ja 4,5 g vettä ja 5,6 g palamatonta jäännöstä. Määritä aineen kaava.

  10. Aine sisältää C, H, O, S. Palamisessa 0,222 g näytettä saatiin 0,396 g CO₂, 0,162 g H₂O, ja rikki muutettiin bariumsulfaattiksi painoltaan 0,3495 g. D‑arvo H₂:lle = 74. Määritä aineen oikea kaava.

  11. Täydellisessä palamisessa 3,76 g orgaanista bromipitoista yhdistettä tuotti 1,76 g CO₂ ja 0,72 g vettä. Kun kaikki sisältämä broma absorboitiin hopeabromidina, saatiin 7,52 g saostumaa. D arvo H₂:lle = 94. Määritä aineen molekyylikaava.

  12. 54 g amiiniä poltettiin hapessa ylijäämässä. Saatu kaasuseos hapen poistamisen jälkeen johdettiin 20 % KOH‑liuoksen läpi. Kaasun tilavuus, jota emäs ei absorboinut, oli 13,44 l (nl). Määritä amiinikaava.

  13. Polttamalla 5,34 g orgaanista ainetta hapessa saatiin 3,78 g vettä ja 5,376 l (nl) kaasuseosta, jonka tilavuus emäksen läpi kuljetettaessa pieneni 1,344 l (nl). Ehdota aineen rakennekaava, kun tiedetään, että se sisältää C, H, O, N. Jäljelle jäävän kaasuseoksen tiheys suhteessa vetyyn on 15,00.

  14. Polttamalla 0,72 g orgaanista ainetta syntyy 0,05 mol CO₂ ja 0,06 mol vettä. 0,1 g aineen höyryssä vie tilavuuden 31 ml normaalitilassa. Määritä molekyylikaava, luettele kaikki mahdolliset isomeerit ja piirrä niiden rakennekaavat.

  15. Bromen vaikutuksesta valossa tuntemattomalle hiilivedylle muodostuu ainoa halogeenijohdannainen, jonka höyrytiheys on 5,207‑kertainen ilman tiheyteen verrattuna samoissa olosuhteissa. Määritä hiilivedyn rakenne.

  16. Normaali rakenneinen alkeeni sisältää kaksoissidoksen ensimmäisessä hiiliatomissa. 0,35 g tätä alkeenia voi liittyä 0,8 g broma. Määritä alkeenin kaava ja nimi.

  17. Kun natriumsuola yksiarvoisesta karboksyylihappoa sulatettiin natriumhydroksidin kanssa, vapautui 11,2 l kaasumaista orgaanista yhdistettä, jonka 1 l normaalitilassa painaa 1,965 g. Määritä reagoineen suolan massa ja vapautuneen kaasun koostumus.

  18. Määritä hiilivedyn rakenne, jos tiedetään, että sen 8,4 g kuluttaa bromivettä, liittää 3,36 l vetyä nikkelikatalyytin läsnäollessa, ja kylmällä KMnO₄‑liuoksella oksidoituu symmetriseksi yhdisteeksi.

  19. Määritä alkoholin molekyylikaava, jos 274 g siitä kuumennettaessa rikkihapon kanssa saadaan 133,4 g tyydyttymätöntä hiilivetyä, jossa on yksi kaksoissidos. Reaktiotuotto on 80 %.

  20. Määritä tyydyttyneen yksiarvoisen alkoholin rakenne, kun tiedetään, että sen reagoidessa HBr:n kanssa muodostuu sekundäärinen alkyylbromidi, ja kun 30 ml tätä alkoholia (tiheys 0,8 g/cm³) käsitellään ylijäämäisellä metallinatriumilla, vapautuu vetyä määrään, joka riittää täydelliseen hydraukseen 2,24 l (nl) divinyyliä.

  21. Karboksyylihapon neutralointiin 0,1 molia kului 8 g natriumhydroksidia. Määritä happo kaava ja sen emäksisyys (moniarvoisuus).

  22. Reagoimalla 71,15 ml 30 % liuosta (tiheys 1,04 g/cm³) tuntematonta yksiarvoista orgaanista happoa ylijäämäisen natriumbikarbonaatin kanssa vapautui 6720 ml kaasua (nl). Määritä mikä happo oli liuoksessa.

  23. Mikä kaasu on sylinterissä, jos tiedetään, että se on etyleenin homologinen ja täydelliseen palamiseen 60 cm³ tätä kaasua tarvitaan 270 cm³ happea (nl)?

  24. Minkä orgaanisten yhdisteiden luokkaan aineen tulee kuulua, jos polttamalla 11 g sitä muodostuu 11,2 l (nl) hiilidioksidia ja 9 g vettä, ja aineen moolimassa on yhtä suuri kuin hiilidioksidin?

  25. Mikä on tyydyttyneen yksiarvoisen karboksyylihapon rakennekaava, jos CO₂‑tilavuus palamisessa on kolminkertainen verrattuna CO₂‑tilavuuteen, joka vapautuisi saman määrän happoa reagoidessa ylimääräisen natriumbikarbonaatin vesiliuoksen kanssa?

Tehtäviä hiilivetyjen palamisesta

  1. Täydelliseen palamiseen vaadittiin 13 l happea 2 l kaasuista hiilivetyä varten, ja saatiin 8 l hiilidioksidia. Määritä hiilivedyn molekyylikaava.

  2. Polttamalla 3 l kaasumaista hiilivetyä saatiin 6 l hiilidioksidia ja jonkin verran vettä. Määritä hiilivedyn kaava, kun tiedetään, että täydelliseen palamiseen tarvittiin 10,5 l happea.

  3. Täydelliseen palamiseen 10 l kaasumaista hiilivetyä kului 190,5 l ilmaa. Määritä hiilivedyn koostumus, kun tiedetään, että sen molekyylissä on 22 elektronia.

Tehtäviä kiderikasteista
40. Liuottamalla 2,69 g Zn-sulfaatin kristallihydraattia 49,4 ml veteen saatiin liuos, jossa ilman vesipitoista suolaa (anhydriittia) on massamääräinen osuus 0,033. Määritä kiderikasteen kaava.
41. Liuottamalla 5,56 g Fe(II)-sulfaatin kristallihydraattia 24 ml veteen saatiin liuos, jossa anhydriittisulan osuus on 0,1028. Määritä kiderikasteen kaava.
42. Liuottamalla 29,52 g Mg-sulfaatin kristallihydraattia 85 ml veteen saatiin liuos, jossa ilman vesipitoista suolaa on 0,1257 osuus. Määritä kiderikasteen kaava.
43. Liuottamalla 17,9 g Zn-sulfaatin kristallihydraattia 16,1 ml veteen saatiin liuos, jossa anhydriitin osuus on 0,4735. Määritä kiderikasteen kaava.
33. Na₂CO₃:n kristallihydraatti näytteellä 28,6 g kuivatettiin täysin, jonka jälkeen massa oli 10,6 g. Määritä kiderikasteen kaava.
34. Mg-sulfaatin kiderikasteen näyte 7,38 g kuivatettiin täysin, ja massa väheni 3,78 g. Määritä kaava.
35. Fe(II)-sulfaatin kiderikasteen näyte 6,95 g kuivatettiin täysin, ja massa väheni 3,15 g. Määritä kaava.
36. Na-sulfaatin kiderikasteen näyte 9,66 g kuivatettiin täysin, ja massa väheni 5,4 g. Määritä kaava.
37. MgCO₃·nH₂O ‑kiderikasteen näyte paloi, ja vapautuneet kaasut johdettiin rikkihappoon ja kalkkiveteen peräkkäin. Ensimmäisen sagulan massa lisääntyi 3,6 g ja jälkimmäiseen saostui 4,0 g. Määritä kiderikasteen koostumus ja sen alkuperäinen massa.
15. Kuumennettaessa nitraattimetallin vesiliuosta saatiin 0,3 mol kiderikastetta, jossa anhydriittisen suolan massaosuus on 59,5 % ja kristalliveden massa on 22,8 g vähemmän kuin ilman vesipitoisen suolan massa. Määritä kiderikasteen molaarimassa ja koostumus.
16. Kuumennettaessa sulfaattimetallin vesiliuosta saatiin 0,5 mol kiderikastetta, jossa anhydriittisen suolan osuus on 51,351 %, ja kristalliveden massa on 9 g vähemmän kuin ilman vesipitoisen suolan massa. Määritä molaarimassa ja kaava.
17. Kuumennettaessa perkloraattimetallin vesiliuosta saatiin 0,2 mol kiderikastetta, jossa anhydriittisen suolan osuus on 67,37 % ja kristalliveden massa on 23,0 g vähemmän kuin ilman vesipitoisen suolan massa. Määritä molaarimassa ja kaava.
18. Kuumennettaessa nitraattimetallin vesiliuosta saatiin 0,08 mol kiderikastetta, jossa anhydriittisen suolan osuus on 62,37 % ja kristalliveden massa on 5,68 g vähemmän kuin ilman vesipitoisen suolan massa. Määritä molaarimassa ja kaava.
3. Kaavan määritys kemiallisten ominaisuuksien perusteella
8. Dehydraamalla 95,0 g bentseenin homologeja saatiin tyydyttymätön hiilivety (yksi kaksoissidos), joka voi lisätä 76,0 g broma. Kirjoita kaikki mahdolliset alkuperäisen hiilivedyn rakennekaavat, jos ensimmäisen reaktion tuotto on 60 % ja toisen reaktion 100 %.

26. Kuumentamalla 3,0 g happea sisältävää luonnon orgaanista yhdistettä ylijäämäisellä tuoreella Cu(II)‑hydroksidilla saatiin 2,88 g punaista saostumaa. Polttamalla tätä ainetta ozonin läsnä ollessa muodostuneiden CO₂:n ja H₂O:n kokonaismäärä oli kolminkertainen siihen käytetyn ozonin määrään nähden. Määritä aineen kaava ja esitä yksi sen isomeeri lineaarisessa ja yksi syklisessä muodossa.
28. Kuumentamalla 6,0 g luonnollista happea sisältävää orgaanista yhdistettä ylijäämäisellä Ag₂O:n ammoniakkiliuoksella saatiin 10,8 g saostumaa. Polttamalla tätä ainetta muodostuneiden CO₂:n ja H₂O:n kokonaismäärä oli kaksi kertaa suurempi kuin polttoon käytetty hapen määrä. Määritä aineen kaava ja esitä yksi isomeeri lineaarisena ja yksi syklisenä.
30. Kuumentamalla 4,5 g luonnollista happea sisältävää orgaanista yhdistettä ylijäämäisellä Cu(II)‑hydroksidilla saatiin 7,2 g punaista saostumaa. Polttamalla sitä muodostuneiden CO₂:n ja H₂O:n kokonaismäärä oli kaksi kertaa suurempi kuin käytetty happi. Määritä kaava ja esitä isomeerit lineaarisena ja syklisenä.
32. Kuumentamalla 6,7 g happea sisältävää luonnollista orgaanista yhdistettä ylijäämäisellä Ag₂O:n ammoniakkiliuoksella saatiin 10,8 g saostumaa. Polttamiseen tarvittu happi oli 1,1 kertaa suurempi kuin muodostuneen CO₂:n tilavuus. Määritä kaava ja esitä isomeerit lineaarisena ja syklisenä.
44. 140 g hiilivetyä, jonka tiheys on 3,587 g/l 162 °C:ssa ja normaalipaineessa, kuumennettiin Cr₂O₃:n läsnä ollessa, jolloin saatiin seos kahdesta aromaattisesta homologista bentseenista. Tämä saatiin oksidoitua KMnO₄:n neutraalissa liuoksessa. Oksidoinnissa saatiin aromaattisten karboksyylihappojen kaliumsuoloja yhteismassaltaan 144,8 g, sisältäen 43,92 % hiiltä. Määritä lähtöhiilivedyn kaava ja laske prosenttiosuus muuntumisesta aromaattisiksi yhdisteiksi olettaen oksidoinnin olevan täydellinen.
45. 100 g hiilivetyä, jonka tiheys on 3,270 g/l 152 °C:ssa ja normaalipaineessa, kuumennettiin Cr₂O₃:n vaikutuksesta, saatiin seos kahdesta aromaattisesta homologista. Tätä seosta oksidoitiin neutraalissa KMnO₄-liuoksessa. Oksidoinnissa saatiin aromaattisten karboksyylihappojen kaliumsuoloja yhteismassaltaan 153 g, sisältäen 30,59 % kaliumia. Määritä lähtöhiilivedyn kaava ja laske muuntumisprosentti, kun oksidaatio on täydellinen.
46. 130 g hiilivetyä, jonka tiheys on 3,604 g/l 160 °C:ssa ja normaalipaineessa, kuumennettiin Cr₂O₃:n vaikutuksesta, jolloin saatiin seos kahdesta aromaattisesta homologista. Tämän jälkeen oksidointiin neutraalissa KMnO₄-liuoksessa saatiin aromaattisten karboksyylihappojen kaliumsuoloja yhteismassaltaan 120,2 g, sisältäen 2,83 % vetyä. Määritä lähtöhiilivedyn kaava ja laske muuntumisprosentti olettaen täydellinen oksidointi.
47. 120 g hiilivetyä, jonka tiheys on 3,088 g/l 177 °C:ssa ja normaalipaineessa, kuumennettiin Cr₂O₃:n vaikutuksesta, saatiin seos kahdesta aromaattisesta homologista. Tämä oksidoitiin neutraalissa KMnO₄-liuoksessa. Oksidoinnissa saatiin aromaattisten karboksyylihappojen kaliumsuoloja yhteismassaltaan 161,2 g, sisältäen 25,81 % happea. Määritä lähtöhiilivedyn kaava ja laske muuntumisprosentti, kun oksidointi on täydellinen.
48. Mikä halogeenivety on kaasuseoksessa typpeä, jos 70 °C:ssa ja normaalipaineessa seoksen tiheys on 0,885 g/l?
51. Mikä amiini on kaasuseoksessa argonin kanssa, jos normaalipaineessa ja 65 °C lämpötilassa seoksen tiheys on 1,27 g/l?
54. Mikä hiilivety on kaasuseoksessa typen kanssa, jos 60 °C:ssa ja normaalipaineessa tiheys on 0,824 g/l?

Tehtäviä happo‑ ja neutraalisuoloista liuoksessa

  1. Määritä, mitä yhdistettä ja kuinka paljon muodostuu, jos reagoituu (nl):
    0,2 mol H₂S ja 0,2 mol KOH;
    2,24 l SO₂ ja 4 g NaOH;
    4,48 l CO₂ ja 7,4 g Ca(OH)₂;
    4,48 l ammoniakkia ja 19,6 g rikkihappoa;
    0,3 mol NaOH ja 0,3 mol fosforihappoa;
    4,48 l ammoniakkia ja 100 g 9,8 % fosforihappoliuosta;
    14,2 g P₂O₅ ja 0,4 mol KOH;
    5,6 g kalsiumoksidia ja 0,2 mol rikkihappoa.

  2. Määritä liuenneiden aineiden määrät massassa liuoksessa, joka saadaan ohjaamalla (nl)
    1,12 l CO₂;
    2,24 l SO₂;
    3,36 l H₂S;
    4,48 l CO₂;
    20 g SO₃
    läpi 200 g 4 % NaOH‑liuosta.

  3. Määritä liuoksen koostumus massaprosentein:
    Liuos, joka saadaan sekoittamalla 100 g 9,8 % rikkihappoliuosta ja 200 g 3 % NaOH‑liuosta;
    Liuos, joka saadaan liuottamalla 7,1 g P₂O₅:ta 500 g 2 % NaOH‑liuokseen;
    Liuos, joka saadaan johtamalla 4,48 l CO₂:ta 200 g 5,6 % NaOH‑liuoksen läpi.

  4. Tehtäviä, joita on esitetty RHTU:n kursseilla tältä aihepiiriltä:
    12,45 l SO₂ (tilavuus mitattu 300 K ja 100 kPa) absorboituu kokonaan 1 l 5 % NaOH‑liuosta (tiheys 1,05 g/ml). Kuinka monta molia ja mitä liuenneita aineita on lopullisessa liuoksessa?
    80 l H₂S (tilavuus mitattu 20 °C ja 60,9 kPa) poltettiin, ja palamistuotteet absorboitiin täysin 600 ml 14 % NaOH‑liuokseen (tiheys 1,15 g/ml). Kuinka monta molia ja mitä aineita lopullisessa liuoksessa on?

Miten turismi voi kehittyä Guinea-Bissaussa ja Guyanassa kestävällä tavalla?
Milloin ja miksi vasemman kammion mekaaninen tuki tulisi implantoida potilaalle?
Kuinka syklo-karbonaattirenkaat voivat muuttaa terahertsitaajuuksien tuottamisen?
Kuinka enterohepaattisen verenkierron väheneminen voi vaikuttaa vastasyntyneen bilirubiinipitoisuuksiin?
Miten kasvohermon rakenne ja kehitys vaikuttavat sen toimintaan ja haavoittuvuuteen?
Biologian opetustoiminnan materiaalinen ja tekninen varustelu
Vesiturvallisuustoimintaopas koulussa
Orgaanisten yhdisteiden kemialliset ominaisuudet ja reaktiot: tehtäväsarja
Kvanttiluvut ja atomiorbitaalit: Laskutehtäviä ja analyysejä
Välineellisten oppituntien suunnitelma peruskoulun 1-4 luokille vuodelle 2018-2019