Kaivantojen ja pintatekniikan välinen rajapinta määritellään yleensä öljyputken suihkutussuuttimen jälkeen, ja sen turvallisuussuojelujärjestelmä on yhtenäinen kokonaisuus. Usein sekä pintatekniikka että kaivantotekniikka on otettava huomioon yhdessä, mutta keskustelun helpottamiseksi tarkastelemme niitä tässä erillään pintatekniikan näkökulmasta, täydentäen sitä, missä tarvitaan yhteistä huomioimista. Turvallisuuslaitteiden määrittäminen vaatii koko putkilinjan turvallisuusanalyysin tekemistä. Yksittäisen kaivannon putkilinjaan vaikuttavat onnettomuustapahtumat ovat ylipaine ja vuoto. Tyypilliset turvallisuuslaitteet kaivannonpäässä ja putkilinjassa on esitetty kuvissa 3.5, 3.6 ja 3.7, ja yksittäisen kaivannon putkilinjan turvallisuusanalyysi löytyy taulukoista 3.7 ja 3.8.
Injektioputkilinja
Injektioputkilinja vie kaivannon kaivoon nesteitä, joita käytetään kaasun nostamiseen tai säiliön ruiskutukseen. Injektioputkilinjan turvallisuuslaitteet on esitetty kuvassa 3.8, ja turvallisuusanalyysin taulukot ja tarkistuslistat löytyvät taulukoista 3.9 ja 3.10. Injektioputkilinjan paineen suojeluun käytetään yleensä PSH- ja PSL-laitteita injektiolähteestä (esimerkiksi kompressorista tai pumpusta), jotka sulkevat nesteen sisäänvirtauskanavan. Jos PSH ja PSL suojaavat myös injektioputkilinjaa, kaivannonpään ja muita laitteita, ei erillisiä suojauslaitteita tarvitse asentaa injektioputkilinjaan. Jos suunniteltu injektioputkilinja kestää injektiolähteen maksimaalisen paineen, PSV-laitetta ei tarvita. Tavallisesti injektiolähteelle asennettu PSV voi suojata myös injektioputkilinjan ja muut laitteet.
Manifolds
Manifolds vastaanottavat useista kaivannonpäistä tuotetut nesteet ja jakavat nämä nesteet tarvittaviin prosessijärjestelmiin, kuten matalan, keskitason tai korkean paineen tuotanto- ja testauserottelulaitteisiin. Manifolds-laitteiden turvallisuusanalyysit ja tarkistuslistat löytyvät taulukoista 3.11 ja 3.12.
Paineastiat
Paineastiat käsittelevät hiilivetyjä paineen alla, suorittaen kaasun ja nesteen erottelua, kuivaamista, varastointia ja puskurointia. Jotkut paineastiat tarvitsevat lämmitystä toimiessaan. Tämä luku käsittelee vain lämpötilan vaikutusta paineastian käsittelyosaan. Paineastioiden turvallisuussuojaus voidaan toteuttaa useilla menetelmillä.
Paineen suojaus ja turvallisuuslaitteet
Paineen suojaaminen on keskeinen osa prosessien turvallisuussuunnittelua. Esimerkiksi paineen ylittyminen voi johtaa putken tukkeutumiseen tai virran rajoittamiseen, ja tällöin korkeapaine aiheuttaa vaaratilanteen. Erilaiset suojauslaitteet, kuten PSH, PSL ja PSV, voivat auttaa estämään tämän. Suositellut turvallisuuslaitteet paineastioille on esitetty kuvassa 3.10, ja turvallisuusanalyysitaulukot taulukoissa 3.13 ja 3.14. Paineastiat, joita käytetään nesteiden käsittelyyn, voivat vaatia erityistä suojaa, erityisesti jos paineastia joutuu kosketuksiin vaarallisten materiaalien tai suurella paineella käsiteltävien aineiden kanssa.
Ilmastointiastiat ja turvallisuuslaitteet
Ilmastointiastiat käytetään nesteiden käsittelyyn ja tilapäiseen varastointiin, ja niiden turvallisuus on ensisijaisen tärkeää, erityisesti kun astiat saattavat olla altistettuina alhaiselle tai korkealle paineelle. Näiden astioiden suojaaminen voidaan varmistaa kunnolla mitoitetuilla ilmanvaihtojärjestelmillä, jotka estävät ylipaineen tai alipaineen syntymistä. API Std 2000 antaa ohjeet ilmanvaihtojärjestelmän mitoittamiseen.
Turvallisuuslaitteiden ja prosessien analyysi
Prosessitekniikan turvallisuusanalyysi ja HSE-analyysi ovat kriittisiä osa-alueita kokonaisvaltaisessa tuotannon turvallisuussuunnittelussa. Jatkuva valvonta ja tarkistuslistat, kuten taulukoissa 3.7–3.14 esitetyt, ovat tärkeitä välineitä, joiden avulla voidaan estää onnettomuuksia ja varmistaa prosessien sujuvuus. Näiden tarkistuslistojen avulla voidaan arvioida riskit ja toteuttaa tarvittavat turvatoimet oikea-aikaisesti. Koko prosessin kattava analyysi auttaa tunnistamaan mahdolliset heikot kohdat ja korjaamaan niitä ennen kuin ne voivat aiheuttaa vakavia ongelmia.
Turvallisuuslaitteiden asentaminen ja käytännön toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä, jos ne eivät ole osa laajempaa turvallisuuskulttuuria ja jatkuvaa koulutusta, joka on oleellista kaikille osapuolille, jotka työskentelevät prosessilaitteiden ja -järjestelmien parissa. Tämä koulutus ja jatkuva turvallisuuden varmistaminen luo pohjan tehokkaalle ja turvalliselle tuotannolle.
Miten venttiilijärjestelmä koostuu ja miten sen suunnittelu toteutetaan öljy- ja kaasukentillä?
Venttiilijärjestelmä muodostuu neljästä pääkomponentista, joiden suunnittelulla ja mitoituksella varmistetaan laitoksen turvallisuus. Ensimmäinen osa on venttiilijärjestelmän lähde, joka yhdistää prosessin ja apulaitteet venttiilijärjestelmään. Toiseksi venttiilikeräysjärjestelmä, joka kokoaa kaasuvirrat eri lähteistä ja ohjaa ne keskitettyyn poistoon. Kolmanneksi erotusjärjestelmä, joka poistaa nesteitä virtauksesta erillistä käsittelyä tai talteenottoa varten. Neljäs osa on liekinpolttojärjestelmä (flare), joka turvallisesti päästää liekitetyn kaasun ympäristöön. Tässä käsitellään lähinnä ensimmäisiä kolmea osa-aluetta; liekinpolttojärjestelmä käsitellään tarkemmin erillisessä luvussa.
Venttiilijärjestelmän lähde koostuu erilaisista turvaventtiileistä, kuten paineenpoistoventtiileistä, räjähdyslevyistä, automaattisista ja manuaalisista venttiileistä sekä huoltoon liittyvistä venttiileistä ja säätöventtiileistä. Nämä toimivat paineenhallinnan ja turvallisen päästön varmistajina eri olosuhteissa, niin normaalissa käytössä kuin häiriötilanteissakin.
Venttiilikeräysjärjestelmä rakentuu pääputkista ja haaraputkista, jotka yhdistävät eri lähteistä tulevat kaasuvirtaukset ja ohjaavat ne liekinpolttojärjestelmälle. Tämä mahdollistaa tehokkaan ja keskitetyn kaasun hallinnan.
Erotusjärjestelmän merkitys korostuu nestemäisen aineksen poistamisessa, joka muuten kulkeutuisi suoraan liekinpolttojärjestelmään tai venttiilijärjestelmän poistoputkeen. Nesteiden mukanaolo voi aiheuttaa vakavia ongelmia, kuten ympäristön saastumista, palovaaroja ja laitoksen turvallisuusriskejä. API-standardi 521 määrittelee selkeät vaatimukset esimerkiksi liekinpolttojärjestelmän nestesäiliöiden suunnittelulle.
Venttiilijärjestelmän suunnitteluprosessi on monivaiheinen ja perustuu kansainvälisiin ja kansallisiin standardeihin sekä alan ohjeistuksiin. Prosessi sisältää venttiililähteiden lämpötilojen ja olosuhteiden analysoinnin, venttiilikuormien arvioinnin eri käyttötapauksissa sekä järjestelmän eristysosien ja turvaventtiilien lukumäärän määrittämisen. Erityistä huomiota kiinnitetään venttiilikuormien maksimimäärien laskemiseen ja erilaisten venttiililähteiden yhtäaikaisten päästöjen yhteisvaikutusten arviointiin. Näin varmistetaan, että järjestelmä kestää myös onnettomuustilanteiden aiheuttamat kuormitukset.
Suunnittelussa otetaan huomioon järjestelmän toiminta erilaisissa tilanteissa, kuten onnettomuuksissa, huolloissa tai häiriöissä. Turvajärjestelmien, kuten ESD:n (Emergency Shutdown System) taso nostetaan merkittävästi suurten vaaratilanteiden, kuten maanjäristysten, tulvien tai tulipalojen, aikana. Näissä tilanteissa tuotanto pysäytetään ja kaasupäästöt toteutetaan välittömästi turvallisesti. Pienemmissä häiriötilanteissa päästöjen tarpeellisuus arvioidaan manuaalisesti, ja toiminta mukautetaan sen mukaan.
Järjestelmän suunnittelussa keskeinen periaate on "pysäytä ensin, päästä sitten ilmaan", mikä tarkoittaa, että venttiili- ja häiriötilanteissa tuotanto lopetetaan ensin ja sen jälkeen hallitaan kaasun päästöt. Tämä periaate mahdollistaa venttiiliprosessin simuloimisen sekä tasapainotilassa että dynaamisissa olosuhteissa, jolloin voidaan ennakoida paineen, lämpötilan ja kaasun virtausnopeuden muutoksia. Näiden tietojen pohjalta optimoidaan venttiilijärjestelmän mitoitus ja varmistetaan turvallinen sekä tehokas toiminta.
Venttiilijärjestelmän suunnittelussa on huomioitava myös liekinpolttolaitteen säteilylämpö, joka määrittelee esimerkiksi laitteen korkeuden ja sijoittelun sekä sallitun säteilytehon. Lisäksi liekinpolttolaitteen tulee täyttää vaatimukset kaasun kylmädiffuusiosta ja estää palavan kaasun leviämistä onnettomuustilanteissa.
Kaiken kaikkiaan venttiilijärjestelmän suunnittelu on kokonaisvaltainen ja moniulotteinen prosessi, jossa painotetaan turvallisuutta, tehokkuutta ja ympäristövaikutusten minimointia. On tärkeää ymmärtää, että venttiilijärjestelmän koko ja kapasiteetti eivät perustu pelkkään täydelliseen päästön mahdollisuuteen, vaan järjestelmä mitoitetaan tarkasti eri käyttötapauksiin ja onnettomuustilanteisiin perustuen. Tämä mahdollistaa luotettavan ja turvallisen toiminnan myös äärimmäisissä tilanteissa.
Endtext
Miten varmistetaan turvallinen ja tehokas poistoilmajärjestelmä kaasupolttimissa?
Kaasunpoistojärjestelmien turvallisuus ja toimintavarmuus ovat keskeisiä tekijöitä, kun käsitellään haitallisia ja myrkyllisiä aineita, kuten rikkiyhdisteitä (H2S), jotka voivat aiheuttaa ympäristösaasteita. Järjestelmissä, joissa käytetään vesikiertoa, on tärkeää varautua nesteen täydennykseen ja tiivistysainevarastojen tarkastukseen. Jos pakkasnestettä käytetään, vesikiertojärjestelmä voi olla suositeltava. Toisaalta, jos nesteen täyttötarve on vähäinen eli käytössä on staattinen tiivistys, pakkasnestejärjestelmä voi olla riittävä. Vesitiivistysastian mitoitukseen suositellaan viitteiksi API Std 521 -standardia sekä SH 3009 -suunnitteluohjeita.
Poistojärjestelmän jatkuva huuhtelujärjestelmä on välttämätön, ja huuhtelukaasuna tulisi käyttää inerttiä kaasua kuten typpeä, polttoainetta tai maakaasua. Inertti kaasu on ensisijainen valinta, koska se minimoi takapalojen ja ilman pääsyn riskiä, vaikkakin on huomioitava, että typen tapauksessa huoltokaasuun saattaa päästä happea, mikä heikentää järjestelmän turvallisuutta. Huuhtelukaasun lähteen on oltava luotettava ja järjestelmässä on oltava automaattinen varajärjestelmä. Yhdenkään kaasunlähteen tai suuttimen toimintahäiriön ei saa vaarantaa koko järjestelmää.
Poistojärjestelmän huuhtelunopeuden on oltava riittävän suuri estämään tuulen puhaltaminen ilman poistoaukon sisään sekä estämään takapalon syntyminen. Huuhtelunopeus voidaan määrittää Husa-kaavan avulla, jonka mukaisesti happipitoisuus 8 metrin päässä poistoaukon yläpuolella ei saa ylittää puolta alemman syttymisrajan arvosta. Inertillä kaasulla huuhtelu hidastaa merkittävästi takapalon nopeutta ja vähentää räjähdysriskiä. On kuitenkin olemassa myös maksimihuuhtelunopeus, joka estää takapalot tehokkaasti, ja se voi olla pienempi kuin Husa-kaavalla laskettu arvo.
Huuhtelukaasun happipitoisuuden enimmäismäärät vaihtelevat kaasun suhteellisen molekyylimassan mukaan. Mitä kevyempi kaasu, sitä tiukemmat hapen rajoitukset: esimerkiksi kaasulle, jonka molekyylimassa on enintään 4, happipitoisuus ei saa ylittää 3 %.
Polttimen sisäisen palamisen estämiseksi, erityisesti ilman tulenkestävää vuorausta olevissa päissä, valmistajan määrittämä minimihuuhtelumäärä on ratkaiseva. Suojaukseen kuuluu myös mahdollisuus suurentaa alkuperäistä huuhteluvirtausta, kun järjestelmä otetaan käyttöön, jotta ilma poistuu tehokkaasti. Happipitoisuuden seurantaa voidaan tehostaa hapenvalvontajärjestelmillä, mutta näiden luotettavuus on tarkastettava huolellisesti.
Tyypillisiä ongelmia ovat myös alipaineen muodostuminen polttimessa, mikä voi johtua esimerkiksi höyryn tiivistymisestä tai kaasun supistumisesta. Alipaineen torjumiseksi tarvitaan hätähuuhtelua, joka toimii automaattisesti paine- ja lämpötilatilanteiden mukaan. Vaihtoehtoisena ratkaisuna voidaan käyttää nestetiivistettä, joka estää alipaineen aiheuttamat vaaratilanteet, edellyttäen, että laitteisto on suunniteltu kestämään suurimmat mahdolliset alipaineet eikä paine-ero aiheuta ylimääräistä virtausta.
Matemaattisesti ja käytännössä on myös huomioitava polttimen mekaaniset tiivisteet, joiden tehtävänä on estää ilman pääsy polttimen sisään, erityisesti matalilla kuormilla, jolloin kaasun ja ilman sekoittuminen voi aiheuttaa räjähdyksen vaaran. Molekyylitiiviste hyödyntää kaasujen suhteellisia molekyylimassoja muodostaen painovoimatiivisteen, joka pakottaa ilman kulkemaan mutkia ja estää sen pääsyn polttimeen. Tämä vähentää tarvittavan jatkuvan huuhtelukaasun määrää huomattavasti. Tiivisteen suunnittelussa on otettava huomioon se, että vaikka hapen määrä pysyy hyvin alhaisena, huuhteluvirtausta ei voi laskea niin paljon, että polttimen vuoraus pääsisi vaurioitumaan palamisen takia.
Polttimen ja poistojärjestelmän koko toimintaketjun tarkastelu ja ymmärrys on tärkeää. Käytännössä on otettava huomioon ympäristöolosuhteet, kaasu- ja ainekoostumus, materiaalivalinnat ja paikalliset turvallisuusmääräykset. Taloudelliset näkökohdat ovat myös keskeisiä, kun pohditaan esimerkiksi polttimen jäähdytyksen lisäämistä tai materiaalipäivityksiä. Turvallisuuden ja järjestelmän käyttöiän optimointi edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa tekniset, taloudelliset ja ympäristövaatimukset otetaan tasapainoisesti huomioon.
Endtext

Deutsch
Francais
Nederlands
Svenska
Norsk
Dansk
Suomi
Espanol
Italiano
Portugues
Magyar
Polski
Cestina
Русский