Eksoottisten hedelmien kasvattaminen voi tuntua haasteelliselta, mutta se tarjoaa myös monia palkitsevia hetkiä, kun näet puiden tuottavan makeita hedelmiä. Erilaiset hedelmät, kuten taatelipalmut, guavat ja sitrushedelmät, vaativat erityistä huomiota kasvuolosuhteidensa osalta, ja niiden viljelyyn liittyy useita tärkeitä näkökohtia, joita on syytä harkita.
Taateleita kasvattaessa on tärkeää huomioida, että puut saattavat kestää kuivuuden hyvin, mutta ne tarvitsevat runsaasti vettä ensimmäisinä kasvuvuosinaan. Parhaat lajikkeet, kuten 'Deglet Noor', kasvavat hyvin paikoissa, joissa on kuuma ja kuiva ilmasto. Taatelipuiden viljely onnistuu parhaiten, kun ne istutetaan hyvin valutettuun maahan, ja ne saavat vähintään kuuden tunnin auringonvalon päivittäin. Niiden juuret eivät siedä seisovaa vettä, joten maaperän on oltava kuiva ja hengittävä. Kun taatelipuu on vakiintunut, sen kastelua voidaan vähentää merkittävästi, mutta ensimmäisten vuosien aikana puut tarvitsevat säännöllistä huolenpitoa ja lannoitusta.
Toinen kiinnostava hedelmä, joka kasvaa hyvin lämpimissä ilmastoissa, on granaattiomena. Tällä hedelmällä on monia terveysvaikutuksia ja sen viljely on yllättävän helppoa, jos sen perusvaatimukset täytetään. Granaattiomenapuut menestyvät parhaiten aurinkoisessa ja suojaisessa paikassa, ja ne vaativat hyvin valutettua maata. Kastelun suhteen on tärkeää välttää liiallista kosteutta, sillä granaattiomenat voivat kehittää juurimätää. Puut voidaan istuttaa suoraan maahan tai jopa ruukkuihin, mikä tekee niistä erinomaisen valinnan myös pienelle puutarhalle.
Citrus-suvun hedelmät, kuten greipit ja appelsiinit, ovat suosittuja puutarhakasveja monilla alueilla. Greippipuiden istuttamisessa on tärkeää valita paikka, jossa puu saa tarpeeksi auringonvaloa, mutta se on suojattu kylmältä tuulelta. Greipit voivat olla melko herkkiä kylmälle, joten viljely onnistuu parhaiten alueilla, joissa talvet ovat leudot. Kasvukauden aikana on tärkeää huolehtia puiden lannoituksesta ja kastelusta, mutta talvella niiden kastelua voidaan vähentää, koska ne eivät kasva aktiivisesti kylmänä aikana. Greipit voivat tuottaa satoa useita kertoja vuodessa lajikkeesta riippuen, ja oikealla hoidolla niistä voi tulla erittäin tuotteliaita.
Mikäli puutarhassa on tilaa ja haluat kasvattaa monia eksoottisia hedelmiä, kannattaa harkita myös kookospalmuja. Nämä puut voivat kasvaa jopa 30 metriä korkeiksi, ja ne tuottavat kookospähkinöitä ympäri vuoden. Kookospalmu vaatii lämpimän ja aurinkoisen kasvuympäristön ja hyvin valutettua maata. On myös tärkeää huolehtia, että kookospalmun ympärillä ei ole muita suuria puita, jotka voisivat varjostaa sen kasvua. Vaikka kookospalmu on kestävä, se voi olla altis tietyille sairauksille ja tuholaisille, joten säännöllinen tarkkailu ja hoito ovat tärkeitä.
Kun tarkastellaan muiden eksoottisten hedelmien, kuten guavapuiden ja jackfruiteja, viljelyä, on huomioitava, että nämä kasvit kaipaavat erityistä huomiota erityisesti ensimmäisinä kasvuvuosinaan. Guavat viihtyvät auringon paisteessa ja vaativat hyvin kuivattua maata. Ne eivät kestä seisovaa vettä, joten kastelussa tulee olla tasapainoista. Guavat voivat tuottaa hedelmää vuosittain, mutta ensimmäinen sato voi kestää jopa viisi vuotta riippuen viljelyolosuhteista ja lajikkeesta.
Jackfruit on yksi suurimmista hedelmistä, joita voi kasvattaa kotipuutarhassa. Tämän hedelmän viljely vaatii runsaasti tilaa ja lämpimän ilmaston. Jackfruit-puut voivat kasvaa jopa 20 metriä korkeiksi, ja niiden hedelmät voivat painaa jopa 40 kiloa. Jackfruitin kasvattaminen on mahdollista vain alueilla, joilla ei ole kylmiä talvia, ja se vaatii erityisesti huolellista kastelua ja ravinteiden saantia. Yksi jackfruitin ainutlaatuisista piirteistä on sen kyky tuottaa suuria hedelmiä useaan kertaan vuodessa.
Eksoottisten hedelmien viljely on kuitenkin mahdollista vain, jos ympäristöolosuhteet täyttävät kasvien vaatimukset. Lämpimän ja auringonpaisteisen paikan valinta on yksi tärkeimmistä tekijöistä, mutta yhtä tärkeää on valita oikea maaperä ja kastelujärjestelmä. Kastelu ei saisi olla liiallista, mutta kasvien juuret tarvitsevat kuitenkin jatkuvaa kosteutta erityisesti kuivina kausina. Lisäksi lannoitus, erityisesti mikroelementeillä, kuten magnesiumilla ja raudalla, voi parantaa hedelmien laatua ja määrää.
Eksoottisten hedelmien viljely ei ole vain käytännöllinen puutarhanhoidon harrastus vaan myös kulttuurinen kokemus, joka voi rikastuttaa puutarhaasi ja tuottaa herkullisia hedelmiä omasta maasta.
Miten suojella ja ylläpitää monivuotisia kasveja talven yli ja keväällä?
Monivuotisten kasvien talvisäilytys vaatii tarkkaa huomiota erityisesti herkemmille lajeille kuten Daze, Bush Daisy, Butterfly Weed, Chrysanthemum, Firespike ja Pentas. Ennen kuin pakkaset iskevät, kannattaa ottaa pistokkaita varalta. Leikkaa versojen kärjet 10–15 cm pituisiksi ja poista kukat, jotta kasvit käyttävät energiansa juurtumiseen eivätkä kukkien ylläpitoon. Pistokkaat laitetaan vermikuliittiin noin 2–5 cm syvyyteen, pidetään kosteina ja peitetään kevyesti läpinäkyvällä muovipussilla, jättäen hieman ilmanvaihtoa. Tämä suojaa niitä kylmältä ja edistää juurtumista, joka yleensä tapahtuu 8–10 viikon kuluessa. Kun juuret ovat kehittyneet, pistokkaat siirretään pieniin ruukkuihin. Talvella herkät kasvit suojataan maahan peittämällä ne peitoilla tai kankailla, sillä muovi tarjoaa vain vähän suojaa. Myös ulkona käytettävät sähkölämmittimet ja kannet voivat auttaa pitämään kasvit lämpimämpinä.
Siementen talteenotto on tärkeää monivuotisten kasvien uudistamiseksi seuraavalle kaudelle. Monet lajit kuten Salvia, Violetti, Gerbera Daisy ja Blanket Flower tuottavat siemeniä, jotka kannattaa kerätä kuivalla säällä, kun siemenpalkot alkavat aueta. Siemenet kuivataan vielä sisällä, mielellään verkko- tai harsokangaspussissa, jonka jälkeen ne säilytetään jääkaapin vihannesosastolla, ei pakastimessa. Pieni määrä kuivattavaa maitojauhetta paperipyyhkeen sisällä voi ehkäistä homehtumista siemenpusseissa. Siemenet kannattaa käyttää vuoden sisällä, sillä kylvökyky heikkenee ajan myötä.
Talven jälkeinen hoito keväällä on ratkaisevaa kasvien menestymiselle. Vaikka kylmät yöt voivat vielä jatkua, monet kylmänkestävät monivuotiset kasvit voidaan istuttaa vasta viimeisten pakkasten jälkeen. Kukintakauden jälkeen harvennus ja kuolleiden osien poistaminen parantaa kasvin ilmavuutta ja estää lahottajasienten syntymistä. Keväällä kasvit tarvitsevat myös kevyehköä lannoitusta, jotta ne lähtevät vahvasti kasvuun. Monet Florida-mamsellit (Chrysanthemum) poikkeavat muiden alueiden kasveista, koska paikallinen talvi on leuto ja kannustaa lisäkukintaan. Niiden hoito vaatii säännöllistä kastelua ja kevyttä lannoitusta 6–8 viikon välein ympäri vuoden.
Keväällä monivuotisia kasveja on hyvä harventaa ja jakaa, jotta ne pysyvät voimakkaina ja terveinä. Lisäksi on tärkeää seurata tuholaisten, kuten kirvojen, valkoisten punkkien, etanoiden ja kotiloiden esiintymistä. Tuhohyönteisten torjunnassa kannattaa suosia luonnon hyötyeliöitä kuten leppäkerttuja ja harsokorentoja, mutta vakavissa tapauksissa voidaan käyttää sopivia hyönteismyrkkyjä tai sienitautien torjunta-aineita.
Keväällä ja kesällä on myös tärkeää huomioida kastelun määrä ja rytmi. Uudet taimet tarvitsevat runsaasti kosteutta juurten muodostumiseen, mutta myöhemmin kastelua voi vähentää tarpeen mukaan. Raskasta kastelua kannattaa välttää, sillä se voi lisätä tuholaisten ja tautien riskiä. Lisäksi maaperän koostumuksen parantaminen, esimerkiksi hiekan lisäys, auttaa vedenpidätyskykyä ja juurten hyvinvointia.
Kesäkaudella monivuotisten kasvien jakaminen on mahdollista lähes milloin tahansa, mikä tarjoaa joustavuutta puutarhan suunnittelussa. Kasvien voi siirtää uudelleen, kasvattaa ruukuissa tai antaa ystäville. Ruukkukasvatus on myös hyvä tapa suojella kasveja epäsuotuisilta sääolosuhteilta ennen uuden kasvupaikan valmistumista.
Keväällä tehtävät huoltotoimenpiteet kuten kuolleiden osien leikkaaminen ja kukkien nyppiminen edesauttavat kasvien terveyttä ja ulkonäköä. Pysyvämmän kukinnan ja rehevän kasvuston aikaansaamiseksi suositellaan myös suuntaamaan kasvien kasvua leikkaamalla vinoutuneita versoja ja latvomalla nuoria versoja. Tämä antaa kasville tasapainoisen muodon ja parantaa kukintaa.
Kasvien hoito vaatii myös jatkuvaa tarkkailua tuholaisista ja taudeista. Kevään ja kesän aikana ilmestyvät uudet tuholaiset, kuten heinäsirkat ja katydidit, voivat aiheuttaa ongelmia, joten niitä kannattaa poistaa käsin tai torjua tarvittaessa. Lehtikaivajien vaurioittamia lehtiä voidaan poistaa tai hoitaa puutarhasuihkeella vakavissa tapauksissa.
On oleellista ymmärtää, että monivuotisten kasvien menestys perustuu niiden sopeutumiseen ympäristön olosuhteisiin, erityisesti kosteuden ja lämpötilan vaihteluihin. Kasvien hyvinvointi edellyttää jatkuvaa säätämistä lannoituksen, kastelun ja suojauksen välillä, erityisesti alueilla, joissa talvet ovat leutoja mutta yöt edelleen kylmiä. Tämän tasapainon löytäminen edistää terveempää kasvua ja pidempää kukintakautta.
Miten hoitaa pensaita ja puita syksyllä ja talven kynnyksellä Floridassa?
Syksyn saapuessa ja ilman viilentyessä monien kasvien kasvu hidastuu tai pysähtyy, mutta puutarhurin työ ei lopu. Floridan ilmasto – erityisesti sen pohjois- ja keskiosissa – tuo mukanaan erityisiä haasteita ja mahdollisuuksia syksyn puutarhanhoitoon. Tämä on viimeinen hetki valmistella kasvit talven lepoon ja varmistaa, että ne selviävät kuivemmista ja viileämmistä kuukausista vahvoina.
Ruusujen hoito jatkuu edelleen tarpeen mukaan, mutta lannoituksen suhteen on syytä olla maltillinen. Ellei kasvi osoita selvää ravinteiden puutetta tai uutta kasvua, on paras odottaa seuraavaan kevääseen ennen uuden lannoituskierroksen aloittamista. Pohjois- ja Keski-Floridassa ruusujen lannoitusväliä kannattaa pidentää kuudesta kahdeksaan viikkoon kevääseen asti. Lämpimämmissä osissa osavaltioita voidaan antaa vielä vuoden viimeinen lannoitus, mutta vain niille yksilöille, jotka sitä todella tarvitsevat.
Tämä aika vuodesta on otollinen myös tuholaisten torjuntaan. Vaikka monet hyönteiset hidastavat aktiivisuuttaan viileämmän ilman myötä, lämpiminä päivinä voi edelleen esiintyä lehtiläiskiä, jauhiaisia, ripsiäisiä ja kirvoja. Kuivempi sää voi lisäksi edistää punkkien lisääntymistä – erityisesti ruusuissa. Ensimmäinen ja usein riittävä puolustus on ruiskuttaa lehtien alapintoja vedellä. Samalla kannattaa tarkastaa kasvit myös toukkien, heinäsirkkojen ja pitsisiipien varalta.
Marraskuu tarjoaa monille puutarhureille hengähdystauon leikkauksista. Pohjois- ja Keski-Floridassa pensaita ei tule enää leikata, sillä uusi kasvu ehtii altistua kylmille ilmoille ja vahingoittua. Etelä-Floridassa leikkauksia voidaan vielä tehdä tarpeen mukaan, mutta hillitysti. Sää on kuivempaa ja viileämpää, ja suurin osa pensaista selviää ilman kastelua yli viikonkin ajan – poikkeuksena ovat ne, jotka vaativat runsaasti vettä.
Uusien kasvien istuttaminen marraskuussa on suositeltavaa. Lämpö ei enää rasita puutarhuria tai kasveja samalla tavalla kuin kesäkuukausina. Tämä on hyvä aika tarkastella puutarhaa laajemmin ja miettiä, missä puu tai palmu voisi tuoda lisää suojaa, rakennetta tai estetiikkaa. Puiden istuttamisessa on tärkeää miettiä sijainti tarkkaan, sillä kerran istutettua puuta ei ole helppo siirtää.
Puun valinnassa on otettava huomioon sen koko, lehdellisyys, kukinta, hedelmät ja se, kuinka se sopii pihapiiriin tai maisemaan. Hyvin sijoitettu puu voi kehystää näkymää, tarjota varjoa, suojata tuulelta ja lisätä yksityisyyttä. Erityisen hyödyllisiä ovat puut, jotka estävät pohjois- ja luoteistuulten pääsyn pihaan talvikuukausina.
Kun puu tai palmu istutetaan, ei tarvita erityisen suurta istutuskuoppaa. Riittää, että kuoppa on juuripaakkua leveämpi mutta ei syvempi. Puu sijoitetaan kuoppaan samaan
Miten kastelu vaikuttaa puutarhanhoitoon ja veden säästämiseen?
Vedenkulutus puutarhanhoidossa on monella tapaa hukkaan menevää, erityisesti alueilla, joissa maaperä on hiekkaa ja veden säilyminen on vaikeaa. Asiantuntijat arvioivat, että yli 50 prosenttia maisemointiin käytettävästä vedestä menee hukkaan haihtumisen, valumisen ja tarpeettoman kastelun seurauksena. Tämä on erityisesti ongelma Floridassa, jossa hiekkaiset maaperät eivät pysty pitämään vettä. Kaiken kaikkiaan tärkein tavoite on vähentää veden kulutusta samalla, kun puutarhat ja nurmikko pysyvät terveinä ja hyvin hoidettuina.
Yksi suurimmista virheistä, joita puutarhurit tekevät, on kastella puutarhaa liian usein ja liian vähän kerralla. Vesi ei pääse silloin imeytymään syvälle maahan, ja juuret jäävät pinnalle, missä ne eivät löydä riittävästi ravinteita ja kosteutta. Tällöin kasvit eivät kehitä syviä juuria, jotka voivat käyttää maaperän syvempiä vesivarantoja. Toisaalta, jos vettä annostellaan syvälle maahan mutta harvemmin, kasvit kehittävät syvempiä juuria, jotka voivat hyödyntää vettä tehokkaammin.
Kastelun ajankohta on myös erittäin tärkeä. Kuumalla säällä vesi haihtuu nopeasti ilmakehään, ennen kuin se edes ehtii maahan. Veden haihtuminen on suurimmillaan, kun aurinko on voimakkaimmillaan ja tuuli puhaltaa. Onkin suositeltavaa kastella varhain aamulla tai illalla, jolloin lämpötila on alhaisempi ja tuuli heikompi. Tällöin maaperä pystyy imeyttämään vettä paremmin ja haihtumisen määrä on vähäisempi.
Veden säästämiseksi on tärkeää käyttää oikeanlaista kastelujärjestelmää. Mikro-suihkutus- ja tippukastelujärjestelmät ovat tehokkaita, koska ne toimittavat vettä suoraan maahan ilman haihtumista tai valumista. Tämä vähentää veden hukkaa huomattavasti. Lisäksi kastelujärjestelmän säätämisessä kannattaa huomioida sääolosuhteet, kuten sateet ja lämpötila, ja tarvittaessa säätää kasteluohjelmaa niin, että se vastaa kasvien tarpeita eri vuodenaikoina.
Veden säästäminen ei kuitenkaan rajoitu vain kastelun säätämiseen. Multa on erinomainen tapa estää veden haihtumista maasta. Multa luo maaperän päälle suojaavan kerroksen, joka estää kosteuden haihtumista ja suojaa maata kuumenemiselta. Tämän lisäksi se vähentää rikkaruohojen kasvua, jolloin kasvit eivät kilpaile vedestä ja ravinteista yhtä voimakkaasti. Multaa voi käyttää monenlaisena: se voi olla esimerkiksi lehtiä, olkia, kompostia, kuorta tai jopa hiekkaa ja kiveä. Multauksen avulla voidaan vähentää veden käyttöä jopa 5-10 prosenttia vuodessa, mikä voi säästää jopa 4 400 litraa vettä vuodessa.
Erityisesti Floridassa, jossa ilmasto on lämmin ja sateet vaihtelevat, on erittäin tärkeää valita oikeat kasvit, jotka kestävät kuumaa ja kuivaa säätä. Xeriscape, joka on suunniteltu veden säästämiseksi, perustuu kasvien valintaan, jotka pärjäävät paikallisessa ilmastossa ja jotka eivät vaadi liiallista kastelua. Tällöin kasvit ryhmitellään niiden veden tarpeen mukaan, ja erityisesti suositaan alueelle luonnollisesti sopeutuneita kasveja, kuten alkuperäisiä lajeja. Xeriscape-praktiikat eivät tarkoita sitä, että koko puutarhassa olisi kuivia alueita, vaan sitä, että kasveja hoidetaan kestävällä tavalla.
Xeriscape-konseptissa keskeistä on myös veden laadun suojeleminen. Kasvihuoneilmiön ja vesien saastumisen vuoksi on tärkeää välttää lannoitteiden ja torjunta-aineiden päätymistä vesistöihin ja maaperään. Tämän vuoksi kasvien hoidossa on hyvä suosia ekologisia menetelmiä ja valita kasveja, jotka eivät tarvitse suuria määriä kemikaaleja.
Kastelun ja puutarhanhoidon järkevä suunnittelu on tärkeää, sillä Floridan kaltaisilla alueilla maanalaiset vesivarat eivät riitä pitkälle, jos niitä käytetään liikaa. Julkinen vesihuolto perustuu suurelta osin pohjavesivarantoihin, ja niiden ehtyminen voi johtaa moniin ympäristöongelmiin, kuten järvien mataloitumiseen ja suolaveden tunkeutumiseen pohjaveteen. Vesivarojen suojelu on siksi elintärkeää, ja sen tueksi alueelliset vesihuoltoalueet tarjoavat resursseja ja opastusta veden käytön optimoimiseksi.
Lopuksi on hyvä huomioida, että kastelun aikarajoitukset ovat yleistymässä monilla alueilla. Joillakin paikkakunnilla on käytössä ympäri vuoden voimassa olevat rajoitukset, jotka koskevat kastelua. Toisaalta joissakin kunnissa hyödynnetään kierrätettyä vettä, joka voi olla vaihtoehto puutarhan kasteluun. Kaikki tämä on osa laajempaa pyrkimystä säilyttää vesivarannot ja käyttää niitä mahdollisimman tehokkaasti ja kestävästi.

Deutsch
Francais
Nederlands
Svenska
Norsk
Dansk
Suomi
Espanol
Italiano
Portugues
Magyar
Polski
Cestina
Русский