Kuinka älyteknologia ja kotilaitteet voivat uhata yksityisyyttämme?

Amazon ja Google ovat kasvaneet maailman vaikutusvaltaisimmiksi teknologiayrityksiksi. Vuonna 2014 Amazon lanseerasi ensimmäisen Alexa Echo -laitteensa, jonka tarkoituksena oli helpottaa ihmisten elämää ääniavustajan avulla. Laitteet jaettiin kahteen sarjaan: Echo ja Echo Dot, joista jälkimmäinen on pienempi versio, mutta molemmat käyttävät Alexa-nimistä ääniassistenttia. Tämä pieni laite sijoitetaan usein olohuoneeseen, ja se reagoi, kun sen herätyssana, "Alexa", sanotaan ääneen. Alexa voi soittaa musiikkia, antaa reittiohjeita, soittaa kontakteille ja etsiä reseptejä. Laitteen ohjaaminen on yksinkertaista, ja sen käyttö ei vaadi teknistä osaamista. Käyttäjä voi antaa komentoja sanomalla herätyssanan ja sitten pyynnön. Fyysinen ohjaus rajoittuu herätyspainikkeeseen, mikrofonin mykistämiseen ja äänenvoimakkuuden säätämiseen.

Vastapainoksi Google julkaisi oman kotivakoilijansa, Google Home -laitteen, joka esiteltiin yleisölle vuonna 2017. Se suorittaa samanlaisia tehtäviä kuin Alexa. Vaikka monet käyttäjät vaikuttavat olevan tyytyväisiä ostoksiinsa, on myös raportoitu tapauksia, joissa laitteet ovat kuunnelleet ja nauhoittaneet keskusteluja ilman käyttäjän suoraa komentoa. Tämä herättää kysymyksiä siitä, ovatko nämä laitteet vain käteviä kotiapulaisia vai myös salaisia takaovia, joiden kautta hallitukset ja yritykset voivat vakoilla kotitalouksien elämää?

Vuonna 2016 Amazon Alexa sai huomiota Yhdysvalloissa, kun poliisi, joka tutki murhaa, pyysi laitteen tallentamia ääniä. Vaikka Amazon pyrki suojelemaan asiakkaidensa tietosuojaa, kiinnostavinta oli, että laite pystyi tallentamaan keskusteluja, vaikka laitetta ei ollut aktivoitu komennolla. Kalifornialainen kuluttajaryhmä paljasti tutkimuksessaan, että sekä Googlen että Amazonin patentit viittaavat siihen, että laitteet voisivat toimia vakoiluvälineinä, keräten massiivisesti tietoa ja mahdollisesti tarjoten digitaalista mainontaa, joka on häiritsevää ja tunkeilevaa.

Tämä yksityisyyden rikkominen ei ole uusi ilmiö. Vuoden 2013 Edward Snowdenin paljastuksista tiedämme, että suurilla teknologiayrityksillä on lainsäädännöllinen velvoite luovuttaa tietoja Yhdysvaltain hallitukselle. Tietoturva-asiantuntijat ovat myös huolissaan siitä, että laitteet voivat toimia hakkereiden välineinä. Jos hyökkääjä saa fyysisen pääsyn laitteeseen, hän voi hakkeroida sen ja salakuunnella keskusteluja. Tällöin laite ei enää toimi vain yksittäisen käyttäjän avustajana, vaan voi muuttuakin tiedonkeruun välineeksi, jolle ei ole mitään rajoja.

Samalla tavoin kuin mobiilisovellukset voivat "hakkeroida" älypuhelimet kuuntelemaan keskusteluja ilman suostumusta, on riski myös älykotilaitteiden suhteen. Tämä on todellinen huolenaihe, sillä kotiteknologia on yhä enemmän kytketty verkkoon ja saattaa altistaa käyttäjänsä vakoilulle – niin yrityksiltä, hallituksilta kuin rikollisilta. Jatkossa älykodit, joissa laitteet tekevät yhteistyötä muiden järjestelmien kanssa, lisäävät valmiuksia entistä älykkäämpiin toimintoihin, mutta samalla myös vakoilun ja valvonnan mahdollisuuksia.

Älykotilaitteet, kuten älykotimittarit, ovat esimerkki tulevaisuuden teknologiasta, joka on jo käytössä monilla alueilla, erityisesti Iso-Britanniassa. Älykotimittarit olivat alun perin tarkoitettu helpottamaan energialaskujen käsittelyä ja varmistamaan reaaliaikaiset mittaustulokset. Kuitenkin ne ovat herättäneet kritiikkiä, sillä ne eivät aina ole yhtä tarkkoja kuin perinteiset mittarit. Lisäksi älykotimittarit voivat mahdollistaa energiayhtiöille pääsyn tarkkoihin tietoihin kotitalouksien sähkönkäytöstä, kuten siitä, milloin ja kuinka paljon sähköä käytetään tietyssä huoneessa. Tämä mahdollistaa ennakoivan ja jopa manipulatiivisen markkinoinnin, kun yritykset voivat käyttää näitä tietoja saadakseen lisää voittoja.

Älykotimittareiden käytön taustalla onkin aina huoli yksityisyyden suojasta. Mitä enemmän laitteet keräävät tietoa käyttäjistään, sitä vaikeammaksi muuttuu varjella henkilökohtaista tilaa. Vaikka monet käyttäjät eivät ole vielä tietoisia siitä, kuinka paljon tietoa he luovuttavat päivittäisten laitteiden avulla, kysymys on siitä, miten ja kuka käyttää tätä tietoa tulevaisuudessa. Samalla kun älykotilaitteet voivat parantaa elämänlaatua ja tuoda käytännöllisyyttä arkeen, ne myös avaavat oven jatkuvalle valvonnalle ja yksityisyyden rikkomiselle.

Kuinka älykodit ja kehittyvä teknologia uhkaavat yksityisyyttä ja terveyttä?

Nykyteknologian kehitys tuo mukanaan valtavia etuja, mutta samalla se tuo esiin monia huolenaiheita liittyen yksityisyyteen, turvallisuuteen ja terveyteen. Yksi suurimmista haasteista on se, kuinka moniin laitteisiin ja järjestelmiin yhdistämme tietojamme ilman kunnollista ymmärrystä niiden mahdollisista riskeistä. Kun älykodit ja IoT-laitteet yleistyvät, meistä tulee yhä enemmän tietojen keräämisen ja hallinnan kohteita.

Lisäksi on olemassa vakavia huolenaiheita liittyen terveyteen. Meidän maailmamme on perustettu aaltoihin ja säteilyyn, ja monet laitteet, kuten älypuhelimet, televisiot ja internet-reitittimet, toimivat juuri tällä periaatteella. Älymittarit, kuten muutkin langattomasti toimivat laitteet, voivat säteillä terveyttämme haittaavia aaltoja. Vaikka nykyinen teknologia on vielä nuorta ja pitkäaikaisvaikutuksia ei ole tutkittu kunnolla, on selvää, että pitkäaikainen altistuminen tietyille taajuuksille voi vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Monet terveysasiantuntijat ovat jo varoittaneet, että teknologian kehittyminen voi tuoda mukanaan ennakoimattomia terveysriskejä, joita emme vielä täysin ymmärrä.

Mutta eivät vain kodin laitteet ole älykkäitä, vaan jopa autot ovat saaneet älykkäitä ominaisuuksia. Monille voi tulla yllätyksenä, että monet uudemmat autot keräävät jatkuvasti tietoa ajajistaan ja heidän liikkumisestaan. Paikannusjärjestelmät, jotka on integroitu ajoneuvoihin, voivat seurata autoilijan liikkeitä milloin tahansa. Tämä herättää kysymyksen siitä, kuinka paljon me olemme valmiita luovuttamaan henkilökohtaisia tietoja yksityisyytemme kustannuksella. Vaikka moni saattaa pitää tätä kätevänä, se tuo esiin sen, kuinka valvontatekniikka on kehittynyt ja kuinka helposti se voi tulla osaksi arkipäiväämme.

Eikä älykkäiden laitteiden valvonta rajoitu pelkästään aikuisiin, vaan jopa lelut voivat olla välineitä yksityisyyden loukkaamiseen. Esimerkiksi My Friend Cayla -nukke ja i-Que-robotti ovat molemmat Internetiin kytkettyjä leluja, jotka voivat tallentaa lasten kysymyksiä ja lähettää ne edelleen hakukoneisiin. Tällaisia laitteita on jopa kielletty Euroopan Unionin alueella, koska niiden katsottiin loukkaavan yksityisyyttä ja turvaten lasten tietosuojaa. Kun mikään ei ole enää turvassa, niin lelut, autot ja kodinkoneet voivat kaikki olla osana suurempaa valvontaverkostoa.

Älykotien ja älylaitteiden käyttöönotto tuo esiin tarpeen valita huolellisesti, mihin laitteisiin me olemme valmiita yhdistämään henkilökohtaisia tietojamme. Moni saattaa ajatella, että ei ole mitään erityistä, jos älytelevisio kuuntelee keskusteluja, mutta käytännössä tällainen teknologia mahdollistaa laajemman valvonnan, joka voi ulottua kaikkeen tekemiseemme. Samalla tavalla kuin älykännykät voivat tallentaa ja lähettää tietoa, niin myös kotimme laitteet voivat olla osana tätä tiedonkeruuprosessia. Onkin tärkeää ymmärtää, että mikä tahansa laite, joka on yhteydessä internetiin, voi olla alttiina hakkeroinnille ja valvonnalle.

Lopulta, kun teknologia kehittyy entistä nopeammin, ihmiset voivat löytää itsensä tilanteesta, jossa heidän koko elämänsä on avoinna yrityksille ja valvontaviranomaisille. Älykodit, älyautot, älytelevisiot ja jopa älylelut voivat paljastaa tietoja, joita me itse emme ole valmiita jakamaan. Yksityisyyden suojaaminen ei ole enää pelkästään henkilökohtainen valinta, vaan se on myös kollektiivinen haaste, johon meidän kaikkien on vastattava.