Gregg Barak tuo esiin ainutlaatuisen näkökulman Donald Trumpin elämään ja uraan teoksessaan Criminology on Trump. Kirja, joka tarkastelee Trumpin käyttäytymistä ennen, aikana ja jälkeen presidenttikauden, hyödyntää laajaa kriminologista analyysiä, erityisesti valkoisen kauluksen rikollisuuden ja eliittirikosten osalta. Barak yhdistää tutkimuksensa teoreettiset lähestymistavat käytännön havaintoihin ja esittelee Trumpin tarinan osana suurempaa kuvaa, jossa taloudellinen ja poliittinen valta kietoutuvat yhteen luoden eräänlaisen plutokratian, jossa yhteiskunnalliset ja taloudelliset rakenteet mahdollistavat rikollisten toimien laajentumisen ja jopa hyväksymisen.

Trumpin elämänhistoria ei ole vain yksittäisen miehen kertomus. Se on myös symboli siitä, miten Yhdysvalloissa, mutta myös globaalisti, valtakoneistot ja taloudellinen eliitti voivat yhdessä väärinkäyttää järjestelmiä ilman pelkoa vastuuseen joutumisesta. Tämä ei ole vain yksittäinen tapaus, vaan enemmänkin ikkunan avaaminen siihen, miten valta, varallisuus ja kulttuurinen valta-asema voivat ylläpitää eriarvoisuutta ja oikeudenmukaisuuden puutetta.

Barakin teoksessa Trumpin elämäntapa, joka on pitkälti muodostunut lukuisten liiketoimien, petosten ja epärehellisyyksien ympärille, paljastaa sen, miten rikollinen käyttäytyminen voi kasvaa ja laajentua, kun sitä tukevat taloudelliset ja poliittiset rakenteet. Trumpin aikakausi, johon kuuluu paitsi presidenttikautensa myös sen jälkeiset tapahtumat, on paljastanut, kuinka taloudellinen ja poliittinen valta voi yhdistyä niin, että se ei vain mahdollista, vaan jopa palkitsee väärinkäytökset. Tämä paljastaa suuremman ongelman: Yhdysvalloissa, kuten monessa muussa maassa, tärkeimmät poliittiset ja taloudelliset instituutiot voivat toimia sellaisten henkilöiden hyväksi, jotka rikkoivat lakeja ja moraalisia normeja, mutta onnistuvat kuitenkin välttämään vastuun.

Trumpin ja hänen "liikekumppaniensa" elämää voidaan verrata eräänlaisiin "rikollisiin klovneihin", jotka yhdistävät epäilyttävän huumorin ja laittoman toiminnan. Näitä hahmoja on kuvattu elokuvissa ja kirjallisuudessa, mutta harvemmin on tarkasteltu, miten tällainen käyttäytyminen voi juurtua ja kukoistaa yhteiskunnallisissa rakenteissa. Barak ei vain analysoi yksittäisiä tapahtumia tai tekoja, vaan vie syvemmälle ymmärrykseen siitä, kuinka tällaiset hahmot voivat muovata poliittista ja taloudellista järjestelmää, jossa he saavat lähes poikkeuksetta vapautuksen teoistaan. Tämä on erityisen tärkeää, koska Trumpin nousu presidentiksi ja hänen hallintonsa aikana tapahtuneet tapahtumat paljastavat selvästi, kuinka nykyiset rakenteet mahdollistavat tämän kaltaisten hahmojen menestyksen, vaikka heidän tekojensa vaikutukset voivat olla tuhoisia yhteiskunnan kannalta.

Trumpin nousu ei ollut vain yksittäinen ilmiö, vaan osa laajempaa poliittista ja taloudellista kehitystä. Barak korostaa, että Trumpin kaltaisten hahmojen onnistuminen ei ole sattumaa, vaan se on seurausta rakenteista, joissa varallisuus, valta ja sosiaalinen asema luovat lähes suojattomia alueita rikollisuuden ja väärinkäytösten toteuttamiselle. Näin ollen Trumpin tarina on tärkeä muistutus siitä, kuinka valta-asemassa olevat ihmiset voivat manipuloida ja väärinkäyttää järjestelmiä omaan hyötyynsä, ja kuinka heidän tekojensa seuraukset voivat olla pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia.

Tämän teoksen myötä lukija ei vain saa tarkempaa ymmärrystä Trumpista ja hänen poliittisista saavutuksistaan, vaan hän saa myös käsityksen siitä, kuinka tällaiset yksilöt voivat syöstä koko demokratian kriisiin, jos niitä ei pidetä vastuullisina teoistaan. Trumpin kausi ei ollut vain poliittinen aikakausi, vaan myös symboli siitä, kuinka taloudelliset ja poliittiset järjestelmät voivat altistaa itsensä vääryyksille ja samalla estää rehellisiä ja oikeudenmukaisia prosesseja.

Kun tarkastellaan, miten Trumpin aikakausi on vaikuttanut Yhdysvaltain politiikkaan ja yhteiskuntaan, on tärkeää ymmärtää, että hänen tarinansa ei ole pelkästään kertomus yhdestä miehestä. Se on kertomus rakenteellisesta epätasa-arvosta, jossa valta, varallisuus ja kulttuurinen valta luovat mahdollisuuksia rikolliselle käyttäytymiselle ja sitä tukeville käytännöille. Tämä voi ja tulee vaikuttamaan Yhdysvaltoihin ja muuhun maailmaan vielä pitkään.

Miten Trumpin Aikakausi Vahingoitti Demokratiaa ja Lait

Donald Trumpin hallinto ei ollut vain aika, jolloin Yhdysvaltojen poliittinen järjestelmä muuttui, vaan se oli aikakausi, joka haastoi ja paikoin purki demokraattisia periaatteita, jotka olivat olleet voimassa useita vuosikymmeniä. Trump ei vain haastanut vanhoja normeja ja käytäntöjä, hän myös käytti niitä omaksi hyödykseen, manipuloiden lakia ja oikeudenmukaisuutta omiin henkilökohtaisiin ja poliittisiin tarkoitusperiinsä. Tämä artikkeli tarkastelee, miten Trumpin hallinto ja hänen toimintansa presidenttinä loivat uudenlaisen kulttuurin, jossa politiikka, oikeus ja valta väännettiin oman edun mukaisiksi.

Trumpin politiikka ei ollut pelkästään erilaista kuin perinteinen republikaaninen linja, vaan se oli eriytynyt useista perinteisistä poliittisista ja oikeudellisista normeista, jotka olivat olleet vakiintuneita Yhdysvalloissa. Hän ei pelkästään rakentanut brändiään viihdeteollisuuden ja bisneksen avulla, vaan hän myös halusi käyttää valtaansa tavalla, joka korosti hänen henkilökohtaista voimaansa ja vaikutusvaltaansa. Trump oli taitava julkisuuden hallitsija ja manipuloija, ja hänen kyvykkyytensä esiintyä Amerikkana suurimpana ja värikkäimpänä miljardöörinä loi ympärilleen valtavan poliittisen ja taloudellisen dynamiikan, joka poikkesi monin tavoin aiemmista presidentin toimista.

Trumpismissa oli kyse paljon enemmän kuin vain hänen henkilökohtaisesta tyylistään; siinä oli kyse ideologioista, jotka perustuivat nationalismiin, kulttuuriseen taisteluun ja vastakkainasetteluun. Trumpin hallinto, erityisesti sen alussa, oli selkeästi ideologinen ja hyökkäys demokraattisia periaatteita kohtaan. Tämä ilmeni muun muassa hänen kampanjoidessaan "suotuisan valtion" luomiseksi, joka vahvisti Trumpin omia etuja samalla, kun se vähensi valtion roolia yhteiskunnallisessa ja poliittisessa elämässä.

Trumpin ideologiset liittolaiset, kuten Stephen K. Bannon ja Stephen Miller, loivat pohjan tälle aggressiiviselle politiikalle. Bannon toimi Trumpin ideologisena valmentajana ja oli avainhahmo hänen nationalistisen ja vähemmistöjä vastustavan politiikkansa kehittämisessä. Miller taas toimi Trumpin tärkeimpänä neuvonantajana valkoisen talon sisällä, ja hän oli yksi niistä, jotka olivat vastuussa tiukasta maahanmuuttopolitiikasta, joka erotti perheitä Yhdysvaltain etelärajalla ja oli vastuussa monista muslimeja vastaan suunnatuista toimista.

Trumpin politiikka ei rajoittunut pelkästään kotimaan asioihin. Hän oli jatkuvasti valmiina haastamaan kansainvälisiä sääntöjä ja perinteitä. Hänen valintansa ulkoministeriksi ja muut hallinnon avainpaikoille menevät henkilöt edustivat täydellistä irtiottoa aiemmista, perinteisistä diplomaattikäytännöistä. Hänen "America First" -politiikkansa oli kova ja yksipuolinen, eikä siinä ollut tilaa monenkeskiselle yhteistyölle tai tasapainoisten suhteiden rakentamiselle.

Sisäpolitiikassa Trump käytti hallintoa hyödykseen edistääkseen henkilökohtaisia ja liiketoiminnallisia etuja. Hän täytti viranomaisten paikat henkilöillä, jotka eivät olleet päteviä tai kokeneita, mutta jotka olivat valmiita edistämään hänen omia tavoitteitaan. Tämä korruptiokulttuuri oli läsnä koko hänen hallintonsa ajan ja näkyi muun muassa monissa skandaaleissa ja väärinkäytöksissä, jotka koskettivat niin virkamiehiä kuin hänen läheisiä liittolaisiaan.

Trump ei pelkästään manipuloidut lainsäädäntöä omaksi edukseen, vaan hän myös tuki ja mahdollisti oikeudellista ja poliittista järjestelmää, joka oli alttiina väärinkäytöksille ja epärehelliselle toiminnalle. Hänen ensimmäinen virkasyytöksensä, joka liittyi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyyn kohdistuneeseen painostukseen, oli vain yksi esimerkki siitä, kuinka hän oli valmis käyttämään presidentin valtaansa ilman pelkoa oikeudellisista seurauksista. Vastaavasti hänen toiset lailliset ja poliittiset toimet – esimerkiksi syytökset vaalivilpistä ja "suuren valheiden" levittäminen – loivat epävarmuuden ja jakautumisen, joka heikensi Yhdysvaltojen demokraattista järjestelmää entisestään.

Erityisesti Trumpin toiminta vaalien jälkeisinä aikoina, tammikuun 6. päivän kapinan yhteydessä, paljasti hänen roolinsa paitsi oikeusvaltioiden murentajana myös väkivallan lietsomisessa. Hänen jatkuva valehtelunsa vaalituloksista, jotka sytyttivät oikeistolaiset ääriliikkeet, kuten Proud Boys ja Oath Keepers, oli kiistaton osoitus siitä, miten vaaralliseksi politiikka voi muuttua, kun siihen sekoitetaan valheita ja väkivaltaa. Trump oli osaltaan vahvistanut mielikuvaa, jossa hänen kannattajansa kokivat olevansa oikeutettuja väkivaltaisiin toimiin.

Tämä jakautuminen ei rajoittunut vain politiikkaan, vaan vaikutti myös perinteisiin demokraattisiin instituutioihin, kuten vaaliviranomaisiin ja oikeuslaitokseen. Trumpin toiminta oli osaltaan syy siihen, miksi niin monet perinteiset demokraattiset instituutiot ja käytännöt joutuivat kriisiin hänen hallintonsa aikana. Tämä luo tärkeän muistutuksen siitä, että demokraattisen järjestelmän ylläpito vaatii jatkuvaa valppautta ja eettistä vastuullisuutta.

Trumpin aikakausi oli testaus demokraattisen yhteiskunnan kyvylle vastustaa korruptiota ja väärinkäytöksiä, mutta se oli myös muistutus siitä, kuinka helposti valta voi olla väärin käytetty. Hänen toimintansa presidenttinä avasi keskustelun siitä, mitä oikeastaan tarkoittaa olla johtaja, joka palvelee kansan etuja, eikä omia henkilökohtaisia tai liiketoiminnallisia etujaan.

Miten Donald Trumpin perhesuhteet muovasivat häntä?
Miten New Hampshire vaikutti Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin 2016 ja miksi se oli ratkaiseva osavaltio?
Miten suojata liiketoimintasi immateriaalioikeudet digitaalisessa aikakaudessa?
Miksi nanohiukkaset ovat niin tärkeitä ja miten ne vaikuttavat materiaaliin?
Miten määritellä piste, joka kuuluu kuhunkin tasoon?