Tekoälyn kehityksellä on potentiaalia tuoda suuria hyötyjä, mutta se tuo mukanaan myös huomattavia riskejä, jotka saattavat johtaa tuhoisiin seurauksiin. Erityisesti kilpailu tekoälyn kehittämisessä on luonut tilanteen, jossa ihmiskunta saattaa päätyä ajautumaan kohti tuhoa. Tämä kehityskulku on yllättävän samankaltainen sen kanssa, mitä tapahtui kylmän sodan aikana ydinaseiden kehitykselle. Kilpailun vauhdittama kehitys voi olla niin voimakasta ja houkuttelevaa, että se vie meitä kohti tulevaisuutta, jossa tekoälyn aiheuttamat riskit ja vaarat voivat ylittää kaiken sen mahdollisen hyödyn.

Tämä "itsetuhoinen kilpailu" on monen asiantuntijan, kuten Max Tegmarkin, kuvaama ilmiö, jossa teknologinen kehitys kiihtyy huimaa vauhtia ilman riittäviä varotoimia tai sääntelyä. AI-turvallisuuden keskus (Center for AI Safety) -järjestön johtaja Dan Hendrycks on varoittanut, että kilpailupaineet ovat suurimpia riskitekijöitä tekoälyn kehityksessä. Hän ja Elon Musk ovat keskustelleet asiasta ja ovat yhtä mieltä siitä, että ei ole järkevää kilpailla "häviämisen kilpaa", joka voi johtaa ihmiskunnan tuhoon. Geoffrey Hinton, yksi tekoälyn alan tunnetuimmista tutkijoista, jakaa saman huolenaiheen ja katsoo, että tekoälyn kehitystä ei voi pysäyttää, koska taloudelliset ja poliittiset paineet ovat liian suuria.

Tällä hetkellä maailmassa on yli 58 000 tekoälyyn liittyvää startup-yritystä, ja Yhdysvalloissa niiden määrä on yli 14 700. Parhaat startup-yritykset saavat kuukausittain jopa 3 miljardia dollaria rahoitusta. Tekoälyn markkinat ovat valtavat, ja PricewaterhouseCoopersin arvioiden mukaan tekoälyn osuus maailman taloudesta tulee olla 15,7 biljoonaa dollaria kahdeksan vuoden kuluttua, mikä on yli kolme kertaa Japanin koko bruttokansantuote. Onko tämä hinta, jonka maksamme siitä, että emme pysty kääntymään pois tästä teknologiasta, joka vie meitä kohti mahdollista maailmanlaajuista tuhoa?

Yksi syy tekoälyn kehityksen kiihtyvyyteen on sosiaalinen asema. Yudkowsky, tunnettu tekoälyasiantuntija, on huomauttanut, että monet tekoälyimperiumien johtajat, jotka ymmärtävät tekoälyjärjestelmien epävarmuuden ja vaarat, silti jatkavat niiden kehittämistä, koska he kokevat, että tämä tuo heille sosiaalista arvostusta. Tällöin jopa hyvin aikomukselliset ja hyvää tarkoittavat ihmiset tekevät tekoälyä, mutta eivät ole huolissaan siitä, että luomansa tekoälyt eivät ole linjassa ihmisten arvojen kanssa. Heidän keskittymisensä on siihen, että saavat huomion ja arvostuksen lyhyellä aikavälillä, vaikka se johtaisi tuhoisiin seurauksiin pitkällä aikavälillä.

Tekoälyn kehitykselle on olemassa myös paradokseja. Ensinnäkin, vaikka OpenAI:n perustajat, kuten Elon Musk, alun perin uskoivat, että tekoälyn kehityksellä on tarkoitus hyödyttää koko ihmiskuntaa, tämä idealistinen ajatus on nopeasti muuttunut. OpenAI:n siirtyminen voittoa tavoittelevaksi organisaatioksi on herättänyt Muskissa tunteen siitä, että koko järjestön alkuperäinen tehtävä on pettämässä. Nyt OpenAI on mukana kilpailussa muiden suurten teknologiayritysten kanssa, jotka tähtäävät yleisen tekoälyn (AGI) kehittämiseen. Tämä on herättänyt kysymyksiä siitä, voiko tekoälyn kehitys todella olla ihmiskunnan hyödyksi, jos sen taustalla on taloudelliset intressit ja valtava kilpailu.

Toinen paradoksi liittyy siihen, että tekoälyn kehityksen kiihdyttäminen ei ole vain ohimenevä vaihe. Teknologian kehitys ei tule rauhoittumaan, ja vaikka joskus voisimmekin löytää keinot vakauttaa tekoälyä, tämä ei tarkoita, että elämä palaisi ennalleen. Uudet, suuremmat ja vaarallisemmat tekoälymallit tulevat jatkossakin vyörymään markkinoille, ja tämä saattaa johtaa katastrofeihin, joita emme osaa edes kuvitella.

Jos tekoälyn kehitystä ei pysäytetä, vaarana on, että siirrymme maailmaan, jossa meillä ei ole enää mahdollisuutta palata takaisin entiseen. Kehitykselle ei ole enää paluuta, eikä maailmamme koskaan tule olemaan kuten ennen. Tämä luo erittäin pelottavan kuvan tulevaisuudesta.

Tekoälyssä on myös lyhyen aikavälin haittoja, kuten algoritmisten harhojen ja propagandan luomisen mahdollisuus. Näiden ongelmien ratkaiseminen on äärimmäisen tärkeää ennen kuin voimme käsitellä suurempia eksistentiaalisia riskejä. Tulevissa luvuissa käsitellään näitä riskejä tarkemmin, mutta jo nyt on selvää, että tekoälyyn liittyy monenlaisia katastrofaalisia uhkia, jotka voivat vaikuttaa koko ihmiskuntaan.

Tekoälyn mahdolliset katastrofaaliset vaikutukset on järjestetty ja luokiteltu eri asiantuntijoiden toimesta, ja niitä käsitellään ainakin kolmessa erillisessä ja laajassa taksonomiassa. Nämä luokitukset auttavat meitä ymmärtämään paremmin tekoälyn mahdolliset tuhoisat seuraukset, mutta ne myös muistuttavat siitä, että pelkkä tieto ei riitä. On pohdittava syvällisesti, mitä tekoälyn kehityksellä todella tarkoitetaan ja kuinka voimme hallita sitä, ennen kuin on liian myöhäistä.

Generatiivinen tekoäly ja tekijänoikeudet: Mikä on oikeudenmukainen käyttö?

Generatiivisen tekoälyn kehitys on herättänyt valtavan keskustelun erityisesti tekijänoikeuksien ympärillä. Suurimmat teknologiayritykset, kuten Microsoft, Apple, Google, Meta ja Amazon, ovat keränneet valtavan määrän digitaalista tietoa, joka on helposti saatavilla ja käytettävissä tekoälymalleihin. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa miljoonat teokset, kuten kirjat, artikkelit ja muu luova materiaali, ovat päätyneet tekoälyn käyttöön ilman tekijöiden lupaa tai korvausta. Ongelma on erityisen ajankohtainen, koska se liittyy suoraan siihen, kuinka tekoäly mallit, kuten ChatGPT, oppivat ja luovat uutta sisältöä.

Tekoälymallien kouluttaminen ilman tekijänoikeuksien rikkomista on monimutkainen oikeudellinen kysymys. Yksi keskeisistä väitteistä on, että tekoäly ei suoranaisesti kopioi tekijänoikeuden alaisia teoksia, vaan se oppii niiden rakenteista ja käyttää tätä tietoa luodakseen omia, täysin uusia sisältöjä. Tämä voisi mahdollisesti mahtua "kohtuullisen käytön" käsitteen piiriin, joka on hyväksyttävää tietyissä olosuhteissa Yhdysvalloissa. Kohtuullinen käyttö kuitenkin rajoittaa aineiston määrää, eikä se saa heikentää alkuperäisten teosten arvoa tai markkinamahdollisuuksia.

Generatiivisen tekoälyn ongelma ei ole vain siinä, että se käyttää tekijänoikeudella suojattuja teoksia, vaan myös siinä, että tekoäly voi jopa "muistaa" osia niistä. Tämä tarkoittaa, että tietyissä tilanteissa tekoälymallit voivat tuottaa sisältöä, joka on lähes sanatarkasti kopioitu alkuperäisestä lähteestä. Tämä ilmiö, joka ilmenee erityisesti suurissa kielimalleissa, on yllättävä, sillä tekoäly ei ole suunniteltu muistamaan aineistoa, vaan sen pitäisi toimia tilastollisen kielimallinnuksen pohjalta. Kuitenkin suurten tietomäärien käsittely ja mallien jatkuva kouluttaminen voivat johtaa muistamisen kaltaiseen käyttäytymiseen, mikä voi aiheuttaa ongelmia tekijänoikeuksien valvonnassa.

Kun kyseessä on suuri teknologia, sen liiketoimintamalli on riippuvainen siitä, että mallien kouluttamiseen käytettävä aineisto on mahdollisimman laajaa ja monipuolista. Tämä kuitenkin tuo esiin ongelman: tekijänoikeuden omistajat vaativat korvauksia siitä, että heidän teoksiaan käytetään ilman lupaa. On myös mahdollista, että luodut sisällöt eivät ole täysin uusia, vaan ne voivat sisältää osia aiemmista teoksista, mikä voi johtaa oikeudellisiin vaateisiin.

Yhdysvalloissa on jo vireillä useita oikeudenkäyntejä, joissa kirjailijat, kuten John Grisham ja George Saunders, ovat haastaneet tekoälyyritykset oikeuteen. Heidän mukaansa tekoälyn kouluttaminen heidän teoksillaan ilman lupaa on laiton kopiointi. Mikäli he pystyvät todistamaan, että heille on aiheutunut konkreettista vahinkoa, heillä voi olla mahdollisuus voittaa oikeusjutut. Tällöin tekijänoikeuden valvojilla olisi vahvempi asema tekoälyä vastaan.

Yksi ratkaisu tähän dilemmaani voisi olla, että tekoälymallit koulutettaisiin vain tarkkaan valikoiduilla ja tekijänoikeuksista vapautetuilla aineistoilla. Tämä kuitenkin olisi hyvin kallista, ja suurten kielimallien kouluttaminen puhtaalta pöydältä voisi maksaa jopa 100 miljoonaa dollaria per malli. Tämä herättää kysymyksen siitä, miksi suurten teknologiayritysten pitäisi joutua maksamaan lisenssimaksuja, jos ne voivat käyttää ilmaiseksi muiden tekijöiden työtä. On kuitenkin selvää, että ilman asianmukaista korvausta ja yhteistyötä tekijänoikeuden omistajien kanssa, tämä teknologinen kehitys voi jäädä seisomaan oikeudellisiin esteisiin.

Suuret teknologiayritykset, kuten Microsoft, ovat esittäneet, että tekijänoikeuden omistajien oikeudet ovat este innovoinnille, mutta tähän on tullut jyrkkä vastaus tekijänoikeusjärjestöiltä. Heidän mielestään nämä yritykset yrittävät hyötyä muiden luomasta sisällöstä ilman asianmukaista korvausta. Tällöin tekijänoikeuden omistajat voivat nähdä tämän kehityksen uhkana omalle toimeentulolleen ja kulttuurille laajemminkin. Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti on tärkeää huomioida, että ilman tekijöiden ja luovien ammattilaisten panosta tekoäly ei voisi kehittyä samalla tavalla, ja tämän vuoksi on tärkeää löytää tasapaino, jossa sekä teknologia että kulttuuri voivat kehittyä yhteisesti hyväksytyn ja oikeudenmukaisen periaatteen mukaan.

Tekijänoikeuksien ja generatiivisen tekoälyn välinen kiista ei ole vain tekninen tai oikeudellinen ongelma; se on myös eettinen kysymys siitä, kuka hyötyy teknologian kehityksestä ja kuka maksaa siitä. Tekoäly voi mahdollistaa valtavia edistysaskelia monilla alueilla, mutta sen kehittämisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua tavalla, joka kunnioittaa sekä luovia tekijöitä että teknologian mahdollisuuksia. Yhteistyö tekijänoikeuden omistajien ja tekoälykehittäjien välillä olisi avainasemassa, jotta voidaan varmistaa, että luovan työn tekijöiden oikeudet otetaan huomioon ja heille maksetaan oikeudenmukainen korvaus heidän työstään.

Kuinka lasketaan painevoimia ja viskositeettivoimia nesteiden virtauksessa 3D-mallissa
Miten valita ja valmistaa kestäviä ja turvallisia amigurumi-leluja sekä ommella niille vaatteet
Miten käyttää verbin "venir" taivutuksia espanjassa ja ymmärtää kulttuuriset vivahteet
Miten merieläimet selviytyvät äärimmäisissä olosuhteissa?
Miksi kulhoannokset tukevat painonhallintaa ja ravitsemusta?