DevOps-kulttuuri tuo mukanaan merkittäviä muutoksia ohjelmistokehityksen ja testauksen käytäntöihin. Se ei ole vain työkalu- ja prosessimuutos, vaan myös ajattelutavan muutos, jossa tiimit tekevät tiivistä yhteistyötä ja jakavat vastuuta ohjelmistojen kehityksestä, toimituksesta ja ylläpidosta. Tällöin myös testauksen rooli muuttuu ja sopeutuu tähän uuteen ympäristöön, jossa nopeus ja laatu kulkevat käsi kädessä.

DevOpsin perusajatus on, että kehittäjät ja operatiiviset tiimit tekevät tiivistä yhteistyötä, jolloin ohjelmisto voidaan kehittää, testata ja ottaa käyttöön jatkuvasti ja nopeasti. Tämä jatkuva toimitus (Continuous Delivery) edellyttää, että ohjelmistojen laadunvarmistus ja testaus ovat kiinteä osa kehitysprosessia, ei erillinen vaihe sen päätyttyä. Tällöin testaus ei ole enää vain virheiden etsimistä ennen julkaisua, vaan koko kehitysprosessin ajan tapahtuvaa laadunvarmistusta, joka tapahtuu yhteistyössä muiden tiimien kanssa.

Testaus DevOps-kulttuurissa edellyttää syvempää yhteistyötä eri roolien välillä. Kehittäjien ja testaajien on jatkuvasti viestittävä, jotta ohjelmistoa voidaan kehittää ja testata samanaikaisesti. Tämä ei tarkoita pelkästään automaatiota, vaan myös manuaalisia testausmenetelmiä, kuten eksploratiivista testausta, joka voi tuoda esiin ohjelmiston heikkouksia, joita ei ole huomioitu automaattisissa testeissä.

Keskeinen elementti DevOps-kulttuurissa on testistrategian jatkuva kehittäminen ja muokkaaminen. Testaus ei ole enää staattinen prosessi, vaan dynaaminen ja joustava, joka mukautuu nopeasti kehitysprosessin muutoksiin ja liiketoiminnan tarpeisiin. Tämä tarkoittaa, että tiimien on oltava valmiita muuttamaan lähestymistapojaan, jos testauksen tulokset osoittavat, että jotain ei ole otettu huomioon tai jos ohjelmiston käyttäytyminen poikkeaa odotetusta.

Kun puhutaan testauksen käytännöistä DevOps-ympäristössä, on tärkeää ymmärtää, että ne voivat olla hyvin erilaisia verrattuna perinteisiin ohjelmistokehityksen malleihin. Testauksen ei enää tarvitse odottaa ohjelmiston valmistumista; se voi tapahtua osana jatkuvaa integraatiota ja toimitusta (Continuous Integration, Continuous Delivery). Esimerkiksi A/B-testauksella voidaan testata ohjelmiston osia pienissä osissa tuotantoympäristössä ennen laajempaa käyttöönottoa. Tällöin kerätään dataa ja asiakaspalautetta, joka voi ohjata jatkokehitystä ja parantaa ohjelmiston laatua jo ennen sen virallista julkaisua.

Samoin monitorointi ja virheiden nopea tunnistaminen ovat olennainen osa testauksen roolia DevOpsissa. Kehittäjien ja operaattoreiden on oltava valmiita reagoimaan nopeasti, jos ongelmia ilmenee tuotannossa. Tämä tuo mukanaan myös uudenlaisia testausmenetelmiä, kuten "monitorointitestauksen", jossa ohjelmistoa tarkastellaan sen todellisessa käyttöympäristössä. Tämä voi tarkoittaa jopa sellaisten toimintojen testaamista, jotka ovat käynnissä tuotantoympäristössä ja joita ei voi pysäyttää virheiden vuoksi.

Tässä yhteydessä on tärkeää korostaa, että testaus ei ole vain erillinen osa kehitystä, vaan jatkuva prosessi, joka vaatii kaikkien osapuolten osallistumista. DevOps-kulttuurissa testaajat, kehittäjät ja operatiiviset tiimit jakavat vastuuta ohjelmiston laadusta, ja siksi jokaisen on ymmärrettävä, kuinka heidän työnsä vaikuttaa lopputulokseen. Tämän vuoksi myös testauksen rooli kehittyy: se ei ole enää vain virheiden etsimistä, vaan osaltaan liiketoiminnan ja käyttäjäkokemuksen parantamista koko ohjelmiston elinkaaren ajan.

Yhteistyön tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. DevOps on kulttuuri, jossa tiimien on toimittava saumattomasti yhdessä. Tämän vuoksi myös testaajilta vaaditaan kykyä työskennellä tiiviisti muiden kanssa ja ymmärtää, miten heidän työtään voidaan parhaiten tukea koko prosessin ajan. Yhtä tärkeää on jatkuva palaute: tiimien on pystyttävä reagoimaan nopeasti ja joustavasti, jotta kehityksessä voidaan pysyä aikataulussa ja laatutavoitteet täyttyvät.

Tässä ympäristössä testaus ei ole enää erillinen vaihe kehityksessä, vaan olennainen osa koko prosessia. Se on mukana alusta loppuun saakka, jatkuvasti tarjoamassa palautetta ja parannusehdotuksia. Testaus ei ole vain virheiden etsimistä, vaan osa liiketoiminnan ja asiakaskokemuksen kehittämistä. Testauksen tehokkuus ei ole vain sen laajuudessa, vaan kyvyssä sopeutua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin ja yhteistyössä muiden tiimien kanssa löytää ratkaisuja, jotka parantavat ohjelmiston laatua.

Miten jatkuva käyttöönottaminen ja monitorointi parantavat ohjelmistokehitystä: Esimerkkejä Etsyltä ja Spotifylta

Etsy on esimerkki siitä, miten jatkuva käyttöönottaminen (Continuous Deployment) ja tehokas monitorointi voivat parantaa ohjelmistokehityksen prosesseja ja varmistaa palveluiden vakauden. Etsy seuraa tarkasti monia mittareita, kuten kirjautumisten määrää, kirjautumisvirheitä, kävijämääriä, liiketoiminnan tapahtumia ja bugeja, joita ilmoitetaan foorumilla. Tämä mahdollistaa sen, että tiimi voi nopeasti havaita muutoksia järjestelmässä ja ryhtyä toimiin niiden korjaamiseksi. Vaikka monitorointi pystyy kertomaan, että jotain on tapahtunut, se ei aina pysty paljastamaan muutoksen syytä. Mike Brittain, joka toimi Etsyllä ohjelmistosuunnittelijana vuonna 2010, käytti esimerkkinä PHP-virheiden graafia, jossa oli selvä piikki. Tämä muutoksen havainto ei kuitenkaan kertonut, mistä ongelma oli peräisin. Piikin jälkeinen muutoksen syy voi olla esimerkiksi koodin muutos, laitevika tai ulkoisen API:n ongelma. Tällöin on tärkeää pystyä nopeasti erottamaan, onko kyseessä ihmisen aiheuttama muutos vai järjestelmän ulkopuolelta tullut ongelma.

Etsyn tiimi seuraa tarkasti jokaista koodimuutosta, jonka he lähettävät tuotantoon. He merkitsevät kaikki julkaisunsa pystysuorilla viivoilla monitorointigraafeihin, jolloin mahdolliset ongelmat voidaan yhdistää nopeasti muutoksiin, jotka on juuri otettu käyttöön. Tällöin voidaan havaita, jos jollain muutoksella on ollut vaikutusta esimerkiksi verkkosivuston toimintaan tai jäsenten kirjautumisiin. Tämä tiivis yhteys julkaisujen ja ongelmien välillä on osa Etsyn riskinhallintastrategiaa ja luo pohjan nopealle reagoinnille.

Etsyn monitorointiratkaisussa on tärkeää ymmärtää, että pelkkä järjestelmän seuranta ei riitä, vaan se toimii osana laajempaa testausstrategiaa. Noah Sussman, joka toimi testausarkkitehtina Etsyllä, selitti, että he suorittavat automaattisia testejä ennen ja jälkeen jokaisen käyttöönoton varmistaakseen, että tärkeimmät toiminnot todella toimivat kuten pitää. Lisäksi he tekevät jatkuvaa manuaalitestausta ja tarkkailevat järjestelmää obsessivisesti. Etsyn jatkuva käyttöönotto tarkoittaa myös sitä, että he voivat nopeasti paikantaa ja korjata virheitä useimmiten muutamien tuntien sisällä.

Spotify puolestaan on esimerkki siitä, kuinka konttiteknologioiden hyödyntäminen voi ratkaista skaalautuvuusongelmia ja parantaa järjestelmien luotettavuutta. Spotify käytti alun perin perinteisiä palvelimia ja kohtasi haasteita resurssien käytön ja konfiguraatioiden hallinnan kanssa. Rohan Singh, Spotifyn infrastruktuuri-insinööri, kertoi siitä, miten heidän infrastruktuurinsa oli täynnä pieniä palveluja, jotka hoitavat yksittäisiä tehtäviä, kuten soittolistan hallintaa tai hakuja. Tällöin konfiguraatioiden ja palvelujen hallinta monimutkaistui. Dockerin käyttöönotto vuonna 2013 auttoi ratkaisemaan tämän ongelman. Docker mahdollistaa ympäristön toistettavuuden – sama kontti voidaan käyttää kehityksessä, testauksessa ja tuotannossa. Tämä paransi sekä infrastruktuurin vakautta että joustavuutta.

Docker toi myös mukanaan helpotusta vianetsintään ja palautumiseen. Rohan Singh kertoi, että vaikka koodi olisi täydellistä, se ei estä ongelmia, kuten verkkoyhteysvirheitä tai palvelimien kaatumista. Docker mahdollisti sen, että vaikka osa ympäristöstä epäonnistuisi, konttien avulla voidaan palauttaa järjestelmä nopeasti toimintaan. Tämä tekee vianetsinnästä ja vikojen korjaamisesta yksinkertaisempaa, kun jokaisen käyttöönottoprosessin jäljiltä voidaan tarkistaa ja korjata virheet nopeammin.

Spotify otti myös käyttöön Helios-nimisen työkalun, joka on Dockerin orkestrointikehys. Tämä työkalu ratkaisee "NM-ongelman", jossa palveluja halutaan ajaa monilla isännillä. Helios huolehtii palvelujen ja isäntien välisestä yhteensovittamisesta ja pitää palvelut toiminnassa ilman monimutkaisempia säätöjä.

Etsyn ja Spotifyn kokemukset osoittavat, kuinka tärkeää on pystyä nopeasti reagoimaan ongelmiin, joita syntyy jatkuvassa käyttöönottoprosessissa. Jatkuva monitorointi, automaattiset testit ja tehokas orkestrointi mahdollistavat sen, että ohjelmistot voivat kehittyä nopeasti ja luotettavasti ilman suuria katkoksia käyttäjäkokemuksessa. Näiden menetelmien yhdistelmä ei ainoastaan paranna ohjelmistojen laatua, vaan myös lisää tiimien kykyä reagoida nopeasti yllättäviin tilanteisiin.

Jatkuvaan käyttöönottamiseen liittyvää strategiaa ei kuitenkaan pidä nähdä vain tekniikkana. Se vaatii myös kulttuurimuutosta ja tiimien välistä yhteistyötä, sillä jatkuva kehitys ei ole mahdollista ilman selkeää viestintää ja yhteistä vastuuta virheiden nopeasta korjaamisesta. Tämän vuoksi organisaatioiden tulee varautua investoimaan riittävästi sekä teknologiaan että koulutukseen, jotta jatkuva käyttöönottaminen ja sen ympärillä olevat prosessit voivat toimia tehokkaasti.

Miten generatiivinen tekoäly voi muuttaa teknologian ja yhteiskunnan tulevaisuutta?
Miksi metsässä ei kannata olla liian huoleton?
Miten ruoan valmistus ja syöminen voivat vaikuttaa hyvinvointiin ja ruokailutottumuksiin?
Kuinka van Dyck, Artemisia Gentileschi ja Velázquez muovasivat barokin muotokuvataiteen ja taiteilijan aseman?