Iowan maaseudun vaalikampanjat vuonna 2016 tarjosivat ainutlaatuisen näkymän siitä, miten yksinkertaiset, itse tehdyillä kyltillä varustetut pihat ja pellot voivat heijastaa vahvaa poliittista energiaa ja kannatusta. Tämä näkyi erityisesti Donald Trumpin kannattajien keskuudessa, jotka pystyttivät kylttejä ja maalasi rakennuksia omalla kustannuksellaan, sillä virallinen Trumpin kampanja ei ollut tähän varautunut. Koko tämän ilmiön voima oli erityisesti se, että tavalliset kansalaiset eivät vain ilmaiseneet tukeaan, vaan myös nostivat ääntään omalla käsin tehdyillä kyltillään. Tässä oli huomattava ero Hillary Clintonin kampanjaan, joka päätti olla investoimatta suuriin mainosmateriaaleihin, kuten piha- ja kenttäkyltteihin. Kampanjan mukaan "kyltit eivät äänestä", mutta monien Iowan demokraattien mielestä tämä oli virhe, sillä piha-kyltit voivat olla merkki kansan kannatuksesta ja näin ollen niillä on suuri symbolinen merkitys.

Monet Iowan demokraatit, kuten Andy McGuire, olivat eri mieltä Clintonia ympäröivästä vaalikampanjasta. McGuire muistutti, kuinka hän oli matkustanut Iowan ympäri ja nähnyt, kuinka ihmiset olivat itse maalanneet jopa talleihinsa Trumpin nimen, mutta Clintonin tukijoilta ei ollut vastaavaa näkyvyyttä. Tämä symboloi kampanjan puutteellista läsnäoloa ja sitä, kuinka "toinen puoli" oli aktiivisesti antamassa äänensä näkyville.

Vaikka Hillary Clinton oli monien kansalaisten silmissä huonossa valossa, tämä ei ollut vain republikaaneja koskeva ilmiö. Myös demokraatit, jotka olivat aikaisemmin kannattaneet Obaman kampanjoita, alkoivat kokea epäluottamusta Clintonia kohtaan. Clintonin poliittinen tausta, hänen osallisuutensa Benghaziin ja Uranium One -sopimukseen, sekä yksityisen sähköpostipalvelimen käyttö olivat kaikki tekijöitä, jotka ruokivat epäluuloa ja antipatiaa häntä kohtaan. Tämä tunne näkyi selvästi myös niissä Iowan alueilla, jotka olivat aiemmin tukeneet demokraatteja, mutta olivat nyt siirtyneet Trumpin kannalle.

Clintonin vastaus näihin myrskyisiin syytöksiin ja kansan mielipiteisiin oli puutteellinen. Kampanja ei onnistunut käsittelemään sitä suorasukaisuutta ja raivoa, joka oli ilmassa Iowassa ja monilla muilla maaseutualueilla. Clinton ei ollut erityisen suositeltu ehdokas Iowan kaltaisessa tilassa, jossa asukkaat arvostavat tietynlaista aitoutta ja rehellisyyttä, jotka näyttivät olevan Trumpin vahvuuksia. On tärkeää ymmärtää, että Iowassa, kuten monissa muissakin maaseutupaikoissa, vaalikamppailu ei ole pelkästään suurista poliittisista linjoista, vaan myös pienistä henkilökohtaisista eleistä ja symbolisista valinnoista, kuten piha-kyltit.

Hillary Clintonin ja Bernie Sandersin välinen pitkä ja jakava esivaalikamppailu oli toinen merkittävä tekijä, joka johti jopa Clintonin omaan puolueensa sisäiseen jakautumiseen. Sandersin tukijat tunsivat itsensä petetyiksi ja kokivat, että Clintonin kampanja ei ollut reilu heidän suuntaansa. Tämä heijastui erityisesti siihen, kuinka monet Sandersin kannattajat päätyivät äänestämään joko Jill Steinia tai jopa jäämään kotiin vaalipäivänä, mikä osaltaan lisäsi Trumpin kannatusta.

Tämän jälkeen oli selvää, että Clintonin kampanja ei vain kamppaillut Trumpin hyökkäyksiä vastaan, vaan myös omien sisäisten ongelmiensa kanssa, jotka olivat alkaneet jo esivaalien aikaan. Tämä näkyi selvästi Clintonin kannatuksen laskuna Iowassa, jossa monet entiset demokraatit kokivat hänet huonoksi valinnaksi, mikä osaltaan mahdollisti Trumpin voiton.

Vaaleihin valmistautuessa Clintonin kampanja ei pystynyt luomaan riittävää yhteyttä Iowan kansaan, ja erityisesti nuoremmat demokraatit eivät voineet samaistua hänen perinteiseen, vanhanaikaiseen tyyliinsä. Erityisesti Iowan nuoremmat äänestäjät, jotka olivat Sandersin tukijoita, kokivat Clintonin olevan enemmän osa politiikan vanhaa valtaa kuin uuden aikakauden edustaja. Tämä syvensi eroja puolueessa ja loi entistä enemmän syitä sille, miksi monet alueen asukkaat, erityisesti ne, jotka olivat aiemmin äänestäneet Obaman puolesta, päätyivät valitsemaan Trumpin.

Miten maaseudun yhteisöt reagoivat poliittisiin muutoksiin ja taloudellisiin haasteisiin: Trumpin kannatus ja maaseutuväestön kokemukset

Maaseutuyhteisöjen kokemus valtavasta eriarvoisuudesta verrattuna kaupunkialueisiin on ollut monille keskeinen poliittinen motivaattori. Monet maaseudun asukkaat kokevat itsensä syrjäytyneiksi hallituksen toimista. He uskovat, että poliitikot eivät kuuntele heitä eivätkä välitä heidän tärkeistä kysymyksistään. Maaseudun asukkaat kokevat, että heidän verorahansa menevät valtion (tai liittovaltion) rahakirstuun, mutta niitä ei palauteta oikeudenmukaisesti maaseudun alueille. He uskovat, että kaupunkien asukkailla on erillisiä etuja, joita ei ole tarjolla maaseudulla, ja he syyttävät hallitusta siitä, että se suosii urbaania väestöä ja jättää maaseudun huomiotta. Tämä on johtanut maaseudun asukkaille epäluottamukseen sekä osavaltion että liittovaltion hallituksia kohtaan. He eivät luota myöskään poliitikkoihin, joita he pitävät osana "valtavirtaa". Tämän takia monille maaseutulaisille Donald Trump, "ulkopuolinen" poliitikko, oli houkuttelevampi vaihtoehto kuin Hillary Clinton, joka edusti "valtavirtaa".

Tämä epäluottamus ilmenee erityisesti vaaleissa, joissa maaseudun asukkaat ovat usein valinneet poliitikkoja, jotka puhuvat heidän puolestaan ja jotka näyttävät olevan valmiita haastamaan vallitsevan järjestelmän. Trumpin viesti, joka käsitteli huonoja kauppasopimuksia ja teollisuuden palauttamista Yhdysvaltoihin, sekä hänen lupausten mukanaan tuomat toimet työn ja palkkojen kasvattamiseksi, puhuttelivat maaseudun väestöä. Tämä viesti toi maaseudun asukkaille toivoa ja mahdollisuuksia. Trumpin viesti "toivosta" resonoi erityisesti 2016, ja monet maaseudun äänestäjät uskoivat, että hän voisi palauttaa heidän yhteisöilleen taloudellista elinvoimaa. Tämä näkyi selvästi vaalipäivänä, jolloin maaseudun asukkaat osoittivat vahvaa tukeaan Trumpille.

Maaseudun äänestäjien tukeminen ei ole ollut pelkästään hallituksen tai poliittisen elitin epäonnistumisen seurausta. Myös globaali talous on ollut monelle maaseudun asukkaalle suuri huolenaihe. Globalisaation myötä monet alueet ovat kokeneet taloudellista taantumaa ja työttömyyttä, mikä on saanut monet maaseudun asukkaat etsimään toivoa ja muutosta. Trumpin viesti taloudellisesta toivosta ja kasvusta vetosi näihin äänestäjiin, jotka olivat kokeneet itsensä jääneiksi jälkeen talouden kehityksessä. Trumpin viesti työpaikoista ja valmistuksen palauttamisesta Yhdysvaltoihin, sekä hänen yrityksensä dereguloida taloutta, saivat monen maaseudun asukkaan äänen vaaleissa.

Epäluottamus poliittista järjestelmää kohtaan on vahvistunut monilla maaseudun alueilla, ja tämä näkyy erityisesti alueilla, joissa asukkaiden taloudelliset olosuhteet ovat huonontuneet globalisaation myötä. Tämän lisäksi maaseudun ja kaupungin välinen ero on yhä selvempi, ja se ei rajoitu pelkästään taloudellisiin tekijöihin. Maaseudulla elävillä ihmisillä on erilaisia elämäntapoja ja arvoja kuin kaupunkilaisilla, ja tämä ero on usein syvälle juurtunut. Maaseudun yhteisöjen identiteetti perustuu usein paikkakunnan ja yhteisönsä erityispiirteiden korostamiseen. Maaseudun tietoisuus liittyy vahvasti maaseudun ihmisiin ja paikkoihin, ja se on monitasoinen vastustus kaupunkien elämää kohtaan.

Rural–Urban Continuum Code (RUCC) tarjoaa tarkemman käsityksen maaseudun ja kaupungin välisestä erosta, koska se ottaa huomioon metropolialueiden läheisyyden ja asukkaille tarjottavat mahdollisuudet. Esimerkiksi Iowa osavaltiossa sijaitseva Mills County, jonka väkiluku on 14 972, sijoittuu väestömääränsä perusteella lähelle maaseutua, mutta sen läheisyys Omaha-metropolialueeseen antaa sille monia etuja, joita muilla maaseutukunnilla ei ole. Tämä etäisyyden ja läheisyyden suhteessa metropolialueeseen on merkittävä tekijä monien pienempien alueiden poliittisessa ja taloudellisessa kehityksessä.

Maaseudun ja kaupungin väliset erot ovat näkyvämpiä, kun otetaan huomioon paitsi taloudelliset myös poliittiset tekijät. Rucc-koodit auttavat tarkastelemaan, kuinka lähellä tai kaukana maaseudun alueet ovat suurista kaupungeista, ja tämä voi vaikuttaa äänestystuloksiin ja poliittisiin mieltymyksiin. Usein se, kuinka "maaseuduksi" luokiteltu alue on lähempänä metropolialuetta, liittyy voimakkaampaan Trumpin kannatukseen. Tällä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia alueiden poliittisiin ja taloudellisiin valintoihin, sekä siihen, miten nämä alueet kokevat hallituksen ja poliittisten toimijoiden suhtautuvan heidän tarpeisiinsa.

Miksi koulutus ja taloudellinen ahdistus vaikuttavat Trumpin kannatukseen Iowassa?

Iowan osavaltiossa äänestäjien koulutustaso ja taloudellinen ahdistus kietoutuvat toisiinsa, ja ne vaikuttavat merkittävästi politiikan suuntaan. Tutkimukset osoittavat, että koulutustaso on yhteydessä rotu- ja maahanmuuttokäsityksiin. Abramowitzin ja McCoyn (2019) tutkimuksessa 31 % korkeasti koulutetuista äänestäjistä koki voimakasta rotuvihaa, kun taas ei-korkeakoulutetuista tätä mieltä oli 50 %. Samat erot löytyvät maahanmuuttoasenteissa: 27 % korkeasti koulutetuista äänestäjistä oli maahanmuuttovastaisia, kun ei-korkeakoulutetuista vastaava luku oli 50 %. Näin ollen on ymmärrettävää, miksi koulutuksen ja taloudellisen ahdistuksen vaikutus Trumpin kannatukseen Iowassa heikkeni rotuennakkoluulojen myötä.

Jos äänestäjät Iowassa äänestivät Obamaa kahdesti, mustaa presidenttiehdokasta, miksi he sitten tukivat Trumpia vuonna 2016? Vastaus piilee kampanjoiden kyvyssä aktivoida poliittisia preferenssejä. Kampanjat tarjoavat äänestäjille tietoa, joka aktivoi poliittisia taipumuksia, ja aktivoidut taipumukset vaikuttavat siihen, miten äänestäjät arvioivat ehdokkaita ja tekevät valintoja vaaleissa. Sidesin et al. (2018) mukaan juuri tämä ilmiö tapahtui vuonna 2016, jolloin Trumpin ja Clintonin kampanjat aktivoivat identiteettiin liittyvät asenteet ja tekivät niistä keskeisiä vaalivalintojen kannalta. Vuonna 2008 ja 2012 identiteettiä korostavat asenteet eivät olleet yhtä relevantteja, koska ne eivät olleet kampanjoiden keskiössä.

Tämä ei tarkoita, että äänestäjät, joilla oli kielteisiä asenteita afroamerikkalaisia tai maahanmuuttajia kohtaan, eivät olisi voineet äänestää mustaa presidenttiehdokasta. Vuonna 2008 ja 2012 nämä asenteet eivät olleet aktivoinut niin voimakkaasti, mutta 2016 tilanne muuttui. Kun näitä preferenssejä alettiin aktivioida, monet äänestäjät hylkäsivät ehdokkaan, joka halusi jatkaa Obaman politiikkaa.

Iowan osavaltiossa tutkittiin myös rotuennakkoluulojen ja Trumpin kannatuksen välistä yhteyttä. CCES-kyselyssä kysyttiin äänestäjiltä, olivatko he tietoisia rasismista Yhdysvalloissa ja myönsivätkö sen olemassaolon. Näin mitattiin niin sanottuja "värisokeita rotuasenteita", jotka kuvaavat sitä, ettei henkilö tunnista rasismia tai ei koe sitä ongelmaksi. Kyselyssä oli myös kysymyksiä, jotka kartoittivat nykypäivän rasismia, kuten "Valkoisilla on etuoikeuksia ihonvärinsä vuoksi" ja "Rasistiset ongelmat Yhdysvalloissa ovat harvinaisia, yksittäistapauksia". Nämä asenteet antoivat lisätietoa siitä, kuinka rotuasenteet vaikuttivat Trumpin suosioon Iowassa.

Politiikan ja talouden yhteys on myös tärkeä tekijä 2016 vaaleissa. 54 % Iowan äänestäjistä piti taloutta "maailman tärkeimpänä asiana" (Exit Polls 2016). Vaikka äänestäjät usein tekevät valintojaan taloudellisen tilanteensa perusteella, on tärkeää ymmärtää, että talouden vaikutus voi olla sekä makrotaloudellinen että henkilökohtainen. "Sociotropic"-arviointi perustuu kansantalouden tilaan, kun taas "pocketbook"-arviointi koskee äänestäjän henkilökohtaista taloudellista tilannetta. Popkinin (1994) "politiikan tiedon sivuvaikutusteoria" viittaa siihen, että äänestäjät tekevät poliittisia päätöksiä perustuen omiin päivittäisiin kokemuksiinsa, kuten siihen, kuinka paljon rahaa heillä on käytettävissään. Jos taloudellinen tilanne on heikko, äänestäjä saattaa olla enemmän altis tukemaan muutosta, kuten Trumpin ehdottamaa politiikkaa.

Retrospektiivinen arviointi on olennainen osa äänestyspäätöksiä. Jos presidentin toiminta on ollut huonoa, äänestäjät voivat valita muutoksen ehdokkaan. Iowan osavaltiossa 2016 suurin osa niistä, jotka arvostelivat Obaman työtä, äänesti Trumpia. Tämä vahvisti, että talous ja Obaman huono arviointi olivat keskeisiä tekijöitä Trumpin tuen taustalla.

Tässä yhteydessä taloudellinen ahdistus oli olennainen tekijä. Ne, joiden kotitalouden tulot olivat laskeneet viimeisten neljän vuoden aikana, olivat todennäköisemmin taloudellisesti ahdistuneita ja äänestivät Trumpia. Tämä liittyy suoraan työttömyyteen ja etuuksien muutoksiin, jotka vaikuttavat perheiden tuloihin ja elintasoon.

Lopuksi on tärkeää ymmärtää, että poliittiset preferenssit ja identiteetti eivät ole staattisia. Ne voivat muuttua ja aktivoitua vaalien aikana, ja niihin vaikuttavat monet tekijät, kuten taloudellinen tilanne ja rotuasenteet. Trumpin vaalikampanja onnistui aktivoi-maan ja vahvistamaan sellaisia asenteita, jotka olivat aiemmin olleet vähemmän keskiössä, mutta jotka tulivat keskeisiksi vuonna 2016. Iowan osavaltiossa tämä ilmiö oli erityisen voimakas, sillä rotu- ja talousasenteet kietoutuivat toisiinsa ja vaikuttivat ratkaisevasti äänestäjien valintaan.

Kuinka vertailla kahta aineistojoukkoa tilastollisesti ja miten kalibrointi varmistaa mittausten luotettavuuden?
Miten vastemuotoilu (RSM) ja tilastollinen analyysi parantavat prosessien optimointia ja luotettavuutta?
Kuinka valmistaa maukkaita ja ravitsevia ruokia hitaasti kypsentämällä?
Miten ennustemallit voivat parantaa rautatieinfrastruktuurin suunnittelua ja turvallisuutta?
Miten vuokranantaja voi hallita vaikeita vuokralaisia ja heidän tarpeitaan?