Miten selainlaajennuksen sisältöskriptit toimivat ja mitä niistä on hyvä ymmärtää?

Selainlaajennusten sisältöskriptit injektoidaan verkkosivuille määriteltyjen URL-kuvioiden perusteella. Näiden skriptien käyttäytymistä voidaan hienosäätää useilla harvemmin käytetyillä ominaisuuksilla, jotka ohjaavat skriptin ajamista eri konteksteissa ja kehyksissä (iframe). Tällaiset asetukset mahdollistavat esimerkiksi skriptin suorittamisen kaikissa sivun kehyksissä (all_frames), myös erikoistapauksissa kuten about:blank tai about:srcdoc -kehyksissä (match_about_blank), sekä määrittävät, suoritetaanko skripti myös eri alkuperän (origin) iframeissä, jos pääsivun alkuperä ei täsmää määriteltyjen URL-mallien kanssa (match_origin_as_fallback). Lisäksi on mahdollista rajata pois tiettyjä URL-osoitteita (exclude_matches, exclude_globs) tai tarkentaa suorituskohteita glob-kuvioilla (include_globs), jolloin skripti injektoidaan vain, jos molemmat ehdot täyttyvät.

Selainlaajennuksen päivityksen yhteydessä jo aktiivisilla sivuilla ajossa olevia sisältöskriptejä ei automaattisesti vaihdeta, vaan ne pysyvät käynnissä siihen asti, kunnes sivu ladataan uudelleen. Tämä voi aiheuttaa ristiriitoja, jos päivitetyssä laajennuksessa taustaskriptit tai viestintälogiikka odottavat uuden version skriptien käyttäytymistä. Kehittäjän on syytä huomioida tämä testaamisessa ja tarvittaessa ohjata käyttäjää päivittämään välilehdet.

Selaimen sisältöskripteillä on merkittävä rooli autentikoitujen verkkopyyntöjen tekemisessä käyttäjän puolesta. Taustaskriptistä tehtävät pyynnöt voivat kuitenkin törmätä CORS-rajoituksiin tai SameSite-käytännön aiheuttamiin ongelmiin evästeiden lähettämisessä. Tämä johtuu siitä, että tiukat palvelinrajoitukset estävät usein taustaskriptin suorittamat ristiin alkuperän pyynnöt. Sisältöskripti toimii sen sijaan verkkosivun kontekstissa, jolloin se perii sivun autentikointitilan ja pystyy lähettämään pyynnöt palvelimelle käyttäjän istuntoa käyttäen ilman rajoituksia, jotka taustaskripteillä voivat ilmetä. Tällöin on otettava huomioon myös CSRF-suojaukset, jotka edellyttävät esimerkiksi dynaamista CSRF-tokenin hakua sivun sisällöstä ennen pyynnön tekemistä.

Vaikka sisältöskripti ei voi suoraan käsitellä verkkosivun tapahtumankäsittelijöitä, se pystyy lähettämään tapahtumia ja vuorovaikuttamaan siten sivun alkuperäisessä JavaScript-kontekstissa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi automatisoidut toiminnot, kuten hakukentän täyttämisen ja lomakkeen lähettämisen, mikä voi parantaa käyttäjäkokemusta tai suorittaa toistuvia tehtäviä tehokkaasti. Esimerkkinä on Wikipedia-hakutoiminnon automatisointi, jossa skripti täyttää hakukentän ja laukaisee hakupainikkeen klikkauksen.

Sisältöskriptien tehokas käyttö vaatii ymmärrystä sekä niiden teknisistä rajoitteista että toiminta-ympäristöstä. On tärkeää muistaa, että sisältöskriptit ovat tiukasti sidoksissa verkkosivun kontekstiin ja että niiden suoritus ja vaikutukset vaihtelevat riippuen sivun rakenteesta, kehyksistä ja palvelimen turvapolitiikoista. Lisäksi päivitysten hallinta ja virheiden seuranta ovat keskeisiä tekijöitä laadukkaiden ja luotettavien laajennusten kehittämisessä.

Sisältöskripteihin liittyy olennaisesti suorituskyvyn optimointi, sillä liiallinen DOM-haku tai monimutkaiset valintalauseet voivat hidastaa sivun latautumista ja heikentää käyttökokemusta. Myös skriptin kohdennus on syytä suunnitella huolellisesti, jotta vältetään tarpeettomat suoritukset ja konfliktit muiden sivuston osien kanssa. Lopuksi, turvallisuusnäkökohdat, kuten CORS ja CSRF, on otettava huomioon suunniteltaessa tiedon vaihtoa ja autentikoituja pyyntöjä, sillä ne vaikuttavat laajennuksen luotettavuuteen ja käyttäjäturvallisuuteen.

Miksi Chrome-laajennukset pyytävät lupia ja mitä tapahtuu, jos ne evätään?

Chrome-laajennuksissa oikeuksien hallinta on keskeinen osa sekä käyttäjän turvallisuutta että kehittäjän vastuuta. Kun laajennus vaatii oikeuksia, käyttäjän on erikseen hyväksyttävä ne. Tämä tapahtuu ponnahdusikkunan muodossa, jossa kerrotaan, mitä oikeuksia laajennus pyytää ja mitä ne mahdollistavat. Näin käyttäjä voi tehdä tietoisen valinnan. Oikeuslistojen permissions ja host_permissions osalta tämä varoitusnäyttö ilmestyy heti laajennuksen asennuksen yhteydessä – ennen kuin mitään koodia ajetaan. Jos käyttäjä ei hyväksy pyyntöä, asennus epäonnistuu. Toisaalta, jos kyseessä ovat valinnaiset oikeudet (optional_permissions ja optional_host_permissions), varoitus näkyy vasta, kun laajennus myöhemmin pyytää niitä. Mikäli käyttäjä kieltäytyy, laajennus jatkaa toimintaansa ilman niitä.

Toisin kuin HTML5-oikeuksissa, Chrome-laajennus voi myöhemmin pyytää valinnaisia oikeuksia uudelleen, vaikka ne olisi alun perin evätty. Tämä mahdollistaa dynaamisen oikeuskäsittelyn ilman, että koko laajennusta tarvitsee asentaa uudelleen.

Asennusaikaisten varoitusten testaamiseksi laajennus on pakattava .crx-tiedostoksi. Tämä tapahtuu selaimen laajennusten hallintasivulta kohdasta "Pack extension". Tällöin syntyy kaksi tiedostoa: .crx ja .pem. .crx-tiedoston voi vetää ja pudottaa hallintasivulle, jolloin selain näyttää oikeusvaroituksen. Huomionarvoista on, että vaikka tätä menetelmää voi käyttää testaamiseen, .crx-asennukset eivät enää ole sallittuja tuotantokäytössä – Chrome poistaa tällaiset laajennukset automaattisesti käytöstä.

Laajemman testauksen mahdollistaa Chrome-tiimin ylläpitämä työkalu, Extension Update Testing Tool, joka toimii paikallisena laajennuspäivityspalvelimena. Tämä mahdollistaa muun muassa oikeusmuutosten simuloidun testauksen kehitysvaiheessa. Työkalu on saatavilla avoimena lähdekoodina GitHubissa.

Erityisen tärkeä seikka liittyy siihen, mitä tapahtuu, kun laajennukseen lisätään uusia vaadittavia oikeuksia päivityksessä. Chrome päivittää laajennukset automaattisesti taustalla, mutta ei näytä varoitusikkunaa suoraan. Sen sijaan laajennus poistetaan hiljaisesti käytöstä, ja selaimen työkalupalkkiin ilmestyy pieni ilmoitus. Käyttäjän on itse aktivoitava laajennus uudelleen hyväksymällä uudet oikeudet. Tämä virtaus on suunniteltu minimoimaan häiriö, mutta se voi aiheuttaa sen, ettei käyttäjä edes huomaa, että laajennus on pois päältä – mikä puolestaan vaikuttaa laajennuksen toimivuuteen ja käyttäjäkokemukseen.

Yksi usein väärinymmärretty oikeus on activeTab. Nimestään huolimatta se ei tarjoa pysyvää pääsyä selaimen aktiiviseen välilehteen. Se antaa tilapäisen käyttöoikeuden vain tiettyjen käyttäjän toimien jälkeen, kuten kun käyttäjä suorittaa laajennuksen toimintopainikkeen, valitsee kontekstivalikon kohdan tai käyttää pikanäppäintä. Tällöin laajennus saa luvan suorittaa esimerkiksi scripting.executeScript()- tai scripting.insertCSS()-kutsuja kyseisessä välilehdessä. Tämä oikeusmalli syntyi tarpeesta tarjota tilapäinen mutta riittävä käyttöoikeus ilman, että käyttäjälle näytetään pelottavia varoitusviestejä, kuten “Lue ja muuta kaikki tietosi vierailemillasi verkkosivuilla”.

On tärkeää ymmärtää, että selain ei tee eroa "hyvien" ja "pahojen" oikeuksien välillä – kaikki oikeudet vaativat käyttäjän hyväksynnän, ja jokainen oikeus kasvattaa laajennuksen vastuuta. Kehittäjän tehtävä on minimoida vaadittavien oikeuksien määrä ja tehdä käyttöoikeuksista läpinäkyviä sekä perusteltuja. Samalla käyttäjän on ymmärrettävä, mitä oikeudet tarkoittavat, ja miksi niihin on syytä suhtautua vakavasti. Laajennuksen asentaminen on luottamuksen ele, ja oikeudet ovat sen tekninen ilmentymä.

Jokaisen, joka kehittää tai käyttää laajennuksia, on hyvä tiedostaa, että laajennukset elävät jatkuvasti tarkentuvassa ekosysteemissä, jossa turvallisuus, yksityisyys ja käytettävyys ovat jatkuvassa jännitteessä.