Paljain jaloin juokseminen on käsite, joka on saanut yhä enemmän huomiota lännen urheilupiireissä viime vuosina. Vaikka se voi aluksi tuntua radikaalilta, sen vaikutukset kehoon ja mieleen ovat monille ihmisille myönteisiä. Kengät, jotka on suunniteltu suojaamaan jalkoja ja antamaan tukea, ovatkin itse asiassa usein haitaksi. Niiden käyttö voi estää jalkojen luonnollisen liikkumisen, heikentäen jalka- ja nilkkalihaksia sekä rajoittaen tuntoaistiamme, joka auttaa meitä reagoimaan maahan ja pintaan, jolla juoksemme.

Kengät luovat "vankilan" jalkaterillemme. Toisin kuin paljain jaloin, kenkien muoto pakottaa varpaat olemaan tiukasti yhdessä, estäen niitä levittäytymästä ja liikuttamasta itsenäisesti. Jatkuva paine, jonka kengät asettavat varpaisiin, voi johtaa muodonmuutoksiin, kuten vaivaisenluun muodostumiseen. Samalla kengät luovat keinotekoisen ja epänat uralle askelluksen, joka ei ole yhteensopiva jalan luonnollisen toiminnan kanssa. Tämä tekee jalkateristä vähemmän kykeneviä sopeutumaan maaston muotoihin ja vähentää tasapainoa ja jalkojen vahvuutta.

Paljain jaloin juostessa jalkaterän kyky aistia maata paranee huomattavasti. Jalkapohjan herkät reseptorit tunnistavat maaston eri muodot ja kivet, ja jalkapohjan lihakset voivat reagoida näihin signaaleihin joustavammin. Tällöin jalka toimii itse eräänlaisena "iskunvaimentimena", joka muotoutuu maaston mukaan. Tämä estää vahingollisten iskujen syntymistä ja parantaa tasapainoa, koska jalat pystyvät ottamaan vastaan maahan kohdistuvat voimat ja jakamaan ne tasaisemmin.

Kenkiä käytettäessä vaimennus perustuu usein kenkien sisällä olevaan pehmustemateriaaliin, joka ei ole yhtä tarkka ja herkkä kuin paljas jalka. Tällöin liiallisen vaimennuksen ja pehmusteen takia jalka ei kykene reagoimaan oikein, ja kehon tasapaino voi heikentyä. Kengät, erityisesti urheilukengät, joissa on paksut ja pehmeät pohjat, saattavat antaa väärän kuvan jalkojen luontaisesta liikkeestä ja aiheuttaa sen, että juoksija tuntee itsensä epävakaaksi ja altistuu loukkaantumisille.

Paljain jaloin juokseminen ei ole vain kehonrakenteen ja terveyden kannalta hyödyllistä, vaan se tuo myös tunteellista ja henkistä iloa. Juokseminen luonnossa, vaihteleva maasto ja erilaisten pintojen aistiminen luo yhteyden ympäristöön, jota kengät eivät koskaan voi tarjota. Juoksija tuntee jokaisen askelen vaikutuksen, ja tämä voi tuoda syvällistä nautintoa ja elävyyttä, joka ei ole mahdollista kengillä juostessa.

Tämän lisäksi paljain jaloin juoksun tärkein etu on sen vaikutus kehon kokonaisvaltaiseen terveyteen. Kun jalkaterät ja nilkat saavat liikkua vapaasti, niiden lihakset ja nivelsiteet vahvistuvat luonnollisesti. Tällöin kehon koko ketju toimii tehokkaammin, mikä voi vähentää loukkaantumisriskiä ja parantaa juoksijan suoritusta.

Yksi tärkeimmistä näkökohdista paljain jaloin juoksemisessa on kuitenkin se, että se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Jalkaterän lihakset eivät ole tottuneet sellaiseen kuormitukseen, joka syntyy maaston kovuuden, epätasaisuuden ja kivien vaikutuksesta. Siksi juoksun aloittaminen paljain jaloin vaatii asteittaista totuttelua ja huolellista valmistautumista, jotta vältetään rasitusvammat.

Juoksu paljain jaloin ei ole pelkästään fyysinen kokemus, vaan se on myös mielenkiintoinen matka takaisin kehon luonnollisiin liikkeisiin. Se vie meidät takaisin aikaan, jolloin kengät eivät olleet osa päivittäistä elämää, ja jalkamme olivat vahvat ja mukautuivat ympäristöönsä.

Kokemukset paljain jaloin juoksemisesta voivat vaihdella, mutta useimmat juoksijat kokevat sen olevan paljon miellyttävämpää ja luonnollisempaa verrattuna kenkien käyttöön. Paljain jaloin juokseminen tarjoaa syvemmän yhteyden itseensä ja luontoon, joka on vaikeasti saavutettavissa kengillä.

Miksi paljasjalkajuoksu voi olla ratkaisu – mutta myös haaste?

Paljasjalkajuoksu, tuo ihmeellinen panacea, joka lupaa lopettaa juoksuvammat, palauttaa liikunnan ilon, parantaa ryhdin, pitää sinut juoksemassa ikuisesti ja jopa säästää rahaa! Ja niin helppoa kuin se onkin – riittää, että riisut kengät ja alat juosta. Eikö niin? Väärin! Kuvitteletko, että joku olisi maksanut minulle suuria summia kirjoittaakseni kirjan siitä, kuinka juosta paljain jaloin, jos kaikki, mitä siihen tarvitaan, on kengät pois ottaminen? Kuka tahansa voisi sen kertoa.

Kyllä, juuri näin tein kaksikymmentä vuotta sitten, kun kyllästyin juoksukenkieni aiheuttamiin rakkoihin, enkä ole katsonut taaksepäin. Mutta ensimmäisen paljasjalkajuoksusivuston perustamisen, 76 paljasjalkamaratonin juoksemisen (vuoteen 2010 mennessä) ja kymmenien paljasjalkajuoksutyöpajojen vetämisen myötä olen tullut siihen johtopäätökseen, että paljasjalkajuoksu on mahtavaa kaikille juoksijoille, mutta siinä on myös haasteita. Osa ei saa siitä niin suurta hyötyä kuin heidän pitäisi. Osa jopa luovuttaa ja palaa takaisin kenkiin. Miksi näin käy? Tietoisuuden puute.

On tosiasia, että sinun täytyy oppia juoksemaan paljain jaloin. Tämä voi tulla monille yllätyksenä. Miksi pitäisi "opetella" juoksemaan paljain jaloin, kun synnymmehan siihen kykyyn? Totuus on se, että vain ne, jotka ovat juosseet paljain jaloin koko elämänsä, eivät tarvitse oppitunteja. Kun alamme juosta kengissä, yleensä jo ennen koulun alkua, biomekaniikkamme muuttuvat. Lisäämällä pehmeät kengänpohjat ja korokepohjat, vaikutus kasvaa entisestään. Kun sitten päätämme juosta paljain jaloin, olipa syynä halu välttää jatkuvia vammoja tai pelkkä älyllinen uteliaisuus, emme voi palata luonnolliseen kävelyyn ilman, että "unohtaisimme" ja "uudelleen kouluttaisimme" ne huonot tavat, laiskat lihakset ja vääristyneet biomekaniikat, joita olemme kehittäneet vuosikymmenien aikana työskennellessä, pelatessa ja juostessa kengissä.

Tämä kirja on syntynyt auttamaan sinua pääsemään suoraan paljasjalkajuoksun hyötyihin ilman turhia hankaluuksia ja opettelukäyriä. Vaikka jokaisen keho ja juoksutekniikka on hieman erilainen, on olemassa oikea tapa juosta paljain jaloin, ja siihen liittyy useita tärkeitä sääntöjä. Kesti kaksi pitkää ja hauskaa vuosikymmentä oppia ne – upea matka, mutta olisi ollut parempi, nopeampaa ja helpompaa, jos olisin tiennyt enemmän aikaisemmin ja jos minulla olisi ollut joku (kuten minä itse), jolta oppia. Ihmiset ovat pyytäneet minua kirjoittamaan kirjan tästä aiheesta vuosia, mutta olen itsekin ollut viivyttelijä (odotan aina parempaa tapaa tehdä asioita ennen kuin ryhdyn niihin). Kolme asiaa kuitenkin sai projektin käyntiin: puhelu kirjoittajakumppaniltani Roy M. Wallackilta, joka oli saanut ehdotuksen kirjoittaa kirja paljasjalkajuoksusta; valtava määrä tietoa, jonka sain eri puolilta maata järjestämäni 11 000 mailin (176 000 km) paljasjalkajuoksukierrokseni aikana kesällä 2010 (katso luku 3); ja viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, kiireellinen tarve.

Christopher McDougallin "Born to Run" -kirjan julkaisemisen myötä paljasjalkajuoksu sai valtavaa huomiota vuonna 2009, ja kiinnostus kasvoi räjähdysmäisesti. Outo paljasjalkajuoksu sai virallisen aseman ja tuhannet juoksijat kokeilivat sitä ensimmäistä kertaa. Hetkessä ilmestyivät kengänpohjallisten aiheuttamat ongelmat: polvikipu, lonkkakivut, selkävaivat, mustat varpaankynnet, rakot, ITB-oireyhtymä, plantaarifaskiitti, akillesjänteen tulehdus, säärisärky, yleinen väsymys ja vuosia kestänyt kuntoutus. Nyt paljasjalkajuoksu näytti olevan ratkaisu.

Mutta pian alkoimme kuulla myös uutisia uusista ongelmista, joita paljasjalkajuoksijat ja minimalistiset kenkäkäyttäjät alkoivat kohdata. Siksi tämä kirja on kiireellinen: Jos tuhannet uudet paljasjalkajuoksijat eivät opi tekemään sitä oikein heti, he voivat vain antaa periksi ja palata takaisin vammaantuneiden juoksukenkätottumustensa pariin. Paljasjalkajuoksu, jolla on todellinen potentiaali parantaa elämää lähes kaikille juoksijoille, saattaa jäädä pienen vähemmistön suosimaksi.

Vaikka paljasjalkajuoksu on liian suuri liike koskaan kuihtuakseen tai palatakseen pienen marginaalin trendiksi, se ei saa jäädä pelkäksi ortoottiseksi kokeiluksi tai muotivillitykseksi. Se ei ole sitä. Se on elämää muuttavaa, jos sen tekee oikein. Olen käyttänyt kahdenkymmenen vuoden ajan aikaa tämän aiheen parissa, ja kolmekymmentä vuotta ennen sitä juoksin paljain jaloin satunnaisesti. Nyt olen valmis kertomaan sinulle, miten tämä kaikki toimii.

Juoksu paljain jaloin on kuin rakettitiedettä, mutta samalla se on yksinkertaista. On tärkeää edetä rauhassa, oppia perusasiat ja rakentaa vähitellen. Paljasjalkajuoksu on todellakin vastaus kenkiin koukuttuneen ihmiskunnan epäterveeseen riippuvuuteen, mutta jos hyppäät siihen kylmiltään, se on kuin addiktoitunut ihminen menee kylmään kalkkiin. Se on järkytys keholle. Meidän jalkamme eivät ole vain heikot ja arat, vaan ne ovat myös "tyhmiä", sokeita ja aivopestyjä. Ne ovat olleet kengissä vuosikymmenet, menettäneet luonnollisen liikkuvuutensa ja toimintansa, joten niiden on "unohdettava" huonot tavat ja opeteltava toimimaan kuten luonnolliset itsensä. Tämä voi kestää viikkoja, kuukausia, tai joillekin ei koskaan. Mutta jokainen oppii jotain – jos ei muuta, niin ainakin avaamaan mielensä uusille ajatuksille.

Miten juosta paljain jaloin?

Juoksutekniikka on monivaiheinen prosessi, jossa keskiössä on kehon biomekaniikan oikea tasapaino ja liikkeen hallinta. Hyvän juoksuasennon säilyttäminen ei ole vain lihasmuistista kiinni, vaan myös siitä, kuinka hyvin keho on tottunut oikeanlaiseen liikkumiseen ja kuinka tarkasti juoksija pystyy kuuntelemaan kehoaan. Juoksijan on oltava tietoinen siitä, miten hän juoksee, eikä voida vain päästää irti ja "autopilotilla" liikkua, vaikka tämäkin voi olla mahdollista, jos juoksutekniikka on niin juurtunut kehoon, että huono tekniikka olisi käytännössä mahdotonta.

Moni juoksija ei ole koskaan juossut paljain jaloin, mutta silti ei ole kokenut vammoja. Toiset taas huomaavat, että vammat alkavat väistyä vasta, kun he ottavat paljasjaloin juoksemisen osaksi päivittäistä rutiiniaan. Juoksijan keho, kuten auton renkaat, tarvitsee huoltoa ja tottumista uuteen ajotapaan. Juoksutekniikka ei ole vain se, miten juokset; se on myös se, miten sopeutat itsesi ympäristöön ja omaan kehoosi.

Juoksemisessa paljain jaloin voi olla erilaisia lähestymistapoja. Tärkeintä on löytää itselleen sopiva tasapaino ja säilyttää hyvä biomekaaninen linja. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa. Joillekin riittää, että juoksevat paljain jaloin muutaman kerran viikossa, kun taas toiset saattavat hyötyä enemmän päivittäisestä paljasjaloin harjoittelusta. Aivan kuten auton huollossa on monia tekijöitä, jotka vaikuttavat sen suorituskykyyn, myös paljain jaloin juoksemisessa tulee ottaa huomioon monia tekijöitä: kuinka hyvin tunnet "tien", kuinka paljon huomiota kiinnität tekniikkaasi ja kuinka hyvässä kunnossa kehosi on.

Esimerkiksi jalkineiden roolia ei voi vähätellä. Kenkien tarjoama tuki ja vaimennus saattavat tarjota mukautumista ja suojaa, mutta ne voivat myös rajoittaa luonnollista liikkumista. Juoksija, joka ei ole tottunut paljasjalkajuoksuun, saattaa kokea kipua tai rasitusta aluksi. Kuitenkin pidemmällä aikavälillä paljain jaloin juokseminen voi jopa parantaa juoksua, sillä se tuo kehitystä jalkojen lihaksistoon ja auttaa vahvistamaan kehon luontaisia tukirakenteita.

Abebe Bikila, yksi juoksuhistorian kuuluisimmista hahmoista, on erinomainen esimerkki paljain jaloin juoksemisen tehosta. Hänen voittonsa Rooman olympialaisissa 1960 maratonilla, juosten paljain jaloin, herätti ihmetystä. Bikilan voitto on esimerkki siitä, kuinka paljasjaloin juokseminen voi poikkeuksellisessa tilanteessa tuottaa jopa maailmanennätyksiä. Hänen menestyksensä ei kuitenkaan ollut sattumaa. Bikila oli kasvanut juoksemaan paljain jaloin ja oli täysin tottunut ympäristönsä vaatimuksiin. Hänen tarinansa muistuttaa siitä, kuinka paljasjaloin juokseminen on monille ihmisille luonnollinen tapa liikkua, ja kuinka se voi tuottaa hämmästyttäviä tuloksia.

Jos olet uusi paljain jaloin juoksemisen maailmassa, kannattaa aloittaa asteittain ja kuunnella kehoaan. Juokseminen paljain jaloin on luonnollinen tapa liikkua, mutta se vaatii totuttelua. Keho, kuten ajoneuvo, tarvitsee aikaa sopeutuakseen ja tottuakseen uuteen tekniikkaan. Vaikka aluksi saattaa tuntua oudolta tai jopa kivuliaaltakin, pidemmällä aikavälillä se voi parantaa juoksutekniikkaa ja vähentää loukkaantumisriskejä.

Yksi tärkeimmistä asioista paljain jaloin juoksemisessa on se, että se voi mahdollistaa tehokkaamman juoksun. Juoksija voi huomata juoksevansa jopa nopeammin ja kevyemmin, kun hän pääsee eroon kenkien tarjoamasta vaimennuksesta, joka voi estää luonnollista liikkumista. Tämä ei tarkoita, että kengät olisivat aina huono asia, mutta paljasjalkajuoksu voi tarjota tavan kehittää juoksua ja kehoa kokonaisvaltaisesti.

Jos haluat parantaa juoksutekniikkaasi ja kehittää kestävyyttäsi, paljasjaloin juokseminen voi olla yksi väline, joka tukee kehoasi oikeassa biomekaanisessa linjassa. On tärkeää lähestyä tätä harjoittelua maltilla ja antaa kehollesi aikaa sopeutua. Ei ole kiirettä – kaikilla on oma tahti, ja tärkeintä on kuunnella omaa kehoa ja edetä sen ehdoilla.

Mikrobien rooli antibioottien tuotannossa ja ympäristön puhdistuksessa
Miten tunnistaa ja muodostaa adjektiivit ja adverbit sekä ymmärtää sanaston kehitys?
Miten potilaan oikeudet GDPR:n mukaisessa henkilötietojen käsittelyssä toteutuvat terveydenhuollossa?
Miten poliitikkojen kielelliset valinnat voivat ohjata yhteiskunnan reaktioita?
Miten sedimenttikivet kertovat maapallon historiasta?