Miten työskennellä ulkoisen tallennustilan kanssa Androidissa?

Ulkoisen tallennustilan käyttö Android-laitteissa on keskeinen taito, joka mahdollistaa sovellusten tiedostojen lukemisen ja kirjoittamisen laajemmin, kuin pelkästään laitteen sisäisessä muistissa. Tätä kirjoituksessa käsitellään erityisesti, kuinka tarkistaa ulkoisen tallennustilan tila ja suorittaa tiedostojen lukeminen ja kirjoittaminen siihen.

Ensimmäinen askel ulkoisen tallennustilan kanssa työskentelemisessä on varmistaa, että käyttäjällä on tarvittavat käyttöoikeudet. Android-sovelluksille täytyy antaa lupa käyttää ulkoista tallennustilaa, mikä saavutetaan määrittämällä oikeus AndroidManifest.xml-tiedostossa:

xml
Copy code
<uses-permission android:name="android.permission.WRITE_EXTERNAL_STORAGE"/>

Tämän jälkeen luodaan uusi projekti Android Studiossa ja luodaan siihen peruslayout, joka voi olla samanlainen kuin aiemmassa esimerkissä. Ulkoiseen tallennustilaan kirjoittaminen ja sieltä lukeminen toimii lähes samalla tavalla kuin sisäisessä tallennustilassa, mutta ulkoista tallennustilaa käytettäessä on huomioitava, että sen saatavuus täytyy tarkistaa ennen käyttöä.

Tätä varten määritämme kaksi apumetodia: isExternalStorageWritable() ja isExternalStorageReadable(). Näiden avulla tarkistetaan, onko ulkoinen tallennustila kirjoitettavissa tai luettavissa, ennen kuin yritetään käyttää sitä. Esimerkiksi:

java
Copy code
public boolean isExternalStorageWritable() {

    if (Environment.MEDIA_MOUNTED.equals(Environment.getExternalStorageState())) {
        return true;
    }
    return false;
}
public boolean isExternalStorageReadable() {
    if (Environment.MEDIA_MOUNTED.equals(Environment.getExternalStorageState()) || 
        Environment.MEDIA_MOUNTED_READ_ONLY.equals(Environment.getExternalStorageState())) {
        return true;
    }
    return false;
}

Kun ulkoisen tallennustilan saatavuus on tarkistettu, voimme siirtyä itse tiedostojen lukemiseen ja kirjoittamiseen. Tiedostot kirjoitetaan käyttäen FileOutputStream-luokkaa ja luetaan FileInputStream-luokan avulla. Esimerkiksi:

java
Copy code
public void writeFile(View view) {
    if (isExternalStorageWritable()) {
        try {

            File textFile = new File(Environment.getExternalStorageDirectory(), FILENAME);

            FileOutputStream fileOutputStream = new FileOutputStream(textFile);
            fileOutputStream.write(mEditText.getText().toString().getBytes());
            fileOutputStream.close();
        } catch (java.io.IOException e) {
            e.printStackTrace();
            Toast.makeText(this, "Error writing file", Toast.LENGTH_LONG).show();
        }
    } else {
        Toast.makeText(this, "Cannot write to External Storage", Toast.LENGTH_LONG).show();
    }
}

Tiedostojen lukeminen ulkoisesta tallennustilasta on vastaavasti samanlaista kuin kirjoittaminen. Tiedosto avataan FileInputStream-luokan avulla, ja sen sisältö luetaan rivittäin.

On tärkeää huomata, että ulkoisen tallennustilan tiedostopolku voi vaihdella laitteiden ja käyttöjärjestelmäversioiden välillä. Siksi on suositeltavaa käyttää getExternalStorageDirectory()-metodia, joka palauttaa oikean polun.

Ulkoisen tallennustilan käytön yhteydessä on myös tärkeää huomioida tallennustilan vapaa tila. Jos tiedät, että tiedostosi vievät tietyn määrän tilaa, voit tarkistaa vapaata tilaa ennen kirjoittamista seuraavasti:

java
Copy code
if (Environment.getExternalStorageDirectory().getFreeSpace() < REQUIRED_FILE_SPACE) {

    // Not enough space
} else {
    // We have enough space
}

Tiedostojen poistaminen on yhtä helppoa kuin niiden luominen. File-luokan delete()-metodia voidaan käyttää poistamaan tiedostot ulkoiselta tallennustilalta:

java
Copy code
textFile.delete();

Ulkoisessa tallennustilassa työskentelevät sovellukset voivat myös hyödyntää File-luokan hakemistorakenteita. Voimme luoda ja poistaa hakemistoja käyttämällä mkdir() ja delete() -metodeja.

Jos haluat työskennellä resurssitiedostojen kanssa Android-projektissa, sinulla on kaksi vaihtoehtoa: raw-kansio ja assets-kansio. raw-kansio on hyvä paikka esimerkiksi MP3- ja MP4-tiedostoille, jotka haluat sisällyttää sovellukseesi. assets-kansio puolestaan tarjoaa enemmän joustavuutta ja mahdollisuuden käyttää tiedostojen nimiä dynaamisesti.

Kuinka käyttää Androidin AlertDialogia ja ProgressDialogia tehokkaasti sovelluksessa

Android-sovelluksissa on usein tarpeen käyttää erilaisten ilmoitusten ja vahvistusdialogien näyttämistä käyttäjälle, erityisesti silloin, kun on kyse toimenpiteiden vahvistamisesta tai käyttäjälle tapahtuvasta viestinnästä. AlertDialog ja ProgressDialog ovat kaksi yleisesti käytettyä dialogia, jotka tarjoavat erinomaisia työkaluja interaktiivisten ja informatiivisten elementtien luomiseen sovellukseen. Tässä käsitellään, kuinka näitä dialogeja käytetään ja mitä kannattaa ottaa huomioon niiden käytössä.

AlertDialog on yksinkertainen mutta tehokas väline, jonka avulla voidaan näyttää käyttäjälle vahvistusdialogi, esimerkiksi kysymällä, haluaako hän poistaa jotain. Tämä tehdään luomalla AlertDialog.Builder-olio ja määrittämällä sen ominaisuudet, kuten otsikko, viesti sekä positiiviset ja negatiiviset painikkeet. Tässä esimerkissä voidaan myös lisätä erikoistoimintoja, kuten kuvakkeita ja valintalistojakin. Esimerkiksi:

java
Copy code
AlertDialog.Builder builder = new AlertDialog.Builder(this);

builder.setTitle("Poista")
       .setMessage("Oletko varma?")
       .setPositiveButton(android.R.string.ok, new DialogInterface.OnClickListener() {
           public void onClick(DialogInterface dialog, int id) {
               Toast.makeText(MainActivity.this, "OK painettu", Toast.LENGTH_SHORT).show();
           }
       })
       .setNegativeButton(android.R.string.cancel, new DialogInterface.OnClickListener() {

           public void onClick(DialogInterface dialog, int id) {

               Toast.makeText(MainActivity.this, "Peruuta painettu", Toast.LENGTH_SHORT).show();
           }
       });
builder.create().show();

Tässä koodissa määritellään AlertDialog, joka kysyy käyttäjältä, haluaako hän poistaa tietyn kohteen. Kun käyttäjä valitsee "OK", näytetään toast-viesti, ja samoin, jos "Peruuta"-painiketta painetaan. On myös mahdollista lisätä kolmas painike, "Neutraali", sekä mukautettu ulkoasu, joka voidaan lisätä setView()-metodilla. Näiden avulla voit luoda täysin omanlaisen dialogin.

Toisaalta ProgressDialog on toinen tärkeä työkalu, erityisesti silloin, kun sovelluksessa tarvitaan käyttäjälle näkyvää edistymistä esimerkiksi verkosta ladattaessa tiedostoja. ProgressDialogin avulla voit näyttää latauksen tilan, mutta sen käyttöön liittyy tärkeä huomioitava seikka: ProgressDialog tekee sovelluksesta hetkellisesti ei-interaktiivisen, koska se estää käyttäjän pääsyn sovelluksen muihin osiin, kunnes prosessi on valmis. Tätä varten on suositeltavaa käyttää ProgressDialogia vain silloin, kun on välttämätöntä estää käyttäjää vuorovaikuttamasta sovelluksen kanssa, kuten esimerkiksi tilausprosessin aikana.

Esimerkki ProgressDialogin käytöstä voisi olla seuraava:

java
Copy code
ProgressDialog mDialog = new ProgressDialog(this);
mDialog.setMessage("Tehdään jotain...");
mDialog.setCancelable(false); // Estää peruutuksen back-painikkeella
mDialog.show();

new Handler().postDelayed(new Runnable() {

    public void run() {
        mDialog.dismiss();
    }
}, 30000); // Poistaa dialogin 30 sekunnin kuluttua

Tässä käytetään setCancelable(false)-asetusta, jotta käyttäjä ei voi peruuttaa dialogia ennen kuin se on suljettu ohjelmallisesti. Tämä on erityisen tärkeää, jos prosessi on pitkä ja sen on suorituttava loppuun asti ennen kuin käyttäjä voi jatkaa sovelluksen käyttöä.

Tätä varten on hyvä ottaa käyttöön malli, joka mahdollistaa sovelluksen käytön, vaikka tiedostojen lataus tapahtuu taustalla, kuten Google Play -sovelluksessa. Google Play näyttää progress barin, mutta ei estä käyttäjää jatkamasta sovelluksen käyttöä.

Lisäksi on huomattava, että ProgressDialog ei ole enää optimaalinen valinta kaikkiin tilanteisiin. Se saattaa olla tarpeellinen silloin, kun halutaan varmistaa, että käyttäjä ei voi poistua tai tehdä muita toimenpiteitä, ennen kuin jotain on suoritettu loppuun. Tässä tapauksessa on tärkeää, että ProgressDialog suljetaan oikein käytön jälkeen, ja sen sijaan, että sulkisi sen käsin, voi valita käyttää dismiss()-metodia, joka vapauttaa resurssit ja poistaa dialogin näkyvistä.

Lopuksi on hyvä huomioida, että vaikka nämä dialogit tarjoavat tehokkaita tapoja kommunikoida käyttäjälle, niiden käyttöön liittyy myös vastuullisuus. Liiallinen käyttö voi ärsyttää käyttäjää ja johtaa sovelluksen hylkäämiseen. On tärkeää, että käyttäjä voi säätää ilmoitusten asetuksia haluamallaan tavalla ja päättää, haluaako hän saada ilmoituksia äänen, värin tai muiden herätystoimintojen avulla.

Miten käyttää Camera2 API:ta Android-sovelluksessa: Esimerkki ja tärkeät näkökohdat

Kuvan esikatselun asettaminen alkaa TextureView-luokan käyttöönotolla. Tämä mahdollistaa videovirrasta tai kameran esikatselukuvasta nauttimisen suoraan käyttöliittymässä. Sovelluksessa luodaan SurfaceTextureListener, joka käynnistetään onCreate()-metodissa. Kun onSurfaceTextureAvailable()-callback kutsutaan, kamera avataan ja sen tilat käsitellään CameraDevice.StateCallback-luokan avulla. Avoimen kameran tilassa, onOpened()-callback-metodi määrittelee, kuinka esikatselun pinta asetetaan ja syötetään luodulle CameraCaptureSession-luokalle. Kun kamera on konfiguroitu, setRepeatingRequest()-metodi käynnistää esikatselun.

Kuvien ottaminen Camera2 API:lla sisältää useita vaiheita, jotka voivat tuntua monimutkaisilta verrattuna yksinkertaisempaan takePicture()-metodiin. Ensimmäinen askel on käyttäjän napautus “Take Picture” -painiketta, jonka jälkeen kamera tarkistaa suurimman saatavilla olevan kuvakoon. Tämän jälkeen luodaan ImageReader ja asetetaan OnImageAvailableListener, joka tallentaa kuvan, kun se on valmis. Kuvan tallentaminen tehdään onImageAvailable()-callbackissa. Tämän jälkeen luodaan CaptureRequest.Builder, joka liittää ImageReaderin ja määrittelee CameraCaptureSession.CaptureCallbackin. Tämä callback käynnistää esikatselun uudelleen, kun kuvan ottaminen on valmis.

Näiden perusvaiheiden lisäksi on tärkeää huomioida muutamat optimointikohdat, jotka tekevät sovelluksesta käytettävämmän. Esimerkiksi laitteen orientaatio ja kuvan tallentaminen oikeassa kulmassa voivat parantaa käyttökokemusta. Lisäksi Android 6.0 (API 23) toi mukanaan uuden oikeusmallin, joka vaikuttaa siihen, miten kameraa käytetään. Sen sijaan, että tarkistaisimme vain mahdolliset poikkeukset kameran avaamisen yhteydessä, olisi parempi tarkistaa tarvittavat käyttöoikeudet ennen kameran avaamista. Tämä tuo lisää turvallisuutta ja luotettavuutta sovelluksiin.

Samalla kun Camera2 API tarjoaa laajat mahdollisuudet ja tarkkuuden, sen käyttö vaatii huolellista virheiden käsittelyä. Kuten muissakin Android-sovelluksissa, on tärkeää valmistautua mahdollisiin virhetilanteisiin ja varmistaa, että sovellus voi palautua normaalitilaan virheen sattuessa. Tämä varmistetaan erilaisten callback-tilojen käsittelyllä ja virheilmoitusten näyttämisellä käyttäjälle.

Kuinka seurata puhelinsoiton tilaa ja lähettää SMS-viestejä Androidissa

Androidin TelephonyManager tarjoaa tehokkaan tavan seurata puhelimen tilaa ja puhelutapahtumia. Yksi tärkeimmistä työkaluista näiden tapahtumien käsittelyssä on PhoneStateListener-luokka, joka mahdollistaa puhelimen tilan seuraamisen ja reagoinnin siihen. Tässä käsitellään, kuinka luoda PhoneStateListener, joka seuraa puhelun tilaa ja näyttää sen sovelluksessa. Lisäksi opastetaan, kuinka lähettää SMS-viestejä Android-sovelluksessa.

Tätä varten sinun on ensin luotava uusi projekti Android Studiossa nimeltä PhoneStateListener ja valittava "Phone & Tablet" -vaihtoehto. Projektissa tulee käyttää tyhjää aktiviteettia, jotta voimme keskittyä vain olennaiseen.

Puhelutapahtumien seuraaminen alkaa laittamalla ruutuun vain yksi yksinkertainen TextView, joka näyttää puhelimen tilan. Voit joko soittaa puhelun itse nähdäksesi tapahtumat, tai valita käyttää puhelimen oletussoittotilaa ja seurata saapuvia puheluja. Tällä tavalla voidaan havaita kaikki kolme pääasiallista puhelutilaa: CALL_STATE_IDLE, CALL_STATE_RINGING, ja CALL_STATE_OFFHOOK.

Käytännössä tämä toteutetaan seuraavilla vaiheilla:

1. Lisää tai muokkaa activity_main.xml-tiedostoa, lisätäksesi TextView-elementin, joka näyttää puhelun tilan.

2. Lisää Android Manifest -tiedostoon tarvittava lupa, jotta sovellus voi käsitellä puhelutapahtumia.

3. Lisää MainActivity.java-tiedostoon PhoneStateListener-luokka, joka kuuntelee puhelutapahtumia. Tämä luokka seuraa puhelimen tilaa ja päivittää näytöllä näkyvää tilatietoa.

4. Muokkaa onCreate()-metodia niin, että TelephonyManager kuuntelee puhelutapahtumia.

Esimerkiksi:

java
Copy code
PhoneStateListener mPhoneStateListener = new PhoneStateListener() {
    @Override

    public void onCallStateChanged(int state, String number) {

        String phoneState = number;
        switch (state) {
            case TelephonyManager.CALL_STATE_IDLE:
                phoneState += "CALL_STATE_IDLE\n";
                break;
            case TelephonyManager.CALL_STATE_RINGING:
                phoneState += "CALL_STATE_RINGING\n";
                break;
            case TelephonyManager.CALL_STATE_OFFHOOK:
                phoneState += "CALL_STATE_OFFHOOK\n";
                break;
        }
        TextView textView = (TextView)findViewById(R.id.textView);
        textView.append(phoneState);
    }
};

Tämän jälkeen, kun puhelutapahtuma ilmenee, puhelutilan tiedot näkyvät sovelluksen käyttöliittymässä. Puhelun tapahtumat tunnistetaan ja ne päivittyvät ruudulle reaaliaikaisesti.

Toimiakseen oikein, sovellus tarvitsee oikeudet käyttää puhelinpalveluita, ja siksi on tärkeää lisätä oikeat luvat Android Manifestiin. Tämän lisäksi puhelimen oikeuksia täytyy hallita käyttäjän suostumuksella.

Puhelutapahtumia voi seurata eri tavoin käyttämällä TelephonyManager.LISTEN_CALL_FORWARDING_INDICATOR, TelephonyManager.LISTEN_DATA_CONNECTION_STATE tai TelephonyManager.LISTEN_SIGNAL_STRENGTHS -vaihtoehtoja. Näiden avulla voidaan laajentaa sovelluksen kykyä seurata puhelimen tilaa monipuolisemmin.

Kun et enää halua kuunnella tapahtumia, voidaan kuuntelu lopettaa kutsumalla seuraavaa koodiriviä:

java
Copy code
telephonyManager.listen(mPhoneStateListener, PhoneStateListener.LISTEN_NONE);

Tämä estää sovellusta vastaanottamasta lisää tapahtumia ja vapauttaa resursseja.

SMS-viestien lähettäminen Android-sovelluksessa

SMS-viestit ovat olennainen osa monia mobiilisovelluksia. Tässä osiossa opastetaan, kuinka voit lähettää SMS-viestejä Android-sovelluksesta.

Aloita luomalla uusi projekti nimeltä SendSMS ja varmista, että valitset tyhjän aktiviteetin. Ennen kuin voimme lähettää SMS-viestejä, täytyy meidän varmistaa, että sovelluksella on tarvittavat oikeudet viestien lähettämiseen. Tämä voidaan tehdä lisäämällä seuraava lupa Android Manifestiin:

xml
Copy code
<uses-permission android:name="android.permission.SEND_SMS" />

Sovelluksen käyttöliittymässä tulee olla kentät puhelinnumerolle ja viestille sekä painike viestin lähettämiseen. Viestin lähettämisen logiikka toimii seuraavasti:

1. Tarkista, onko sovelluksella tarvittavat oikeudet viestien lähettämiseen. Jos ei, pyydä käyttäjältä lupa.

2. Kun käyttäjä on antanut luvan, mahdollistetaan "Lähetä" -painikkeen käyttö.

3. Viestin lähettämistä varten käytämme SmsManager-luokkaa, joka mahdollistaa tekstiviestin lähettämisen puhelinnumeroon.

Esimerkiksi koodi viestin lähettämiseen näyttää tältä:

java
Copy code
SmsManager smsManager = SmsManager.getDefault();
smsManager.sendTextMessage(phoneNumber, null, msg, null, null);

Ennen kuin viesti lähetetään, on kuitenkin varmistettava, että käyttäjä on antanut sovellukselle oikeudet. Tämä voidaan tarkistaa seuraavalla metodilla:

java
Copy code
private boolean checkPermission(String permission) {

    int permissionCheck = ContextCompat.checkSelfPermission(this, permission);
    return (permissionCheck == PackageManager.PERMISSION_GRANTED);
}

Jos oikeuksia ei ole myönnetty, sovellus pyytää niitä käyttäjältä. Tämän jälkeen SMS voidaan lähettää normaalisti.

Tärkeää on myös huomata, että SMS-viestien lähettäminen voi olla rajoitettua tietyissä ympäristöissä, kuten emulaattoreissa, joissa tarvitaan erityisiä numeroita viestien lähettämiseen. Lisäksi on hyvä olla tietoinen siitä, että SMS-viestien lähettäminen voi aiheuttaa kustannuksia käyttäjälle riippuen heidän palveluntarjoajastaan ja puhelinsuunnitelmastaan.

Miten Android-sovelluksen tila tallennetaan ja palautetaan?

Kun sovellusta käytetään, Androidin käyttöjärjestelmä huolehtii resurssien hallinnasta, mikä tarkoittaa, että se voi sulkea taustalla olevan sovelluksen muistin vapauttamiseksi, ja tämä voi johtaa siihen, että aktiivisuuksia menetetään, mikä puolestaan johtaa tilan menetykseen. Yksi tapa käsitellä tätä on käyttää onSaveInstanceState() ja onRestoreInstanceState() -kutsuja, jotka tarjoavat mahdollisuuden tallentaa ja palauttaa tilan, kuten käyttäjän syöttämät tiedot, esimerkiksi tekstikenttään kirjoitetut sanat.

Androidin sisäänrakennettu järjestelmä voi automaattisesti tallentaa ja palauttaa tilan tietyistä näkymistä, kuten EditText-kentistä, jos ne on määritelty ainutlaatuisella ID:llä XML-muotoisessa käyttöliittymässä. Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa, että näkymillä on ainutlaatuinen android:id-attribuutti, mikä mahdollistaa automaattisen tilan tallentamisen ja palauttamisen. On kuitenkin huomattava, että kaikki näkymät eivät tee tätä automaattisesti; esimerkiksi TextView ei tallenna tilaansa ilman erityistä koodia.

Jatkamme tarkastelemalla myös, kuinka voidaan käsitellä tilan palautusta muilla tavoilla. Esimerkiksi onCreate()-metodiin voidaan lisätä koodia, joka tarkistaa, onko tilaa tallennettu. Jos savedInstanceState-objekti ei ole null, voimme palauttaa arvot suoraan onCreate()-metodissa. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä, jos haluamme käsitellä palautuksen tilan yhdellä metodilla, koska se yksinkertaistaa koodin hallintaa.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että tämä tila ei ole pysyvää. Vaikka järjestelmä voi palauttaa käyttäjän syöttämät tiedot tai näkymien tilan, tämä ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen tietojen tallentamiseen, kuten käyttäjän asetusten säilyttämiseen sovellusten välillä. Tällöin käytetään muita mekanismeja, kuten SharedPreferences, joka tarjoaa kevyen ja tehokkaan tavan tallentaa pieniä tietoja, kuten käyttäjän asetuksia tai sovelluksen tilaa useiden käyttökertojen välillä.

Esimerkiksi SharedPreferences-mekanismin avulla voimme tallentaa arvoja kuten kokonaislukuja ja merkkijonoja, ja palauttaa ne sovelluksen seuraavassa käynnistyksessä. Tämä tallennustapa on hyödyllinen silloin, kun haluamme säilyttää pientä tietoa, joka ei tarvitse erillistä tietokantaa, kuten käyttäjän viimeisin laskuri tai korkein pistemäärä pelissä.

On myös mahdollista käyttää getSharedPreferences()-menetelmää usean asetustiedoston hallintaan. Tämä mahdollistaa monen erillisen tietosarjan luomisen sovelluksen sisällä ja helpottaa erilaisten tietojen erottamista toisistaan.

Lisäksi Androidin elinkaaren hallinta on elintärkeää aktiivisuuden tilan säilyttämiseksi oikein. Elinkaaren eri vaiheet – kuten onStart(), onPause(), onStop() ja onDestroy() – vaikuttavat siihen, milloin ja miten sovelluksen tila tulee tallentaa. Elinkaaren vaiheiden ymmärtäminen auttaa kehittäjää optimoimaan sovelluksen käyttäytymistä ja varmistamaan, että sovellus säilyttää tärkeän tiedon ja toimii tehokkaasti eri tilanteissa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että meidän täytyy käsitellä kaikki ne tilanteet, joissa sovelluksen aktiivisuus voi tulla keskeytetyksi – olipa kyseessä sitten sovelluksen taustalle siirtyminen, resurssien vapautus, tai käyttäjän siirtyminen toiseen sovellukseen. Tällöin on tärkeää käsitellä datan tallentaminen ja palauttaminen oikeissa elinkaarivaiheissa, jotta sovellus pysyy johdonmukaisena ja luotettavana käyttäjälle.

Endtext