Juoksutekniikka, joka on räätälöity juuri omaa kehoa varten ja yhdistettynä paljasjalkajuoksun luonnollisiin hyötyihin, mahdollistaa juoksun, jossa keho työskentelee vähemmällä rasituksella ja tehokkaammin. Paljain jaloin juoksu ei ole vain tapa liikkua, vaan se on myös kokemus, joka tuo kehon ja mielen yhteyteen luonnon kanssa. On kuitenkin olemassa muutamia keskeisiä elementtejä, jotka tekevät juoksutekniikasta mahdollisimman sujuvan ja energiatehokkaan.

Ensimmäinen ja tärkein tekijä on pään, kaulan ja kasvojen asento. Pään pitäminen suorassa ja eteenpäin katsominen on yksinkertainen, mutta välttämätön periaate. Meidän kehonsiirroissa on taipumus kulkea sinne, mihin katseemme menee. Jos katsomme alas, riskeeraamme tekniikkamme romuttamisen, sillä samalla kun tarkastelemme maata, jännitymme ja reagoimme huonosti maassa oleviin esteisiin. Tämä saattaa johtaa siihen, että pyrimme työntämään jalkaa ylöspäin kiviin ja koloihin, mikä vain pahentaa tilannetta, koska se pakottaa jalkaterän iskemään teräviä esineitä vastaan. Lisäksi, jos pään asento on alaspäin, se vaikuttaa negatiivisesti tasapainoon, hengitykseen ja kaulalihasten kuormitukseen. Rentoutettu kurkku ja kaula mahdollistavat tehokkaamman ilmanvaihdon ja vähentävät hengityksen vaikeuksia. Tämä voi antaa merkittävän edun, sillä vaikka juoksija olisi parempi kuin itse, saattaa hän huomata, että hengitys ei kulje yhtä helposti ja ei ole valmis kuulemaan lähestyvää juoksijaa.

Tämä ajatus johtaa suoraan juoksuasennon toiseen periaatteeseen: vartalon pitäminen suorassa. Juoksussa ei ole syytä kallistaa koko kehoa eteenpäin tai taaksepäin, sillä tämä muuttaa juoksun dynamiikkaa ja vie energiaa väärään suuntaan. Kallistuva keho altistaa meidät kaatumiselle ja luo tarpeetonta lihastyötä, mikä tekee juoksusta vähemmän sujuvaa ja enemmän väsyttävää. Vartalon pitäminen pystyssä ei ole ainoastaan esteettinen valinta, vaan se myös tukee parempaa hengitystä ja tasapainoa. Vain silloin, kun haluamme nopeuttaa vauhtia tai juoksemme voimakkaassa vastatuulessa, meidän tulisi kallistaa vartaloa eteenpäin. Muulloin, erityisesti tasaisella maalla, pitäminen suorassa asentossa on avain energiatehokkuuteen. Tämä tarkoittaa, että kaulan, pään ja vartalon yhdistelmä auttaa meitä juoksemaan ilman turhia ylimääräisiä liikkeitä ja energiankulutusta.

Kolmas keskeinen tekijä liittyy hartioihin. Moni juoksija ei edes huomaa hartioidensa jännitystä, mutta sen vaikutukset ovat merkittäviä. Jos hartiat ovat jännittyneet, ne eivät vain vie energiaa pois vaan myös estävät liikkuvuuden, mikä vaikeuttaa tehokasta juoksua. Tärkeitä ovat hartioiden rentoutus ja niiden vapaa liike. Tämä auttaa paitsi vähentämään jännitystä myös parantaa lantion kiertoliikettä ja varmistaa sen, että keho pysyy harmonisessa liikkeessä. Tämä on erityisen tärkeää paljain jaloin juoksussa, jossa jalkaterän liikkeet ja kehon koko dynamiikka ovat läheisesti yhteydessä toisiinsa.

Kun nämä perusasiat, kuten pään ja vartalon asento sekä hartioiden rentoutus, hallitaan, juoksusta tulee paljon nautittavampaa ja energiatehokkaampaa. Se ei ole vain fyysinen suoritus, vaan kokonaisvaltainen kokemus, joka yhdistää kehon ja mielen luonnolliseen liikkeeseen.

Erityisesti paljain jaloin juoksu opettaa keholle, että se ei tarvitse liiallisia tukevia rakenteita. Kehon luonnollinen rakenne – erityisesti jalkaterät ja niiden kyky mukautua maahan – on avain sujuvaan ja energiatehokkaaseen juoksuun. Juoksijan on pystyttävä tunnistamaan, kuinka tärkeää on säilyttää rento asento, mutta myös kuinka reagoida tehokkaasti ympäristöön. Tämä ei tarkoita vain esteiden väistämistä vaan myös kehon liikkuvuuden parantamista ja tarpeettomien jännityksien vähentämistä.

Kaiken tämän lisäksi on tärkeää huomioida, että vaikka paljain jaloin juokseminen voi olla luontaisempaa ja vähemmän rasittavaa tietyin edellytyksin, se vaatii myös keholta oikeanlaista valmistautumista. Juoksijan tulisi kehittää ja vahvistaa jalkojen ja nilkkojen lihaksia asteittain, jotta ne voivat tukea kehon luonnollista liikettä ilman loukkaantumisriskejä.

Miksi paljasjalkajuoksu on parempaa kuin kengillä juokseminen?

Monet juoksijat kokevat kipua ja epämukavuutta juostessaan kengillä, mutta eivät aina osaa selittää miksi. Usein kipu leimataan normaaliksi osaksi juoksua, jota pitäisi vain sietää tai tukkia lääkkeillä. Tämä voi johtaa toistuvien vammautumisten ja huonon juoksutekniikan kehitykseen. Moni juoksija ei ymmärrä, että ongelma voi olla juoksutekniikassa, ei niinkään juoksun itsessään.

Eräänä päivänä juoksin paljain jaloin Santa Ana -joen pyörätiellä Newport Beachilla, kun ohitin erään vanhemman miehen, joka käveli tiellä. Hän huusi minulle: "Et varmasti halua juosta noin, minä hajotin polveni juoksemalla paljain jaloin rannalla. Luulin, että pehmeä hiekka suojaisi minua iskuilta, mutta ei se niin ollut!" Hän oli oikeassa. Pehmeä hiekka ei suojannut häntä iskuilta enempää kuin pehmeät juoksukengät suojaavat nykyjuoksijoita. Itse asiassa kengät ja pehmeät pinnat voivat estää meitä huomaamasta maahan kohdistuvaa iskua ja näin estää meitä reagoimasta siihen ajoissa. Jos paljain jaloin juoksevat jalkapohjamme eivät pysty varoittamaan meitä iskusta, voimme vahingossa siirtää iskun vaikutuksen polviin tai muihin niveliin, jolloin kipu tuntuu vasta myöhemmin.

Juoksutekniikkaan liittyvä ongelma on se, että juoksu voi muuttua niin tottumuksen vuoksi, että siitä tulee vaikea korjata. Olisi ihanaa, jos joku voisi seurata jokaista askelta ja neuvoa, milloin tekniikkaa pitää korjata. Onneksi meillä on kuitenkin kaksi sisäistä valmentajaa – omat paljaat jalkamme. Ne kertovat meille, milloin liikunta ei ole luonnollista ja mitä pitää muuttaa.

Vastoin yleistä uskomusta en ole mitenkään erityisen "kovaluontoinen" juoksija. Itse asiassa juoksen paljain jaloin, koska en kestä sitä, että juoksukengät vahingoittavat jalkojani. Juoksemalla paljain jaloin voin käyttää jalkapohjieni herkkyyttä, ja tämä herkkyys puolestaan opettaa minulle, miten juosta kevyesti, pehmeästi ja tehokkaasti. Juostessani paljain jaloin opin juoksemaan niin, että en rasita jalkoja ja voin juosta kauemmin ja nopeammin kuin juoksukengillä juokseva. Juoksu ei ole enää raskasta vaan suorastaan nautinnollista.

Monille juoksijoille juoksussa tulee ongelmaksi ajatus "pudotuksesta" – eli jalkaa työntämällä eteenpäin ja nousemalla ilmaan joka askeleella. Tämä aiheuttaa enemmän iskua maahan ja hidastaa juoksua. Sen sijaan, että yrittäisimme liittää joka askeleeseen ponnistusta, meillä on paljon helpompaa juosta, kun otamme mieluummin kevyet, vaivattomat askeleet, jotka vievät meitä eteenpäin ilman turhaa ylös-alas liikkumista. Ajattele kehoa liikkuvaksi eteenpäin vaakasuoraan sen sijaan, että ”hyppäisit” ylös ja alas. Tällöin juoksu on sujuvampaa ja energiatehokkaampaa.

Monet juoksijat kokevat, että juoksu on kuin sarja hyppyjä, joissa jalka ”isketää” maahan ja pysäyttää etenemisen joka kerta. Tämä jatkuva pysähtely häiritsee juoksun sujuvuutta ja hidastaa sitä. Siksi meidän tulisi keskittyä liikkumaan eteenpäin mahdollisimman sujuvasti ilman, että keskitämme energiaa jalkojen nostamiseen ilmaan. On tärkeää ymmärtää, että juoksu ei ole vain fyysinen akti – se on myös mentaalinen kokemus. Jos ajattelemme juoksua vain ”iskuna” maahan, se aiheuttaa ylimääräistä rasitusta keholle ja lisää kipuja. Sen sijaan, että käyttäisimme sanoja ”isku” ja ”pudotus”, voimme ajatella jalkojen vain "koskevan" maata, jolloin juoksu tuntuu kevyemmältä ja luonnollisemmalta.

Juoksu paljain jaloin ei ole vain fyysisen suorituksen muoto, vaan myös mielen harjoitus. Juoksijat käyttävät usein mielikuvia, kuten ”paljasjaloin juokseminen kuumilla hiilillä” tai ”ravaaminen ballerinan tavoin varpailla”, auttamaan heitä ymmärtämään juoksutekniikan. Tällaiset mielikuvat auttavat meitä kehittymään ja nauttimaan juoksusta enemmän. Yksi juoksija on kuvannut, kuinka hänen askelluksensa tuntuu junan mäntäliikkeeltä, mikä auttaa hänet löytämään kevyemmän askeleen ja lisäämään nopeutta. Toiset puolestaan käyttävät mielikuvaa pikkulapsista, joiden pienet jalat liikkuvat nopeasti, mutta kevyesti ja tehokkaasti.

Jos pystymme yhdistämään oikeanlaisen liikekuvion ja mielikuvat juoksemisen aikana, voimme vähentää lihasten jännitystä ja parantaa suorituskykyämme. Esimerkiksi, kun lihas tuntuu tiukalta, voi kuvitella sen olevan pehmeää ja joustavaa, kuten taffya, mikä voi poistaa jännityksen ja parantaa juoksuasentoa.

Juoksun kehittäminen ei ole vain tekninen prosessi; se on myös matka, jossa löydämme itsestämme uusia tapoja liikkua, kokea ja nauttia juoksusta. Paljain jaloin juokseminen ei ole vain fyysinen taito, vaan myös mielen avartaminen ja uudenlaisen yhteyden löytäminen kehoon ja maahan.

Miten ei sanojen, vaan kysymysten avulla voi muuttaa "ei" vastauksen "kylläksi"?
Miten yrityksen nimi ja oikeudellinen muoto vaikuttavat menestykseen?
Miten ymmärtää rajattomien, kasvavien ja supistuvien jonoiden ominaisuuksia ja niiden vaikutuksia avaruuden rakenteisiin?
Miten hoitaa hedelmäkasveja ja yrttejä: Vinkkejä kasvinhoitoon
Mikä rooli perinteisillä republikaanisilla haasteilla on Trumpin aikakaudella?