Tutkielman rakenne, logiikka ja muotoilu oppilastöissä

Rakenteet, logiikka ja ulkoasu opiskelijoiden tutkimustöissä

I. Suositukset tutkimustyön kirjoittamiseen: kokeellinen tai teoreettinen

1. Tutkimustyön rakenne ja logiikka
   Tutkimustyö, kuten mikä tahansa luovuus, on mahdollista ja tehokasta vain vapaaehtoisesti. Opiskelijat voivat tehdä tutkimuksia myös oppituntien ja tavallisen opetustyön ulkopuolella, lisätyöinä, koulun ulkopuolisena tai vapaa-ajan työskentelynä.
   Tutkimustyön päävaiheita ovat seuraavat:

   • Ongelman löytäminen – mitä tulee tutkia.

   • Aihe – miten se nimetään.

   • Ajankohtaisuus – miksi tätä ongelmaa on tärkeää tutkia.

   • Tutkimuksen tavoite – mitä tulosta odotetaan.

   • Hypoteesi – mikä ei ole ilmeistä tutkimuskohteessa.

   • Uutuus – mitä uutta tutkimuksen aikana on löydetty.

   • Tutkimuksen tehtävät – mitä tehdään teoreettisesti ja kokeellisesti.

   • Kirjallisuuskatsaus – mitä tästä ongelmasta on jo tiedossa.

   • Tutkimusmenetelmät – miten ja mitä tutkittiin.

   • Tutkimustulokset – omat tiedot.

   • Johtopäätökset – tiivistetyt vastaukset esitettyihin tehtäviin.

   • Merkitys – kuinka tulokset vaikuttavat käytäntöön.

   Tarkastellaan näitä vaiheita tarkemmin.
   Tutkimustyön rakenne on vakio, ja siitä ei voida poiketa. Tutkimuksen alkuun kuuluu kehitysvaihe, jossa erotetaan kaksi pääosaa: metodologinen ja prosessuaalinen. Ensinnäkin on määritettävä, mitä tutkitaan – ongelma.
   Ongelman tulee olla toteutettavissa ja sen ratkaisu tuo todellista hyötyä tutkimukseen osallistujille. Sitten tämä on nimettävä – aihe.
   Aiheen tulee olla alkuperäinen, siinä tulee olla elementti yllättävyydestä ja poikkeavuudesta, ja sen tulee olla sellainen, että työ voidaan suorittaa suhteellisen nopeasti.
   On päätettävä, miksi juuri tätä ongelmaa tulee tutkia nykyään – tämä on ajankohtaisuus.
   Tutkimustyössä tulee olla muotoiltu tavoite – mitä tulosta odotetaan, miltä tämä tulos näyttää suurin piirtein ennen sen saamista. Yleensä tavoite on tiettyjen ilmiöiden tutkiminen.
   Tutkimuksessa on tärkeää määritellä hypoteesi ja puolustettavat väitteet. Hypoteesi on ennakointia, se on mahdollista tietoa, joka ei ole vielä todistettu. Aluksi hypoteesi ei ole totuus eikä valhe – se on vain todistamaton.
   Puolustettavat väitteet ovat sitä, mitä tutkija näkee, mutta muut eivät huomaa. Väite joko vahvistetaan tai hylätään tutkimuksen aikana. Hypoteesin tulee olla perusteltu, eli sitä tulee tukea kirjallisuustiedoilla ja loogisilla pohdinnoilla.
   Tavoitteen ja hypoteesin määrittelyn jälkeen muotoillaan tutkimuksen tehtävät. Tehtävät ja tavoite eivät ole sama asia. Tutkimuksessa voi olla vain yksi tavoite, mutta useita tehtäviä. Tehtävät osoittavat, mitä aiot tehdä. Tehtävien muotoilu on tiiviisti yhteydessä tutkimuksen rakenteeseen. Erilliset tehtävät voivat liittyä teoreettiseen ja kokeelliseen osioon.
   

   Työssä tulee olla kirjallisuuskatsaus, eli lyhyt kuvaus siitä, mitä tutkittavasta ilmiöstä on jo tiedossa, mihin suuntaan muiden tutkijoiden tutkimukset menevät. Katsauksessa tulee osoittaa, että tunnet tutkimusalueen useista lähteistä, että asetat uuden ongelman etkä tee sitä, mitä on jo tehty aiemmin.
   
   Sen jälkeen kuvataan tutkimusmenetelmät. Niiden yksityiskohtainen kuvaus on tärkeä osa työtä. Tämä on selostus siitä, mitä ja miten tutkimuksen tekijä on tehnyt hypoteesin oikeellisuuden todistamiseksi.
   Seuraavaksi esitetään tutkimustulokset. Omia tietoja, jotka on saatu tutkimustyön tuloksena. Saadut tiedot tulee verrata kirjallisuuslähteiden tietojen kanssa ja löytää säännönmukaisuuksia, jotka ilmenevät tutkimuksen aikana.
   On tärkeää huomioida tulosten uutuus – mitä on tehty sellaista, mitä muut eivät ole huomanneet, mitkä tulokset on saatu ensimmäistä kertaa. Mitä käytännön puutteita voidaan korjata tutkimustyön tulosten avulla.
   On tärkeää ymmärtää ero työskentelytietojen ja työssä esitettyjen tietojen välillä. Tutkimuksen aikana syntyy usein suuri määrä lukuja, joita ei tarvitse esittää työssä. Siksi työskentelytiedot käsitellään ja esitetään vain ne, jotka ovat välttämättömiä. On kuitenkin muistettava, että joku saattaa haluta tutustua tutkimuksen alkutietoihin. Pääosan kuormituksen välttämiseksi alkutiedot voidaan siirtää liitteisiin.
   Parhain tapa esittää tiedot on graafinen, sillä se helpottaa lukijan ymmärrystä. Aina aseta itsesi lukijan asemaan.
   Työ päättyy johtopäätöksiin. Niissä tiivistetysti esitetään tutkimustyön tulokset, järjestyksessä tehtävien ratkaisemiseksi. Johtopäätökset ovat lyhyitä vastauksia siihen, kuinka tutkimustehtävät on ratkaistu.
   Tavoite voi olla saavutettu jopa siinä tapauksessa, että alkuperäinen hypoteesi osoittautuu virheelliseksi.

2. Puolustusmenettely
   Seuraava vaihe on esitelmä, joka on tutkimustyön suorittamisen luonnollinen lopputulos. Työn tulokset esitetään konferenssissa julkisesti.
   Esitelmän pitäjän tehtävä: esittää tutkimuksen ydin tarkasti ja emotionaalisesti. Esitelmässä ei ole sallittua lukea työtä, vaan sen tulee tiivistää työssä esitetyt pääkohdat ja jakson pääkohdat. Esityksen kesto, joka sääntöjen mukaan on 10-15 minuuttia, tulee muistaa. Siksi esitelmän valmistelussa työstä valitaan tärkeimmät kohdat. Joskus on "uhrauduttava" tärkeiden asioiden osalta, jos niitä voidaan jättää pois [3. s.56]. Esityksen aikana tulee noudattaa erillistä suunnitelmaa, joka vastaa tutkimustyön rakennetta ja logiikkaa.
   Kaikki muu, mikä herättää yleisön kiinnostuksen, käsitellään kysymyksiin vastattaessa.
   Kirjoitettu työ ja esitelmä siitä ovat täysin erilaisia tieteellisen luovuuden muotoja.

II. Yleiset vaatimukset ja säännöt tutkimustöiden tekstien muotoilulle
Tutkimustöiden ja referaatien tekstien muotoilulle on yleisiä vaatimuksia ja sääntöjä.

• Referaatin pituus vaihtelee 20–25 sivun välillä (ilman liitteitä), esitelmän 1-5 sivua (riippuen luokan numerosta ja oppilaan valmiuksista tähän toimintaan).

• Tietokoneella kirjoitetun tekstin fonttikoko on 12-14, Times New Roman, tavallinen; riviväli 1,5-2; marginaalit: vasen 30 mm, oikea 10 mm, ylä 20 mm, ala 20 mm. (mikäli marginaalien kokoa muutetaan, on muistettava, että oikean ja vasemman sekä ylä- ja alareunan marginaalien summa on 40 mm). Oikeilla parametreilla sivulle mahtuu keskimäärin 30 riviä, ja rivillä on keskimäärin 60 merkkiä, mukaan lukien välimerkit ja välilyönnit.

• Teksti kirjoitetaan vain yhdelle puolelle sivua; alaviitteet ja huomautukset kirjoitetaan samalle sivulle, johon ne kuuluvat (1 riviväli, pienemmällä fontilla kuin itse teksti).

• Kaikki sivut numeroidaan, alkaen tittelisivusta; sivunumeron paikka on sivun yläosassa keskellä; tittelisivulla ei ole sivunumeroa. Uusi osa (esimerkiksi johdanto, luvut, alaluvut, lopetus, lähdeluettelo, liitteet) alkaa uudelta sivulta.

• Otsikon ja seuraavan tekstin välinen etäisyys on kolme riviväliä. Otsikko sijoitetaan rivin keskelle, eikä otsikossa ole pistettä.

• Tittelisivun täyttämiseen on tietyt säännöt.

• Yläreunassa ilmoitetaan oppilaitoksen nimi, erotettuna muusta tittelisivun sisällöstä yhtenäisellä viivalla.

• Keskelle tulee kirjoittaa referaatin aihe ilman sanaa "aihe". Tämä otsikko ei ole lainausmerkeissä ja sen tulee kuvastaa työssä käsiteltyä ongelmaa.

• Alapuolelle, otsikon alle, tulee kirjoittaa työn laji ja oppiaine (esim. biologian tenttityö).

• Vielä alempana oikealla puolella tittelisivua tulee olla opiskelijan nimi, luokka. Ja vielä alempana ohjaajan nimi ja titteli sekä mahdolliset konsultit.

• Alareunaan kirjoitetaan kaupungin ja vuoden tiedot (ilman sanaa "vuosi").

• Tittelisivun fontin valinta ei ole oleellinen. Tittelisivun jälkeen tulee sisällysluettelo, jossa luetellaan työn otsikot ja ilmoitetaan sivunumerot.

• Työn pääteksti voi sisältää kuvia, valokuvia, kaavioita, taulukoita jne.