Kahvi, äärimmäinen luovuuden ja keskittymiskyvyn parantaja. Tämä ei ole vain myytti, vaan todellisuus, joka on juurtunut moniin historiallisesti merkittäviin henkilöihin. Esimerkiksi Ludwig van Beethoven nautti kahvia aamiaiseksi huolellisesti, laskien tarkasti 60 papua joka kuppiin — ei enempää, ei vähempää. Hänen tapansa valmistaa kahvia oli lähes rituaali. Samoin Søren Kierkegaard, tanskalainen filosofi, oli tunnettu erikoisesta tavastaan juoda kahvia. Hän lisäsi sokeria kupin täyteen, niin että sokeri kuroi yli reunan, ennen kuin kaatoi päälle voimakkaan mustan kahvin, joka vähitellen liuotti sokerin valkean pyramidin.

Ranskalaista kirjailijaa Honoré de Balzacia on sanottu juovan jopa 50 kuppia kahvia päivässä. Hänen kirjallisessa työssään kahvin rooli oli merkittävä, sillä Balzac itse totesi: "Ilman kahvia ei voi kirjoittaa, eli ei voi elää." Tämä ei ole yksittäinen ilmiö; kahvia on nauttinut lukemattomat ajattelijat, taiteilijat ja tiedemiehet kautta historian.

Matemaatikko Paul Erdös, joka oli yksi 1900-luvun tuottavimmista ajattelijoista, käytti amphetamiineja parantaakseen työkykyään. Hänen elämäkertakirjailijansa Paul Hoffman kuvaa, miten Erdös ei pystynyt edes työskentelemään ilman lääkkeitä. Tämä ei ole ainoa esimerkki siitä, kuinka tietyt stimulaattorit voivat edistää älyllistä suorituskykyä ja keskittymistä. Vaikka monet näistä tavoista voivat tuntua epätavallisilta, ne viittaavat siihen, että tietyt aineet voivat todella parantaa keskittymistä ja luovuutta.

Tämän päivän maailmassa keskustelu älykkyyden ja tuottavuuden parantamiseen liittyvistä aineista, kuten nootropiikeista (ns. "älykkyyspillereistä"), on yhä ajankohtaisempaa. Esimerkiksi modafinil, joka tunnetaan Yhdysvalloissa nimellä Provigil, on suosittu lääke, joka tunnetaan kirkastavan ajatuksia, lisäävän valppautta ja parantavan keskittymiskykyä. Tämänkaltaiset lääkkeet ovat FDA:n hyväksymiä ja saatavilla ilman reseptiä, ja niitä käytetään erityisesti akateemisessa maailmassa ja teknologia-alalla.

Mielenkiintoista on, että useat tutkimukset osoittavat, ettei pelkästään lääkkeet ja kahvi voi parantaa suorituskykyä. Itse asiassa yksinkertaiset keinot, kuten purukumin pureskelu, voivat myös edistää keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että sokeriton purukumi voi parantaa keskittymiskykyä yhtä tehokkaasti kuin sokerilla makeutettu purukumi.

Vaikka stimulaattorit voivat parantaa hetkellisesti tuottavuutta ja keskittymistä, on tärkeää huomioida, että näiden aineiden pitkäaikainen käyttö ei välttämättä ole kestävää. Erilaiset "nootropiikit" voivat olla hyödyllisiä lyhyellä aikavälillä, mutta niiden vaikutukset pitkällä aikavälillä ovat edelleen kiistanalaisia. On myös tärkeää olla tietoinen laittomien huumeiden käytön riskeistä, sillä ne voivat haitata sekä fyysistä että henkistä terveyttä.

Yksi keskeinen tekijä äärimmäisen keskittymisen saavuttamisessa on ympäristön muokkaaminen. Aivot luovat yhteyksiä ympäristön ja tekemisten välillä. Tämä selittää sen, miksi monet työskentelevät paremmin tietyissä paikoissa, kuten kirjastoissa tai toimistoissa. Kotona työskentely voi olla vaikeampaa, koska aivot yhdistävät kodin rentoutumiseen. Ympäristön vaihto voi siis auttaa parantamaan keskittymistä.

Toinen hyödyllinen keino on Parkinsonin laki, joka sanoo: "Työ laajenee täyttämään sille varatun ajan." Tämä tarkoittaa, että jos työskentelee pitkän ajan jollain tehtävällä, se venyy ja laajenee. Kuitenkin jos ajankohta on rajallinen, kuten opiskelijoiden kokema kokemus tentteihin valmistautumisessa, työ tulee tehtyä paljon nopeammin. Parkinsonin lain avulla voi oppia rajoittamaan itselleen annettua aikaa ja näin pakottaa itsensä tehokkaampaan työskentelyyn.

Jos haluat saavuttaa äärimmäistä keskittymistä ja tuottavuutta, kannattaa harkita ympäristön muuttamista, kuten seistä työpisteellä ja kokeilla "kahvinäppejä" (kahvin ja lyhyen päikkärin yhdistelmää), mutta muista aina keskittyä myös pitkän aikavälin hyvinvointiin.

Miten äärimmäinen keskittyminen voi nostaa tuottavuuttasi ja johtaa huippusuorituksiin?

On tärkeää ymmärtää, että ei ole olemassa yksinkertaista kaavaa, joka takaisi menestyksen, mutta on olemassa erityisiä käytäntöjä, jotka auttavat meitä pääsemään huipulle. Brian Tracyn teoksessa "Eat That Frog!" hän vertaa suurimman ja rumimman sammakon syömistä siihen, että meidän on kohdennettava energiaamme ja aikamme tärkeimpiin tehtäviin, jotka tuottavat eniten arvoa. Ei ole mahdollista tehdä kaikkea, mutta voimme keskittyä siihen, mikä on tärkeintä ja mikä vie meidät lähemmäksi huippusuoritusta.

Grant Cardonen teoksessa "The 10X Rule" hän tuo esiin tärkeän näkökulman: menestyksen tavoittaminen on velvollisuutemme ja moraalinen vastuumme. Cardone vertaa menestystä lasten kasvattamiseen, jossa teemme mitä tahansa pitääksesi heidät turvassa ja hyvinvoivina. Samalla tavoin meidän tulee suhtautua omaan menestykseemme – sen tavoittaminen ei ole vain henkilökohtainen valinta, vaan velvollisuus. Tämä tarkoittaa, että äärimmäinen keskittyminen ei ole vain valinta, vaan moraalinen velvollisuus, joka määrittelee sen, saavutammeko huippusuoritustason vai jäämmekö keskinkertaisuuteen.

Keskittyminen on avain menestykseen. Jos emme keskity täysillä, emme saavuta täyttä potentiaaliamme. Toisin sanoen, jos et ole valmis keskittymään täysillä siihen, mitä teet, menetät mahdollisuuden saavuttaa huippusuorituksen. Tämä ajatus on syvällinen ja haastaa meidät miettimään omaa suoritustamme ja elämämme valintoja. Miten voimme olla tyytyväisiä, jos katsomme taaksepäin elämäämme ja huomamme, ettemme koskaan todella pyrkineet täysillä? Eikö ole silloin kyseessä elämä, jonka olisimme voineet elää paremmin, mutta emme yrittäneet tarpeeksi?

Äärimmäinen keskittyminen on ratkaiseva ero keskinkertaisuuden ja huikean menestyksen välillä. Tähän liittyy myös tutkimuksia, jotka osoittavat, kuinka pienet elämäntapamuutokset voivat vaikuttaa suuresti tuottavuuteen. Maailman terveysjärjestö WHO on todennut, että terveellinen ruokavalio parantaa tuottavuutta jopa 20 prosentilla, ja säännöllinen liikunta nostaa tuottavuutta 23 prosentilla. Toisaalta, multitasking voi vähentää tuottavuutta jopa 40 prosentilla. Tämä kaikki osoittaa, että jos pystymme optimoimaan arjen valintamme ja keskittymään vain oleellisiin asioihin, voimme lisätä tuottavuutta jopa 98 prosenttia. On tärkeää ymmärtää, että tuottavuus ei ole pelkästään tekemisen määrää, vaan myös sen laatua. Jos pystymme vähentämään häiriötekijöitä, kuten sosiaalisen median käyttöä ja jatkuvaa sähköpostin tarkistamista, voimme parantaa suoritustamme merkittävästi.

Keskittyminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Se vaatii meiltä sitoutumista ja halua jättää vähemmän tärkeät asiat taaksemme. Näin voidaan saavuttaa huipputuloksia niin henkilökohtaisessa elämässä kuin työssä. Cardonen mukaan menestys on velvollisuus, ja epäonnistuminen keskittymisessä on kuin synti. Meidän tulee jatkuvasti olla tietoisia siitä, että keskittyminen on ainoa tie huippusuorituksiin. Jos emme pysty keskittymään, emme pysty saavuttamaan täyttä potentiaaliamme.

Menestyksen saavuttaminen vaatii myös osittain pakkomiellettä. Suurimmat menestyjät, kuten Mozart, Michelangelo, Edison ja Tesla, olivat kaikki omistautuneita työlleen niin intensiivisesti, että he unohtivat usein henkilökohtaiset mukavuudet, kuten ravinnon tai levon. Heidän menestyksensä salaisuus ei ollut pelkästään taito, vaan myös kyky uppoutua täysin omaan työhönsä. Tämä voi kuulostaa äärimmäiseltä, mutta on tärkeää ymmärtää, että menestys ei ole sattumaa, vaan seurausta syvästä omistautumisesta ja keskittymisestä.

Vaikka nykypäivän monimutkaisessa työelämässä voi olla vaikea löytää motivaatiota ja keskittymistä, on tärkeää löytää tapoja, joilla voimme inspiroitua ja innostua siitä, mitä teemme. Jos emme ole intohimoisia tekemistämme asioista, keskittyminen voi tuntua mahdottomalta. Tämän vuoksi meidän on löydettävä keinoja, jotka auttavat meitä innostumaan ja keskittymään omiin tehtäviimme. Motivaation löytäminen ei ole aina helppoa, mutta se on tärkeää, jotta voimme saavuttaa huipputuloksia.

Menestyksen salaisuus ei siis ole pelkästään kyvyssä keskittyä, vaan myös siinä, että ymmärrämme keskittymisen tärkeyden ja motivoimme itseämme joka päivä olemaan parhaimmillamme. Äärimmäinen keskittyminen ei ole vain työkalu, vaan elämäntapa, joka määrittelee sen, kuinka paljon pystymme saavuttamaan. Se ei ole vain valinta, vaan velvollisuus, joka vie meidät kohti huippusuoritusta.

Miten ruokavalio vaikuttaa aivojen toimintaan ja tuottavuuteen?

Aivot tarvitsevat oikeanlaista ravintoa toimiakseen optimaalisesti. Vääränlainen ruokavalio voi vaikuttaa keskittymiskykyyn, muistitoimintoihin ja jopa fyysiseen kestävyyteen. On olemassa kaksi keskeistä tapaa parantaa aivojen toimintaa ja lisätä tuottavuutta pelkän ruoan avulla. Ensimmäinen vaihtoehto on valita matalan glykeemisen indeksin (GI) ruokia. Näissä ruoka-aineissa on edelleen runsaasti hiilihydraatteja, mutta niiden pilkkominen kestää pidempään, mikä estää verensokerin nopeita nousuja ja laskuja. Tämä puolestaan varmistaa tasaisemman energiansaannin koko päivän ajan. Pitkän matkan juoksijat ja kestävyysurheilijat syövät usein matalan GI:n ruokia, koska ne tarjoavat pitkäkestoista energiaa. Franklin Institute toteaa matalan GI:n ruoista seuraavaa: "Ruoka-aineet, joiden glykeeminen indeksi on matala, vapauttavat glukoosia vereen vähitellen. Tämä vähittäinen vapautuminen auttaa minimoimaan verensokerin heilahtelut ja optimoi aivojen toimintakyvyn ja keskittymiskyvyn."

Toinen vaihtoehto on kääntää "aivosumua" aiheuttava ruokavalio ylösalaisin. Sen sijaan, että syömme paljon hiilihydraatteja, kohtalaisesti proteiinia ja vähän rasvaa, voimme valita ruokavalion, jossa on runsaasti rasvaa, kohtalaisesti proteiinia ja vähän hiilihydraatteja. Matalahiilihydraattinen, runsasrasvainen ruokavalio (LCHF) on viime vuosina noussut suosituksi, sillä yhä useammat tutkimukset osoittavat, että se ei vain paranna tuottavuutta ja henkistä selkeyttä, vaan myös vähentää riskiä sairastua syöpään, sydänsairauksiin ja johtaa dramaattisiin rasvanpudotuksiin. Siksi olemme nähneet monenlaisia versioita tästä samasta LCHF-perusmallista, kuten ketogeeninen ruokavalio, Atkinsin dieetti, Bulletproof-ruokavalio ja paleo-ruokavalio. LCHF-ruokavalion taustalla on yksinkertainen ajatus: keho alkaa polttaa rasvaa energiaksi sen sijaan, että se käyttäisi glukoosia, joka syntyy hiilihydraateista ja sokerista. Tätä prosessia kutsutaan ravinnolliseksi ketonituotannoksi (nutritional ketosis).

Rasvan polttaminen energiaksi, sen sijaan että keho käyttäisi hiilihydraatteja, takaa jatkuvan energiansaannin. Rasva vie pitkän ajan hajotakseen ja muuttuakseen energiaksi, ja se tarkoittaa sitä, että keskittyminen voi olla intensiivistä pidempiä aikoja ilman, että energia loppuu. Lisäksi keho polttaa myös kehon omaa rasvaa energianlähteenä. Tällöin ei tarvitse huolehtia jatkuvasti seuraavasta ateriastakaan, koska keho on aina valmiina käyttämään omaa rasvavarastoaan. Tämä estää myös sen väsymystunteen, joka usein seuraa runsashiilihydraattisesta lounaasta, jossa verensokeri nousee nopeasti ja laskee sen jälkeen jyrkästi. Tämäntyyppinen ruokavalio mahdollistaa keskittymisen ja tuottavuuden parantamisen ilman jatkuvia energianvaihteluita.

Ruokavalion optimointi ei ole vain kilpailijoiden etu. Aivotutkija ja molekyylifarmakologian asiantuntija Dominic D’Agostino, joka on työskennellyt Yhdysvaltain merivoimien ja puolustusministeriön kanssa, on todennut, että ravitsemuksellinen ketonituotanto voi parantaa merivoimien erikoisjoukkojen suorituksia, erityisesti heidän kognitiivista ja fyysistä suorituskykyään. D’Agostino selittää, että tämä on hyödyllistä, koska aivot saavat tasaisempaa energiaa, mikä parantaa keskittymiskykyä ja suorituskykyä erityisesti vaativissa olosuhteissa. Tämä ei ole vain erikoisjoukkojen etuoikeus. Mattias Ribbing, maailman johtavia muistivalmentajia ja Ruotsin muistimestari, on myös huomannut, kuinka matalan hiilihydraatin ruokavalio parantaa keskittymistä ja jaksamista. Hän kertoo, että ruokavalion vaikutus oli merkittävä: "Olin supertiukka matalahiilihydraattisessa ruokavaliossa kolmen viikon ajan ennen muistikilpailuja, ja huomasin, etten ollut väsynyt illalla, enkä kokenut verensokerin laskuja iltapäivisin."

Myös lääkäri ja endurance-urheilija Peter Attia korostaa matalahiilihydraattisten ruokavalioiden hyötyjä kognitiiviselle suorituskyvylle. Hän kertoo asiakkaistaan, jotka eivät enää tarvitse energiajuomia kuten Red Bullia pysyäkseen hereillä ja keskittyneinä pitkään päivään. Tällainen ruokavalio ei ole vain keskittymiskyvyn kannalta merkityksellistä, vaan se voi vaikuttaa myönteisesti myös yleiseen terveydentilaan.

Aivojen optimaalinen toiminta ei perustu vain ruokavalioon, vaan myös siihen, kuinka huolehdimme kehostamme kokonaisvaltaisesti. Liikunta, kuten on todettu monissa tutkimuksissa, parantaa kognitiivista suoriutumista. Charles Hillmanin tutkimus Illinoisin yliopistossa osoitti, että parhaat opiskelijat kokeissa olivat usein ne, jotka olivat fyysisesti kunnossa. Tutkimus osoitti selvästi, että kehon fyysinen kunto vaikuttaa suoraan aivojen terveyteen ja oppimiskykyyn. Fyysinen kunto ei ainoastaan paranna älykkyyttä, vaan se myös edistää uusien aivosolujen muodostumista ja niiden välisiä yhteyksiä. Tärkeää on muistaa, että fyysisen harjoittelun pitkäaikaiset vaikutukset kognitiiviseen suorituskykyyn edellyttävät säännöllistä liikuntaa.

Lopuksi on tärkeää huomata, että ruokavalion vaikutus aivojen toimintaan ei ole vain yksittäinen ratkaisu, vaan osa laajempaa kokonaisuutta, joka sisältää tasapainoisen ruokavalion, liikunnan ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen. Rasvasta saatu energia voi olla avain pitkäkestoiseen keskittymiskykyyn ja tuottavuuteen, mutta ruokavalion valinta tulee aina tehdä huolellisesti ja yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Miten minimalismi parantaa keskittymiskykyä ja älykkyyttä?

Minimalismi tarkoittaa ei-tärkeiden asioiden karsimista ja keskittymistä siihen, mikä on todella tärkeää. Se raivaa pois kaiken, mikä vie huomiota, ja antaa tilaa luoda jotakin uskomatonta. Tämä tarkoittaa vähemmän stressiä, vähemmän kulutusta, vähemmän velkaa, vähemmän siivoamista ja ylläpitämistä sekä vähemmän aikaa, jota kuluu esineiden etsimiseen. Se tarkoittaa vähemmän hukattua aikaa. Fokus ei ole avain minimalismiin, vaan minimalismi on avain keskittymiseen. Minimalismi tarkoittaa vähemmän häiriötekijöitä ja enemmän tilaa äärimmäiselle keskittymiselle. Olet varmasti joskus kokenut, miten kotisi siivoaminen ja tarpeettomien asioiden karsiminen ei vain selkeyttää tilaa, vaan myös mielen.

Minimalismi tekee älykkäämmäksi? Tämä saattaa kuulostaa rohkealta väitteeltä, mutta tutkimukset osoittavat, että minimalistiset ympäristöt lisäävät aivojen kapasiteettia. Princetonin neurotieteiden instituutissa tehtiin tutkimus, joka osoitti merkittäviä hyötyjä siistien ja järjestettyjen elinympäristöjen käytöstä. Tutkimuksessa Interactions of Top-Down and Bottom-Up Mechanisms in Human Visual Cortex raportoitiin seuraavaa: "Monet samanaikaisesti esillä olevat ärsykkeet kilpailevat keskenään aivokuoren aktivoitumisesta, ja tämä rajoittaa visuaalisen järjestelmän kykyä käsitellä tietoa." Toisin sanoen, sekava ympäristö rajoittaa kykyämme keskittyä ja keskittyminen heikkenee. Jos työskentelet tai elät sekavassa ympäristössä, aivojesi kyky käsitellä tietoa on rajoittunut, ja huomiosi helposti kiinnittyy ympäristön häiriötekijöihin. Minimalistisessa, puhtaassa ja järjestetyssä ympäristössä tämä ei ole niin. Niin kuin pieni lapsi jatkuvasti pyytää karkkia tai kouluttamaton koira vetää housuistasi, sekasorto kilpailee huomiostasi ja vie aivojen kapasiteettia, jonka voisit käyttää arvokkaampiin aktiviteetteihin.

Tutkimuksessa, jossa käytettiin muun muassa funktionaalista magneettikuvausta (fMRI), tutkijat pystyivät seuraamaan tehtävien suorittamista ja kartoittamaan aivojen reaktiota järjestettyihin ja epäjärjestettyihin ärsykkeisiin. Tulokset olivat selkeät: keskittyäkseen, käsitelläkseen tietoa ja keskittyäkseen mahdollisimman tehokkaasti, siisti ja minimalistinen ympäristö on välttämätön. Tutkimus osoittaa, että et ainoastaan ole tuottavampi, vähemmän hajamielinen ja parempi käsittelemään tietoa, vaan myös vähemmän ärsyyntynyt! Muut tutkimukset ovat myös osoittaneet, että sekavat, sotkuiset ympäristöt johtavat heikentyneeseen tahdonvoimaan ja lisääntyneeseen epäterveellisten ruokavalintojen tekemisen todennäköisyyteen.

Picasson ekstreemi keskittyminen

"Jos sinulla on jotain, joka pyörii mielessäsi eikä se ole visio, jonka haluat elämäsi tässä arvokkaassa vaiheessa, niin tämä ajatusten kokoelma on 'mielentäyteistä sotkua’." — Kevin Elko

Vaikka tämä tutkimus tehtiin myöhemmin, suuri taiteilija Pablo Picasso ymmärsi keskittymisen tärkeyden ennen sen julkaisua. Kun päivänvalo väheni Picasson kankaasta, hän sytytti kaksi suurta kohdevaloa. Tällöin kaikki paitsi hänen kankaansa jäi varjoon. Ainoastaan hänen taiteensa oli valaistu. Tämän menetelmänsä osalta Picasso sanoi seuraavaa: "Täytyy olla pimeää kaikkialla paitsi kankaalla, jotta maalari voisi hullaantua omaan työhönsä ja maalata lähes kuin olisi transsissa. Hänen täytyy pysyä niin lähellä omaa sisäistä maailmaansa kuin mahdollista, jos hän haluaa ylittää järkensä aina asettamat rajat."

Tämä kuulostaa melko samalta kuin Mihaly Csikszentmihalyin kuvaus flow-tilasta, eikö? Picasso oli varmasti äärimmäisessä keskittymisessä, jolloin hän käytti koko aivokapasiteettinsa, lähes 110 bitin sekuntinopeudella työhönsä. Vaikka et ehkä haluaisi järjestää paria kohdevaloa tai työskennellä iltahämärissä, voit sinäkin hyötyä äärimmäisestä keskittymisestä työskentelemällä siistissä, minimalistisessa ympäristössä.

Tottumusten kehittäminen, itsensä kehittäminen

"Kyky keskittyä pidemmän aikaa on välttämätöntä vaikeiden saavutusten saavuttamiseksi." — Bertrand Russell

Äärimmäisen keskittymisen kehittämisessä keskeinen osa on oman itsensä kehittäminen. Meistä ne, jotka eivät ole tottuneet syvälliseen ja keskittyneeseen työhön, kokevat aluksi vaikeuksia päästä sellaiseen tilaan. Meidän on kehitettävä itsestämme sellaisia henkilöitä, joita haluamme olla. James Allenin ajattomassa klassikossaan As a Man Thinketh hän sanoo: "Miehet eivät houkuttele sitä, mitä he haluavat, vaan sitä, mitä he ovat." Toisin sanoen, voit asettaa tavoitteita ja haluta olla tämä tai tuo, mutta se ei toimi. Jos haluat menestyä jollakin alalla, sinun täytyy tulla sellaiseksi ihmiseksi, joka menestyy siinä, mitä tavoittelet. Liikalihava ei voi laihtua pelkästään haluamalla laihtua, hänen täytyy tulla sellaiseksi ihmiseksi, joka on hoikka ja terve. Jos hän elää aktiivista elämäntapaa ja syö terveellistä ruokaa, ei hänen tarvitse huolehtia painostaan. Samoin on huippusuorituksen ja oman todellisen potentiaalin saavuttamisen kanssa. Sinun täytyy tulla sellaiseksi henkilöksi, joka toimii parhaimmillaan omilla kyvyillään.

Äärimmäisen keskittymisen tapa

"Se, mitä me teemme toistuvasti, on sitä, mitä olemme. Täydellisyys ei ole siis teko, vaan tapa." — Aristoteles

Yksi parhaista tavoista kehittää itsestään sellainen ihminen, joka toimii huipputehokkaasti, on kehittää tapoja. Benjamin Franklin sanoi: "Maailmalle antama arvo määräytyy yleensä sen perusteella, mitä jää huonoista tottumuksista pois hyvien sijasta." Me olemme tapojemme summa. Jos haluamme parantaa itseämme, meidän täytyy parantaa tapojamme. Miten tämä sitten tehdään? Yksinkertaisin tapa murtaa huonot tavat ja luoda hyviä on olla rikkomatta niitä lainkaan. Selitän miksi.

Tavoilla on kolme komponenttia: vihje, rutiini, palkinto. Vihje on se laukaisija, joka käynnistää tavan. Jos sinulla on tapa hypätä sohvalle ja katsoa viisi tuntia televisiota kotiin tullessasi, vihje olisi se, että ajat kotiin tuolloin ja riität kengät pois. Rutiini on se, mitä oikeasti teet. Tässä esimerkissä, itsetuomitsevasti hypätä sohvalle ja katsoa viisi tuntia televisiota samalla syöden sipsejä. Palkinto on se asia, joka tekee huonosta tavasta niin houkuttelevan, cementoen sen ja tehden siitä vastustamattoman. Tässä tapauksessa rentoutuminen viiden tunnin ajan, viihde ja herkulliset välipalat.

Käytännössä on kuitenkin hyvin vaikeaa päästä eroon huonoista tavoista. Ellet muuttaisi maahan, kohtaisit edelleen kaikki samat vihjeet, jotka laukaisevat huonot tapasi. Mutta älä vielä pakkaa matkalaukkua — on olemassa parempi ja tehokkaampi tapa päästä eroon huonoista tavoista: Älä yritä päästä niistä eroon lainkaan. Niin sanotaan, "huonot tavat kuolevat hitaasti" — ja se, jos ne kuolevat ollenkaan. Sen sijaan, että yrittäisit tappaa kaikki huonot tapasi, vaihda vain rutiini. Voit edelleen ajaa kotiin ja riittää kengät pois (eli vihje). Voit edelleen löytää tavan rentoutua työpäivän jälkeen (eli palkinto). Vain vaihdat tavan rutiinia.

Jak vytvořit hlubší fotografie a более захватывающие переживания через использование перспективы и пространства
Jak efektivně ovládat navigaci a přiblížení obrazu v Adobe Photoshopu?
Jakým způsobem jsou japonské obchody a zaměstnání propojené s každodenní kulturou a tradicemi?
Jakým způsobem první vědci formovali naše chápání světa?
Jak používat dialogy, upozornění a notifikace v Android aplikacích