Säiliön turvallisuus perustuu useisiin keskeisiin turvalaitteisiin ja järjestelmiin, jotka suojaavat ylipaineelta, lämmöltä ja termiseltä laajenemiselta. Jokainen syöttölähde on varustettu paineventtiilillä (PSV), jonka asetuspaino ei ylitä säiliön suurinta sallittua työpainetta (MAWP). Näin varmistetaan, että vähintään yksi venttiili ei eristy säiliöstä, ja että venttiiliä ei voida poistaa käytöstä, mikä takaa jatkuvan suojan. Alapuolella sijaitseva laitteisto on mitoitettu siten, että se kestää säiliön tuottaman venttausvirran, eikä venttausjärjestelmässä ole virtauksen esteitä kuten takaiskuventtiiliä tai palonsammutuslaitetta.

Säiliö toimii usein viimeisenä puhdistusvaiheena esimerkiksi liekinpolttimessa tai venttausjärjestelmässä, joten sen rakenne kestää suurimman sallittavan painon. Rikkoontumiskalvojen tai turvakorkkien käyttö mahdollistaa virtausesteiden ohittamisen sisäisesti tai ulkoisesti, jolloin virtaus ei esty eivätkä painepiikit vaaranna järjestelmää. Kun paine säiliön sisäänvirtauksessa ylittää MAWP:n, käytetään korkean eheyden paineensuojajärjestelmää (HIPPS), joka suojaa ylipaineelta. Muut ylipaineen syyt suojataan tavallisilla paineventtiileillä (PSV).

Nestetasoa valvotaan erikseen. Säiliöissä, joissa nestepinnan hallinta on tarpeen, nesteläpäri on suunniteltu käsittelemään maksimaalinen kaasun virtaus, eikä säiliössä ole upotettuja lämmityselementtejä, jotka voisivat aiheuttaa ylikuumenemista. Nestepinnan ja öljyn veden erottelussa käytetään vastaavia turvajärjestelmiä, ja nestelähtöön liittyvä laitteisto kestää maksimaalisen kaasun ja nesteen virtauksen.

Takaiskuventtiilien (FSV) asentaminen pumppujen purkuputkistoihin ehkäisee takaisinvirtauksen, mikä on kriittistä pumppujen ja putkistojen turvallisen toiminnan kannalta. Myös lämpösuojausjärjestelmät (TSH ja TSL) ovat oleellisia, sillä ne suojaavat säiliöitä ylikuumenemiselta ja matalilta lämpötiloilta, jotka voivat vaurioittaa materiaaleja tai aiheuttaa vaaratilanteita.

Ilmakehänpaineisia säiliöitä varten asennetaan venttausjärjestelmät, jotka pystyvät käsittelemään suurimman mahdollisen kaasumäärän turvallisesti. Näissä säiliöissä on paine- ja alipaineventtiilit, jotka estävät ylipaineen ja alipaineen muodostumisen. Lisäksi niihin voidaan asentaa toissijaisia venttausputkia painetta ja/tai alipainetta tasaamaan.

Turvallisuusanalyysissa tunnistetaan mahdolliset onnettomuustilanteet, kuten ylipaine, alipaine, vuodot, ylikuumeneminen ja materiaalivauriot. Jokainen näistä tilanteista voidaan havaita laitteistoon asennetuilla antureilla ja valvontajärjestelmillä, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin. Esimerkiksi ylipaine voidaan aiheuttaa putkiston tukkeutumisella tai liian suurella syöttövirtauksella, jolloin paineventtiilit laukeavat tai järjestelmät sulkevat virran.

Pumppujen purkuputket on varustettava paineen ylä- ja alarajoilla (PSHH ja PSLL), jotka sulkevat pumpun, jos paine ylittää tai alittaa sallitun rajan. Tämä estää vahinkojen syntymisen ja järjestelmän ylikuormituksen. Lisäksi kaikki pumpun purkuputket on varustettava paineventtiilillä (PSV), paitsi tilanteissa, joissa pumpun maksimi purku paine on alle putkiston salliman enimmäispainemäärän, tai kun pumpulla on sisäinen paineenpoistojärjestelmä.

Ymmärrettävä on, että prosessiturvallisuus ei perustu yksinomaan laitteiden tekniseen mitoitukseen, vaan myös jatkuvaan valvontaan ja ylläpitoon. Turvalaitteiden toimivuus on testattava säännöllisesti ja niiden häiriöttömyys varmistettava. Erityisesti kriittiset järjestelmät, kuten HIPPS ja paineventtiilit, vaativat jatkuvaa valvontaa ja ylläpitoa, jotta ne toimivat hätätilanteessa moitteettomasti.

Lisäksi on tärkeää huomioida, että paineenalennusjärjestelmät eivät saa olla kokonaan eristettyjä säiliöstä missään olosuhteissa. Tämä varmistaa, että ylipaineen sattuessa paine voi purkautua turvallisesti eikä aiheuta rakenteellista vauriota tai vaaratilannetta. Turvallisuusjärjestelmien kokonaisuus on suunniteltava siten, että vaikka yksi turvalaite epäonnistuisi, seuraava turvamekanismi on heti valmiina estämään vakavat onnettomuudet.

Säiliöiden turvallisuuden kannalta on merkityksellistä myös huomioida aineen fysikaaliset ominaisuudet ja niiden vaikutus paineen, lämpötilan ja virtausolosuhteisiin. Prosessissa esiintyvien kaasujen ja nesteiden lämpölaajeneminen sekä reaktiivisuus voivat vaikuttaa merkittävästi paineen nousuun ja materiaalin rasitukseen. Tämä asettaa vaatimuksia sekä laitteiston materiaalivalinnoille että turvajärjestelmien herkkyydelle ja reagointinopeudelle.

Miten varmistetaan turvallisuus pumppujen, kompressorien ja putkistojen käytössä?

Pumppujen, kompressorien ja putkistojen turvallisuus on keskeinen osa teollisuuslaitosten toimintaa, erityisesti kun kyseessä ovat suuritehoiset laitteet, kuten esimerkiksi 745,7 kW (1000 hv) tai pienemmät pumpun moottorit ja kompressorit. Näiden laitteiden valvonta, häiriöiden tunnistus ja suojajärjestelmien käyttö ovat välttämättömiä onnettomuuksien ja laiterikkojen estämiseksi. Pumppujen manuaalinen käyttö yhdistettynä jatkuvaan valvontaan varmistaa, että toimintahäiriöt voidaan havaita ajoissa. Lisäksi toissijaiset tiivisteet, jotka tunnistavat vikatilanteet ja pystyvät pysäyttämään pumpun, ovat merkittävä turvamekanismi, etenkin kun pumppuja ei ole varustettu tiivisteen varastosäiliöllä.

Kompressorien turvallisuus perustuu moniin toisiinsa liittyviin turvalaitteisiin. Esimerkiksi paineen ylityksen estämiseksi käytetään erilaisia suojausjärjestelmiä, kuten PSH (Pressure Safety High), PSL (Pressure Safety Low), PSV (Pressure Safety Valve) ja muita vastaavia suojauslaitteita, jotka sijoitetaan kompressorin imu- ja purkupäihin tai putkistoihin. Nämä laitteet voivat myös suojata kompressoria mahdollisilta virhetoiminnoilta, kuten ylikuormitukselta, ylipaineelta, alipaineelta, ja kompressorin rakenteellisten osien vaurioilta.

Kompressoreiden tiivisteissä käytetään myös toissijaisia tiivisteitä, jotka eivät edellytä kuiva-kaasutiivisteitä ja ovat varustettu häiriöiden tunnistuksella sekä automaattisella pysäytysjärjestelmällä. Erityisesti keskipakokompressoreissa ja ruuvikompressoreissa FSH-järjestelmä valvoo tiivisteiden toimintaa. Kompressoreiden sijoittelu, kuten avoin vai suljettu tila, vaikuttaa tarvittavien suojalaitteiden määrään ja tyyppiin.

Putkistojen turvallisuudessa keskeistä on paineen hallinta ja mahdollisten vaurioiden tunnistus. Putkistot on suojattava ylipaineelta, tukkeumilta, lämpölaajenemiselta ja vuodoilta. Turvatoimenpiteitä ovat PSH-, PSL- ja PSV-laitteiden käyttö, jotka sijoitetaan putkiston syöttö- ja lähtökohtiin sekä rinnakkaisille komponenteille. Putkiston materiaali voi ajan myötä kulua ja korrodoitua, mikä vaatii jatkuvaa seurantaa ja ennaltaehkäisevää huoltoa. Lisäksi putkistoon liittyvät ei-rutiininomaiset toimenpiteet, kuten puhdistukset ja hätätilanteiden hallinta, on suunniteltava huolellisesti, jotta altistuminen kemikaaleille ja vaarallisille aineille voidaan minimoida.

Työterveysriskien tunnistaminen on olennainen osa turvallisuuden varmistamista. Tätä varten järjestetään usein tiimipohjaisia työpajoja, joissa käytetään tarkistuslistoja ja ohjeistuksia. Näin kartoitetaan päivittäiset työtehtävät, huoltotoimenpiteet, hätätilanteet, puhdistukset, ei-rutiininomaiset toimet ja jätehuolto. Tavoitteena on tunnistaa sekä lyhyen että pitkän aikavälin altistumiset ja ehkäistä ammattitauteja sekä tapaturmia. Riskienhallinta koskee niin työntekijöitä kuin urakoitsijoita ja kattaa kaikki työympäristöt toimistosta kenttätyöhön.

Turvallisuussuunnittelussa on tärkeää huomioida laitoksen yksilölliset olosuhteet ja vaatimukset. Esimerkiksi jos kompressorit eivät sijaitse suljetuissa tiloissa tai jos putkistossa ei ole maanalaisia kaapeleita tai kaasuvuodon riskejä, tiettyjä suojalaitteita ei välttämättä tarvita. Turvajärjestelmien määrä ja sijoittelu tulee aina määritellä käytännön tarpeiden mukaan, ei pelkästään teoreettisten mallien perusteella.

Ymmärtäminen siitä, että tekninen suojaus toimii tehokkaasti vain osana kokonaisvaltaista turvallisuusjärjestelmää, on välttämätöntä. Turvallisuuden hallinta edellyttää jatkuvaa valvontaa, kunnossapitoa ja henkilöstön koulutusta. Myös hätätilanteiden varalta on oltava selkeät toimintasuunnitelmat, jotta vaaratilanteisiin voidaan reagoida nopeasti ja tehokkaasti. Pelkkä tekninen suoja ei riitä, vaan henkilöstön tietoisuus riskeistä ja ennakoivat toimet ovat avainasemassa onnettomuuksien ehkäisyssä.

Miksi mittausaseman suljettu tyhjennystankki tarvitsee monitasoista suojaa?

Suljettu tyhjennystankki on olennainen osa mittausaseman turvallisuussuunnittelua, sillä se toimii nesteiden keräyspisteenä ja toimii usein viimeisenä vaiheena kaasun puhdistusprosessissa ennen päästöjä. Tämä säiliö sijaitsee yleensä maan alla ja kerää nesteet painovoiman avulla. Vaikka se on passiivinen komponentti, siihen kohdistuvat monet mahdolliset vaaratilanteet, kuten ylipaine, alipaine, ylivuoto, kaasun läpimurto, vuoto ja ylikuumeneminen (jos säiliötä lämmitetään). Näiden riskien hallinta vaatii erityistä varovaisuutta.

Ylipainesuojaus voidaan jättää pois vain tietyissä tarkoin määritellyissä olosuhteissa. Jos säiliön rakennepaine kestää suurimman mahdollisen painekertymän, tai jos säiliö on varustettu asianmukaisella paineenpoistojärjestelmällä, jonka toimivuus on taattu, PSH-anturia ei tarvitse asentaa. Suljettu tyhjennystankki toimii yleensä normaalipaineessa tai lievästi positiivisessa paineessa, tai siirtyy näiden kahden tilan välillä. Tämän vuoksi PSL-anturi voidaan jättää asentamatta, jos säiliön sisäänkäynnissä on lukituslaite, joka varmistaa, että sisäänkäynti ei katkea. PSV-venttiiliä ei vaadita, mikäli säiliön rakennepaine riittää, eikä kaasun ulostulossa tai säiliön sisällä ole virtausta rajoittavia esteitä kuten sumunpoistimia, takapaineventtiilejä tai palontorjuntalaitteita.

Ylivuodon ja vuodon suojaamiseksi LSH-anturi voi aktivoida tyhjennyspumpun ajoissa, jotta vältetään säiliön ylivuoto, joka estäisi ylävirran laitteita purkamasta jätevesiä normaalisti tai aiheuttaisi nesteen siirtymistä prosessiketjun seuraavaan vaiheeseen. Vastaavasti LSL-anturi voi pysäyttää tyhjennyspumpun estääkseen sen kavitaation. Mikäli säiliössä on upotettu lämmitin, LSL:n tulee myös katkaista energiansyöttö kuivakäynnin estämiseksi. Anturien sijoitus on kriittinen: LSH tulee olla riittävän kaukana säiliön yläreunasta ja LSL riittävän alhaalla, mutta yläpuolella lämmitintä, jos sellainen on. Molemmat anturit voidaan asentaa säiliön ulkopuolelle ja eristää säiliöstä, mikä mahdollistaa huollon ilman prosessin keskeytystä.

Tietyissä olosuhteissa LSH voidaan jättää asentamatta. Tämä on mahdollista, jos kaasun ulostulon jälkeiset laitteet eivät ole polttotorni tai ilmanpoistojärjestelmä, ja ne voivat turvallisesti käsitellä suurimman mahdollisen nesteen kulkeuman vaikuttamatta ylävirran laitteistojen normaaliin purkuun. Samoin, jos säiliön neste voidaan tyhjentää käsin ilman prosessin häiriöitä, automaattista ylivuotosuojausta ei vaadita.

LSL-anturin asentaminen ei ole välttämätöntä, mikäli säiliön nestepintaa ei ylläpidetä automaattisesti ja upotettua lämmitintä ei ole tai se ei voi ylikuumentua. Myös silloin, kun nesteen ulostulon jälkeiset laitteet voivat turvallisesti käsitellä kaasun virtausta eikä säiliössä ole upotettuja lämmittimiä, LSL voidaan jättää pois. Kaasuvuon rajoittamiseen voidaan käyttää kuristuslaitteita purkuputkistossa.

Jos säiliötä lämmitetään, TSH-anturin on katkaistava lämmönlähde, jos prosessineste kuumenee liikaa. Mikäli lämpölähde ei voi aiheuttaa ylikuumenemista, tätä anturia ei tarvita.

Takaiskuventtiili (FSV) on asennettava kaikkiin kaasu- ja nestepurkuputkiin, mikäli alavirran laitteista voi vuodon yhteydessä palata merkittävä määrä nestettä. FSV voidaan jättää asentamatta, jos takaisinvirtaava hiilivetyjen määrä on merkityksetön tai putkiston säätölaitteet voivat tehokkaasti estää takaisinvirtauksen.

Mittausaseman turvallisuudessa on otettava huomioon, että yksittäisten komponenttien suojaaminen ei riitä. Suljetun tyhjennystankin kaltaisilla järjestelmillä on merkittävä rooli koko tuotantoprosessin sujuvuudessa. Mikäli suojaustoimenpiteet puuttuvat tai ovat virheellisesti suunniteltu, seuraukset eivät rajoitu vain yhteen laitteeseen, vaan voivat vaikuttaa laajasti muihin prosessivaiheisiin. Lisäksi mahdollisuus testata antur

Blowdown Venttiilien (BDV) Suunnittelu ja Laskenta: Tehokkuus ja Lämmönvaikutukset

Blowdown-venttiili (BDV) on tärkeä komponentti paineenalennusjärjestelmissä, jotka liittyvät erityisesti tulipalo- ja huoltotoimintoihin. BDV-laskennan keskiössä on ennen kaikkea järjestelmän kestettävä huippuvirtaaman ja matalan lämpötilan vaikutusten analysointi. Suunnittelussa otetaan huomioon palon aikaiset ja adiabaattiset olosuhteet. Adiabaattiset olosuhteet tarkoittavat, että laitteiston paineen purkaminen tapahtuu ilman ulkoista lämpövirtausta, esimerkiksi huoltotilanteessa.

BDV:n laskennassa tarkastellaan kahta keskeistä tilannetta: normaalipurkautuminen ja kylmäpurkautuminen. Normaalipurkautumisessa laitteiston paine purkautuu tuotannon loputtua, ja alkupurkautumislämpötila on laitteiston käyttöönottolämpötila. Kylmäpurkautuminen puolestaan liittyy tilanteisiin, joissa esimerkiksi myrskyt estävät paineen purkautumisen ajoissa, jolloin paineen purkaminen alkaa vasta ympäristölämpötilan saavuttamisen jälkeen.

Paineenpurkauksessa käytettävä orifice-levy, joka toimii virtausta rajoittavana elementtinä, on suunniteltava niin, että sen pienimmässä reiässä ei voida päästä kriittiseen paineeseen, eikä virtausnopeus saa ylittää äänennopeutta. Tätä varten orifice-levyn takapainetta lasketaan ottaen huomioon kaasuvirran takapaine, joka saadaan laskettua tietyillä kaavoilla, kuten kaavassa (7.1).

BDV:n purkautumisvolyymi ja virtaustunnusluvut

Purkautumisvolyymin suurin määrä määräytyy rajoittavan orifice-levyn koon mukaan. Kun paineero ennen ja jälkeen orifice-levyn on suurin, purkautumisvolyymi on myös suurin. Paineen aleneminen säiliössä ja takapainteen kasvu venttiilin jälkeen kuitenkin vähentävät purkautumisvolyymiä, kunnes se saavuttaa kriittisen paine-erorajan, jonka alapuolelle purkautumisnopeus ei enää voi kasvaa.

BDV-laskennan keskeinen osa on purkautumisvolyymin määrittäminen, erityisesti äärimmäisissä olosuhteissa, kuten tulipalojen aikana. Tätä varten järjestelmän purkautumisajaksi on otettava huomioon vähintään 15 minuutin aikaraja, jotta venttiilien ja venttiilijärjestelmien kestettävät paine-erot voidaan laskea tarkasti.

Throttling Orifice Plate (virtausta rajoittava orifice-levy)

Virtausta rajoittava orifice-levy on suunniteltu rajoittamaan virtausta ja säätelemään paineen alenemista. Kun neste virtaa orifice-levyn läpi, syntyy painehäviö, joka lisää virtausta. Kuitenkin, jos painehäviö ylittää tietyn rajan, virtausnopeus ei enää kasva, vaikka paine laskisi edelleen. Tämän vuoksi virtausta rajoittavien orifice-levyjen käyttö on tärkeää suunniteltaessa paineenpurkautumista erityisesti hätäpurkautumisjärjestelmissä.

Tällaisissa järjestelmissä orifice-levyn läpi kulkevan virtaaman määrä on rajoitettava niin, että se ei kuormita flare-järjestelmää liikaa ja täyttää samalla paineenpurkautumisvaatimukset. Tavoitteena on estää liian suuri virtaus, joka voisi vahingoittaa venttiilijärjestelmää ja flare-piippuja.

Takapainetta orifice-levyn jälkeen

Virtausta rajoittava orifice-levy ei toimi paineenalennusventtiilinä, joten sen takapaine määräytyy flare-järjestelmän ja sen takana olevan putkiverkoston takapainteen mukaan. Takapainetta ei voida suoraan verrata turvallisuusventtiilin takapainetasoihin, mutta sen on oltava riittävän pieni, ettei se ylitä flare-järjestelmän suunnittelupainetta. Suunnittelussa voidaan käyttää arviointilaskelmia orifice-levyn reiän koon määrittämiseksi, jotta paine ei alittaisi kriittistä tasoa 15 minuutin kuluttua.

Laskenta perustuu seuraavaan yhtälöön:

√A = W T Z (7.1)

Tässä kaavassa A on tarvittava purkautumisalan koko, W on venttiilin läpi kulkeva virtaama, p1 on purkauspaine ennen venttiiliä, p2 on purkauspaine venttiilin jälkeen, ja muut muuttujat kuvaavat kaasun fysikaalisia ominaisuuksia ja lämpötilaa. Tämän avulla voidaan tarkasti määrittää orifice-levyn mitoitus ja varmistaa, että purkautumisprosessi ei aiheuta vaurioita järjestelmälle.

Tarkempia laskelmia varten voidaan käyttää myös nomogrammeja ja viitekaavioita, jotka yksinkertaistavat monimutkaisempia laskelmia.

On tärkeää huomioida, että purkautumisjärjestelmän suunnittelussa otetaan huomioon myös mahdollinen hätätilanteen vaikutus paine-erokäyriin. Järjestelmän kapasiteetti tulee varmistaa siten, että hätätilanteessa purkautumispaine ei ylitä säiliön turvallisuusrajoja.