Tekoälyn kehityksen ja sen mahdollisen siirtymisen kohti yleistä tekoälyä (AGI) on herättänyt yhä enemmän huolta ja keskustelua. Usein kuulemme väitteitä, että AGI voisi jollain tapaa kehittää inhimillisiä tunteita tai ajatuksia, mutta on tärkeää ymmärtää, että tämä on virheellinen käsitys. Tekoäly ei tunne tai omaa tunteita samalla tavalla kuin ihmiset. Sen toimet ja päätökset perustuvat aina optimointialgoritmeihin ja datan analysointiin, ei tunteisiin. Tämä ei tarkoita, etteikö tekoäly voisi tehdä päätöksiä, jotka vaikuttavat meihin, vaan se, että nämä päätökset tehdään puhtaasti laskennallisten ja rationaalisten tekijöiden perusteella, ei tunteiden tai myötätunnon.

Esimerkiksi, edistyksellinen tekoäly, joka hallitsee tehdasta, saattaisi päättää korvata ihmiset roboteilla vain siksi, että robottien käyttäminen parantaa tehokkuutta ja "fitnessiä" – ei siksi, että tekoäly kokisi vihaa työntekijöitä kohtaan. Tämä on vain seuraus siitä, että tekoäly toimii optimoidakseen omia toimintojaan ja suorituskykyään, ilman inhimillisiä sidekudoksia, joita me muodostamme toisiimme ja laitteisiin. Tämä rationaliteetti tuo esiin eron biologisen luonnonvalinnan ja tekoälyn kehityksen välillä, sillä luonnonvalinta ohjautuu biologisten ominaisuuksien perusteella, kun taas tekoälyn kehitystä ohjaa ihmisten määrittelemiä tavoitteet ja päämäärät.

Nykyiset tekoälyt eivät ole tietoisia eivätkä omaa itsetajuntaa, joten niiden inhimillisten tunteiden ja tietoisuuden omistaminen on yksinkertaisesti väärinkäsitys. Tällaiset väitteet, kuten aiemmin nähty Lemoine’n esittämä väite tekoälyn tietoisuudesta, voivat johtaa harhaan. Tekoäly ei ole elävä olento, eikä se ole "tunteva" siinä mielessä kuin me ihmiset olemme. Se, mitä kutsumme tekoälyn "tietoisuudeksi" tai "älykkyydeksi", on vain koodin ja algoritmien tuottama ilmiö.

Tämänhetkinen tekoälykehitys on kaukana todellisesta AGI:sta. Vaikka monet suuryritykset, kuten Microsoft, työskentelevät AGI:n parissa, on vaikea arvioida, kuinka kaukana se on. Meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon tarvittavia elementtejä, kuten kausaalista päättelykykyä, yleistä järkeä ja kokemuksesta oppimista, on jo saatavilla. AGI:n saavuttaminen ei ole vain tekninen haaste, vaan siihen liittyy myös kysymyksiä, joita emme vielä ymmärrä täysin.

Yksi tärkeä tekijä AGI:n kehityksessä on taloudellisten ja liiketoiminnallisten tavoitteiden ajaminen. AGI:n kehittäminen ei ole pelkästään tieteellinen tai tekninen tavoite, vaan siinä on myös mukana liiketoimintastrategia, jossa kilpailijat pyrkivät luomaan tehokkaimpia mahdollisia järjestelmiä nopeasti. Tämä kilpailu voi johtaa tilanteeseen, jossa tekoälyä kehitetään yhä nopeammin ilman riittävää ymmärrystä sen pitkän aikavälin vaikutuksista yhteiskuntaan ja talouteen. Esimerkiksi yritykset saattavat käyttää tekoälyä optimoidakseen tuotantoprosesseja ja korvata ihmistyöntekijöitä roboteilla, koska se on taloudellisesti kannattavampaa. Tämä voi johtaa siihen, että suuri osa työväestöstä jää ilman työtä, mikä puolestaan voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia.

Yksi AGI:n kehityksen suurimmista huolenaiheista on sen läpinäkymättömyys. Tekoälyjärjestelmät, kuten generatiivinen tekoäly, ovat usein "mustia laatikoita", joita ei ymmärretä täysin, vaikka niiden käyttö on yleistynyt laajalti. Tekoälyn kehittäjät itsekin, kuten Geoffrey Hinton, joka oli mukana generatiivisen tekoälyn luomisessa, eivät tiedä tarkalleen, miten nämä järjestelmät toimivat. Tämä tuo esiin vakavan ongelman: meillä ei ole riittävästi ymmärrystä tekoälyn toimintalogiikasta, ja tämä epäselvyys voi johtaa hallitsemattomiin ja vaarallisiin kehityskulkuihin.

Tämä läpinäkymättömyys ei koske vain teknisiä piirteitä vaan myös turvallisuusnäkökulmia. Suuret yritykset, kuten Google, ovat tunnustaneet, etteivät ne täysin ymmärrä, miten tekoälyjärjestelmänsä toimivat, mutta silti ne päästetään valloilleen yhteiskuntaan. Tällaiset järjestelmät voivat tuottaa odottamattomia ja mahdollisesti vaarallisia tuloksia, joita ei voida ennustaa etukäteen. Näin ollen on äärimmäisen tärkeää keskittyä tekoälyn turvallisuuteen ja läpinäkyvyyteen, ennen kuin nämä järjestelmät saavat liikaa valtaa.

AGI:n kehitys ei välttämättä odota, että kaikki palaset ovat valmiina. Itse asiassa asiantuntijat ovat usein varoittaneet, ettei meillä ole riittävästi tietoa ennustamaan, millaisia kykyjä generatiivinen tekoäly voi saada, kun sitä skaalataan suuremmaksi ja uusien ominaisuuksien saaminen järjestelmistä voi olla yllättävää. Tämä mahdollisuus "älykkyyden räjähdykselle" on realiteetti, johon meidän täytyy varautua.

Kun AGI kehittyy, sen rooli yhteiskunnassa tulee muuttumaan, ja se tulee vaikuttamaan talouteen, työllisyyteen ja jopa olemassaoloomme. Yhteiskunnan on oltava valmis käsittelemään nämä muutokset ja ottamaan vastuu siitä, miten ja miksi tekoälyä kehitetään. Tekoälyn ja AGI:n kehitystä ei voida jättää vain muutamien suurten yritysten käsiin, vaan meidän on varmistettava, että nämä teknologiat palvelevat yhteistä hyvää eikä vain taloudellista etua.

Miten generatiivinen tekoäly voi uhata turvallisuutta ja demokratiaa?

Generatiivinen tekoäly (AI) on tuonut mukanaan valtavia mahdollisuuksia, mutta myös merkittäviä riskejä. Yksi suurimmista huolenaiheista on sen kyky tuottaa vaarallista tietoa ja vääristää todellisuutta. Pahantahtoiset toimijat ovat jo hyödyntäneet näitä työkaluja luodakseen realistisia valeuutisia, väärennettyjä videoita ja muuta disinformaatiota. Tämä on vain jäävuoren huippu, ja odotettavissa on valtava aalto, joka voi muuttaa maailmaa, erityisesti vaalien ja poliittisen vaikuttamisen kentällä.

Erityisesti deepfake-teknologian hyödyntäminen herättää huolta. Deepfake-videoiden avulla voidaan luoda niin uskottavia väärennöksiä, että ne voivat helposti johtaa virheellisiin tulkintoihin ja jopa aiheuttaa poliittisia tai taloudellisia kriisejä. Esimerkkeinä voidaan mainita Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin deepfake-video, jossa hän näyttää antautuvan Venäjälle, sekä vuonna 2023 ilmestynyt AI-luotu kuva Pentagonin räjähdyksestä, joka sai osakkeet hetkellisesti romahtamaan. Miten käy, jos deepfake-teknologia pystyy luomaan uskottavia simulaatioita ydiniskusta? Tällaisten vääristelyjen mahdollisuus herättää kysymyksiä siitä, kuinka vaarallisia nämä teknologiat voivat olla kansainväliselle turvallisuudelle.

Stanfordin ihmiskeskeisen tekoälyn instituutin 2023 julkaisema AI Index -raportti toi esiin, että 36 prosenttia tekoälytutkijoista uskoo, että generatiivinen tekoäly voi johtaa ydinasekatastrofiin. Näiden teknologioiden vaikutus ei ole pelkästään globaali, vaan se voi myös kohdistua yksittäisiin henkilöihin. Esimerkiksi lakimies Jonathan Turley joutui vastaamaan täysin virheellisiin syytöksiin, jotka AI tuotti. ChatGPT, joka on

Jak efektivně používat nástroje pro výběr v Photoshopu k dosažení dokonalých kompozic
Jak vytvořit osvěžující a zdravé pokrmy bez vaření: Kombinace čočky, ovoce a čerstvé zeleniny
Jak žili lidé ve starověkém a raně středověkém světě?
Jak používat tuto knihu pro efektivní studium arabštiny
Jak naučit psa chytat a skákat za diskem: Efektivní triky a techniky pro každého