Donald Trumpin suosio ei ole syntynyt pelkästään hänen poliittisista kannanotoistaan, vaan myös hänen kyvystään manipuloida julkista kuvaansa ja houkutella erilaisten ryhmien tukea, erityisesti Yhdysvaltain evankelisten kristittyjen keskuudessa. Trump käytti hyväkseen lukuisten tunnetuimpien evankelistojen, kuten Jerry Falwell Jr.:n, Pastor Darrell Scottin ja Reverend Robert Jeffressin, tarpeita ja turhamaisuutta. Hän käytti apunaan myös vanhan New Yorkilaisen protestanttisen saarnamiehen, Norman Vincent Pealen, oppeja ja hänen materiaalisesti suuntautunutta evankeliumiaan. Trump onnistui vakuuttamaan monet evankelistit siitä, että hän oli kokenut hengellisen herätyksen, kuten Johnnie Moore, Trumpin evankelinen neuvonantaja, totesi: "Uskon täysin, että hän on uudestisyntynyt kristitty." Samoin Franklin Graham, Trumpin valkoisen talon uskon neuvonantaja ja tunnetun Billy Grahamin poika, sanoi: "En epäile, että hän uskoo."

Tämä hengellinen käänne oli kuitenkin lähinnä teatteria. Trump itse myönsi myöhemmin Michael Cohenille, että hän piti koko hengellistä valmennusta huijauksena, toisin sanoen, hän ei uskonut siihen itse. Michael Cohen, joka oli Trumpin läheinen yhteistyökumppani ja henkilökohtainen "korjaaja", tiesi paremmin kuin kukaan muu, millainen Trump todella oli. Hänen mukaansa Donald oli taitava luomaan vääriä kuvia itsestään ja esiintymään mitä tahansa henkilöä, mutta hän ei ollut todellisuudessa niitä asioita, joita hän antoi itsestään ymmärtää.

Trumpin käytös ja hänelle ominaisten persoonallisuuspiirteiden ilmentyminen olivat seurausta hänen isänsä Fred Trumpin liiketoimintakulttuurista, joka oli tiukasti sidoksissa New Yorkin kiinteistövälitykseen ja politiikkaan. Trumpin isän miljardiluokan kiinteistömportti antoi Donaldille paitsi taloudellista valtaa, myös asenteen, jossa valta ja alistaminen olivat tärkeimmät työkalut. Donaldin julkinen nauttiminen toisten ihmisten nöyryyttämisestä ja alistamisesta oli osa hänen hallintotapaansa, joka edelleen vetoaa moniin, jotka kokevat itsensä vieraantuneiksi yhteiskunnasta.

Donald Trumpin äärimmäinen karisma ja hänen julkinen julmuutensa ovat vetäneet puoleensa miljoonia kannattajia. Tässä yhteydessä on syytä huomioida, että vaikka Trumpin käytös on repivää ja vastenmielistä monille, se resonoi muiden kanssa, jotka kokevat, että heidän asemansa yhteiskunnassa on heikentynyt ja että he ovat jääneet marginaaliin. Tämä jakautuminen on syvällä amerikkalaisessa kulttuurissa, jossa "alempia" luokkia, etnisiä ryhmiä ja naisia on pitkään pidetty toisarvoisina.

Tämä epätasapaino on kehittynyt monien vuosikymmenten aikana. Trump osasi hyödyntää ja manipuloida tätä jakautuneisuutta niin, että se vahvisti hänen asemaansa. Yhdysvaltojen media, niin vasemmistolainen kuin oikeistolainen, on osaltaan myötävaikuttanut tähän ilmiöön. Trumpin hyväksikäyttämä "ironia ja sarkasmi", jollain tapaa käänteisellä tavalla, on ollut tehokas keino muokata kansan mielipiteitä ja kääntää niitä itselleen edulliseen suuntaan.

Kun media käytti sarkasmia ja ironiaa, se pyrki kohti yhteiskunnallista muutosta ja tasa-arvoa, mutta Trump ja hänen seuraajansa käänsivät tämän strategian toisinpäin. Trumpin kannattajat puolestaan hyödynsivät "kulttuurisodan" ja "hyökkäyksen" kieltä, jossa he näyttivät itsensä uhreina, vaikka todellisuudessa he olivat osittain vastuussa siitä, mikä heidän asemansa oli. Tässä prosessissa he käyttivät voimakkaasti hyväkseen masentavia ja vihamielisiä ilmiöitä, kuten seksismiä, rasismia ja homofobiaa. Trumpin kansallinen ja kansainvälinen imago oli taidokkaasti rakennettu kulttuuristen ja yhteiskunnallisten jakautumien varaan, ja hän käytti tätä voimavaraa edistääkseen omia poliittisia tavoitteitaan.

Tämän taustalla on kuitenkin syvempi kysymys: miksi näin monet ovat valmiita seuraamaan ja tukemaan miestä, joka ei ole erityisen tunnettu myötätunnosta, oikeudenmukaisuudesta tai rehellisyydestä? Mikä saa ihmiset identifioitumaan tämänkaltaisen henkilön kanssa ja nauttimaan hänen julmuudestaan? Vastaus piilee siinä, kuinka Trump on osannut hyödyntää kulttuurisia ja yhteiskunnallisia jakolinjoja ja käyttää niitä politiikassa. Tämä ilmiö ei ole vain yksittäinen henkilö, vaan se on osa laajempaa kansallista ja globaalia ilmiötä, joka koskee valtakulttuurin, median, ja poliittisen identiteetin kysymyksiä.

Entä mitä tapahtuu, kun oikeus kohtaa entisen presidentin?

Donald Trump on vuodesta 2021 lähtien ollut monenlaisten oikeudenkäyntien ja tutkintojen kohteena. Hänen kohtaamansa oikeudelliset toimet ulottuvat sekä siviili- että rikosoikeusalueille, ja odotettavissa on vielä uusia tapauksia. Trumpin oikeudenkäynnit kattavat laajan kirjon laittomuuksia. Osa näistä siviilikanteista liittyy ennen presidenttikauden liiketoimintoihin sekä kunnianloukkaussyytteisiin naisilta, jotka ovat väittäneet Trumpin seksuaalisesti ahdistelleen heitä. Presidenttikauden aikana syntyi myös useita siviilikanteita ja rikostutkimuksia, joissa Trumpia syytettiin muun muassa yrityksistä kumota vuoden 2020 presidentinvaalien tulos.

Tällaisessa oikeudenkäyntien myrskynsilmässä Trumpin kykeneväisyys paeta oikeudellista vastuuta on varmasti saanut aikaiseksi paljon keskustelua. Kuitenkin voidaan väittää, että Trumpin, hänen perheensä ja Trump Organizationin saama vahinko saattaa olla eniten peräisin rikosoikeudellisista kuin siviilioikeudellisista kanteista. Siviilioikeudelliset tapaukset johtavat usein vain lupauksiin siitä, ettei vastaavaa tapahdu enää, tai sakkoihin, joista osa on verovähennyskelpoisia. Trump on ollut rikostutkimusten kohteena useilla alueilla, ja jos hänet syytetään ja saatetaan oikeuden eteen, hänestä tulee ensimmäinen entinen presidentti Yhdysvalloissa, joka kohtaa rikosoikeudellisen käsittelyn.

Ilman valamiehistön tuomiota pelkkä rikossyytteen leima ei kuitenkaan riitä muokkaamaan poliittista maisemaa. Mikäli Trump lopulta vapautetaan syytteistä, se saattaa vain ruokkia niitä salaliittoteorioita, jotka väittävät, että Trumpia ollaan vainoamassa syyttä ilman perusteluja. Näin ollen on mahdollista, että Donald, hänen perheensä ja organisaationsa menettävät enemmän siviilikanteista – erityisesti liiketoiminnan tuottojen ja velvoitteiden näkökulmasta – kuin rikosoikeudenkäynnistä.

Eräs esimerkki on vuoden 2016 sovinto, jossa Trump joutui maksamaan yli 2 miljoonaa dollaria hyväntekeväisyysvarojen väärinkäytöstä Trump Foundationin poliittisten tarkoitusperien tukemiseksi. Tämä sovinto pakotti Trump Foundationin lopettamaan toimintansa ja sen sulkeminen tapahtui oikeuden valvonnassa joulukuussa 2016.

Trumpin oikeudenkäynnit ja -tutkimukset ovat käsitelleet monenlaisia asioita. Esimerkiksi Zervos v. Trump ja Carroll v. Trump koskivat kunnianloukkaussyytteitä, Trump v. Trump puolestaan petossyytteitä. Myös rikosoikeudellinen tutkimus, kuten Fultonin piirikunnan tapaus Georgiassa, on nostanut esiin kysymyksiä vaalivaikuttamisesta. Erilaiset oikeusprosessit, kuten Black Lives Matter -kannetta käsittelevät oikeudenkäynnit, ovat myös olleet osa tätä oikeudellista kenttää.

Erityisesti Zervosin ja Carrollin tapaukset ovat nostaneet esiin vakavia kunnianloukkaussyytteitä. Zervos syytti Trumpia seksuaalisesta ahdistelusta ja Trump vastasi väittäen, että Zervos oli keksinyt tarinan auttaakseen Hillary Clintonin vaalikampanjaa. Vaikka Trumpin yritykset saada tapaus hylätyksi tuomioistuimessa epäonnistuivat, tapaus on yhä vireillä. Samalla Carroll, joka väittää Trumpin ahdistelleen häntä 1990-luvulla, on haastanut Trumpin kunnianloukkaussyytteillä. Myös nämä tapaukset odottavat edelleen tuomion langettamista.

On huomattava, että Trumpin oikeudelliset ongelmat eivät ole rajoittuneet vain hänen henkilökohtaiseen käytökseensä tai politiikkaansa, vaan myös hänen liiketoimiinsa. Esimerkiksi hän on ollut osallisena useissa oikeudenkäynneissä, jotka liittyvät hänen yrityksensä toimintaan, kuten Trumpin hotellit ja kiinteistöt.

Erityisesti June 1, 2020, Lafayette Squaren protestien käsittely on ollut osana oikeusprosessia. Trumpia ja muita hallituksen virkamiehiä vastaan on nostettu kanteita, jotka liittyvät poliisin väkivaltaan ja laillisten mielenosoittajien karkottamiseen vain siksi, että presidentti voisi kävellä läpi puiston pitääkseen valokuvan St. Johnin kirkon edessä, jonka aikana hän piti Raamattua ylösalaisin. Vaikka nämä tapaukset eivät ole suoraan liittyneet Trumpin henkilökohtaisiin rikoksiin, ne ovat tuoneet esiin vakavia kysymyksiä poliittisten toimien väärinkäytöksistä.

Mikä on näiden oikeusprosessien merkitys Trumpin ja hänen kannattajiensa kannalta? Vaikka useimmista tapauksista ei vielä ole tullut tuomioita, ne ovat osa suurempaa oikeudellista ja poliittista myllerrystä, joka vaikuttaa Yhdysvaltojen poliittiseen ilmapiiriin. On tärkeää muistaa, että vaikka Trump ei ole saanut tuomioita kaikista rikosoikeudellisista syytteistä, oikeudenkäynnit ja niiden tulokset voivat vaikuttaa merkittävästi hänen ja hänen liiketoimintansa maineeseen.