Donald Trumpin yli- ja alisuorittaminen vuoden 2016 vaaleissa, erityisesti verrattuna Mitt Romneyhin, antaa mielenkiintoista tietoa siitä, miten äänestäjien demografiset ja alueelliset piirteet vaikuttivat Trumpin kannatukseen. Tämä analyysi perustuu Iowan piirikunnallisiin eroihin, erityisesti maaseudun ja kaupunkialueiden välillä, sekä valkoisten työläisäänestäjien ja koulutettujen valkoisten keskinäisiin eroihin.

Aluksi on huomattavaa, että piirikunnat, jotka sijaitsivat lähellä metropolialueita, eivät poikenneet suuresti Trumpin yli- tai alisuorittamisen tasoista verrattuna muihin alueisiin. Tämä pätee erityisesti niihin piirikuntiin, joiden väkiluku oli 20 000 tai enemmän. Metropolialueiden läheisyys oli kuitenkin yhteydessä eräisiin äänestäjien valintatapoihin ja sitä kautta myös Trumpin tulokseen. Esimerkiksi metropolialueen läheisyydessä olevat piirikunnat suoriutuivat keskimäärin 11,7 %:n yli- tai alisuorituksella, kun taas metropolialueilta etäämmällä olevat piirikunnat suoriutuivat 14,4 %:n yli- tai alisuorituksella.

Erityisesti maaseutupiirikunnissa havaittiin sama ilmiö: Trumpin kannatus oli suurempi piirikunnissa, joissa oli vähemmän korkeakoulutettuja valkoisia äänestäjiä ja enemmän valkoisia työväenluokan edustajia. Tämä korostaa sen, miten tietyt demografiset piirteet, kuten koulutustaso, vaikuttavat äänestäjien mielipiteisiin ja valintoihin vaaleissa. Esimerkiksi, kun valkoisten, korkeakoulutettujen äänestäjien osuus kasvoi, Trumpin yli- tai alisuorittaminen väheni. Koulutustason nousu tarkoitti keskimäärin 3,5 %:n laskua Trumpin yli- ja alisuorituksessa, mikä puolestaan viittaa siihen, että korkeasti koulutetut äänestäjät eivät olleet yhtä taipuvaisia äänestämään Trumpia verrattuna alempikoulutettuihin.

Vuoden 2016 vaalien piirikuntatason analyysi paljastaa myös, että Trumpin kannatus oli osittain seurausta siitä, kuinka maaseudun valkoiset, työväenluokan äänestäjät arvioivat kahden republikaanisen ehdokkaan, Trumpin ja Romneyn, eroavaisuuksia. Tämä ei siis ollut vain kysymys siitä, että republikaanien ja evankelisten kannatus olisi kasvanut, vaan enemmänkin siitä, että tiettyjen äänestäjäryhmien käsitykset ehdokkaista muovasivat heidän äänestyskäyttäytymistään.

Tässä yhteydessä on myös tärkeää tarkastella piirikuntien "pivot" -tilannetta, eli piirikuntia, jotka olivat tukeneet Barack Obamaa vuonna 2012 mutta kääntyivät Trumpille vuonna 2016. Tällaisia piirikuntia oli Iowassa 32, ja suurin osa niistä sijaitsi osavaltion itäosassa. Näiden piirikuntien tarkastelu paljastaa, että alueet, joissa oli suurempi osuus valkoisia, työväenluokan äänestäjiä, olivat todennäköisempiä vaihtamaan kannatustaan Obamasta Trumpiin.

Logistinen regressiomalli, joka ennusti, oliko piirikunta pivottipii- rikunta, osoitti selkeitä korrelaatioita useiden tekijöiden, kuten koulutustason, valkoisten, työväenluokan äänestäjien osuuden ja republikaanien kannatuksen välillä. Piirikunnissa, joissa koulutustaso oli matalampi, eli vähemmän valkoisia äänestäjiä oli suorittanut korkeakoulututkinnon, oli suurempi todennäköisyys kääntyä Trumpin puolelle. Koulutustaso oli tässä mallissa tärkein muuttuja, ja se osoitti, kuinka merkittävä osa äänestäjien koulutustaustalla oli Trumpin voitossa.

Erityisesti piirikunnat, joissa oli korkea osuus republikaanivaltuutettuja ja evankelisia kristittyjä, eivät todennäköisesti vaihtaneet kannatustaan Obamaalta Trumpille. Tämä voi johtua siitä, että näissä piirikunnissa Romney oli saanut jo vahvan kannatuksen vuonna 2012, eikä kasvu- tai vaihtomahdollisuuksia ollut enää juurikaan. Näin ollen Trumpin mahdollisuus saada uusia äänestäjiä näiltä alueilta oli rajallinen.

Kokonaisuudessaan Trumpin kannatuksen alueelliset ja demografiset piirteet Iowassa vuonna 2016 voivat olla osaltaan seurausta siitä, että Trump onnistui mobilisoimaan valkoisen työväenluokan kannatusta, erityisesti alueilla, joissa oli alhaisempi koulutustaso ja vähemmän republikaanisen tai evankelisen kannatuksen ydinryhmiä. Tämä osoittaa, että Trumpin voitto ei ollut pelkästään maaseudun ja kaupunkien erojen, vaan myös koulutustason ja työväenluokan roolin seurausta.

Mikä vaikutti 2016 presidentinvaaleissa tapahtuneeseen äänestäjien siirtymiseen Trumpin puolelle?

Vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien äänestyskäyttäytymistä on tutkittu monilla eri tavoilla. Erityisesti huomio on kiinnitetty siihen, miksi monet aikaisemmat Obama-vaihtoehdon kannattajat siirtyivät Donald Trumpin tueksi. Erilaiset tekijät, kuten puoluekantat ja henkilökohtaiset asenteet, ovat avainasemassa, kun tarkastellaan, miksi äänestäjät tekivät tällaisen muutoksen.

Yksi tärkeimmistä tekijöistä oli presidentti Obaman hyväksyntä. Tutkimuksen mukaan ne valkoihoiset Iowan osavaltion äänestäjät, jotka olivat tyytymättömiä Obaman toimintaan, olivat todennäköisemmin siirtymässä Trumpin puolelle vuoden 2016 vaaleissa. Niiden äänestäjien, jotka olivat tyytyväisiä Obaman hallintoon, äänestysmahdollisuus Trumpille oli vain 1,9 %, mutta niillä, jotka ilmensivät tyytymättömyyttä, todennäköisyys nousi 12,2 prosenttiin. Erityisesti ne Iowan äänestäjät, jotka olivat ensin äänestäneet Obamaa vuonna 2008 ja 2012, mutta eivät olleet tyytyväisiä hänen toimintaansa, halusivat muutosta ja siirtyivät Trumpin tueksi.

Puolueidentiteetti oli myös ratkaisevassa roolissa äänestäjien käyttäytymisessä. Republikaanit, jotka olivat olleet uskollisia Romneylle vuonna 2012, eivät juuri muuttaneet kantaansa vuonna 2016. Sen sijaan ne, jotka eivät olleet sitoutuneet mihinkään puolueeseen, kuten itsenäiset äänestäjät, olivat todennäköisemmin valmiita siirtymään Trumpin tueksi. Democratit puolestaan olivat kaikkein alttiimpia äänestämään Trumpia vastaan, ja heidän siirtymisen todennäköisyytensä oli suurin.

Trumpin kampanjan keskeinen teema oli maahanmuutto, ja se näkyi myös äänestäjien reaktioissa. Kuitenkin, toisin kuin odotettiin, maahanmuuttoasenteet eivät olleet merkittävä ennustaja siitä, kuinka todennäköisesti valkoihoiset Iowan äänestäjät muuttaisivat äänestyskäyttäytymistään. Vaikka Trumpin maahanmuuttokriittinen retoriikka houkutteli konservatiivisempia äänestäjiä, sillä ei ollut itsenäistä vaikutusta siihen, että äänestäjät olisivat siirtyneet Obama-vaihtoehdosta Trumpille. Tämä viittaa siihen, että ne äänestäjät, jotka olivat voimakkaasti kriittisiä maahanmuuttoa kohtaan, olivat todennäköisesti Romney-äänestäjiä, eivätkä he siirtyneet sen takia, että heillä oli erityisiä huolia maahanmuutosta.

Rasismia koskevat asenteet olivat toinen tärkeä tekijä, joka selitti äänestäjien käyttäytymistä. 2016 vaaleissa havaittiin, että äänestäjien rasistiset asenteet vaikuttivat merkittävästi heidän todennäköisyyteensä äänestää Trumpia. Iowan valkoihoisten äänestäjien, joilla oli vähiten rasistisia asenteita, siirtymisen todennäköisyys oli vain 2,1 %, mutta ne, jotka olivat kaikkein konservatiivisimpia rasismikysymyksissä, olivat lähes kymmenen kertaa todennäköisempiä siirtymään Trumpin tueksi (22,7 %). Erityisesti puoluekantat vaikuttivat siihen, kuinka voimakas tämä vaikutus oli: riippumattomat äänestäjät ja demokraatit olivat paljon herkempiä siirtymään Trumpin puolelle verrattuna republikaanien joukkoon.

Yhteisesti tarkasteltuna, vuoden 2016 vaalit näyttävät olleen muutoksen vaalit. Ne äänestäjät, jotka olivat olleet tyytymättömiä presidentti Obaman hallintoon, olivat alttiimpia äänestämään Trumpia. Tämä puolestaan viittaa siihen, että muutosta haluavat äänestäjät eivät olleet pelkästään taloudellisesti epävarmoja tai työväenluokkaisia, vaan heille oli tärkeää kokea muutosta politiikassa ja yhteiskunnassa yleisesti. Vaalien keskiössä oli halu uudistaa, ja se näkyi erityisesti niissä, jotka olivat äänestäneet Obamaa mutta eivät enää hyväksyneet hänen politiikkaansa.

Tämä tarkastelu antaa meille myös tärkeän näkökulman siihen, kuinka puolueelliset asenteet ja ideologiat voivat muovata äänestäjien päätöksiä. Trumpin kannattajien joukossa puoluekantat olivat erittäin tärkeitä, ja vaikka maahanmuutto ja talous olivat merkittäviä kysymyksiä, heidän päätöksensä perustuivat pitkälti siihen, mihin puolueeseen he tunsivat kuuluvansa. Tällaiset päätökset eivät siis perustu vain objektiivisiin politiikkakysymyksiin, vaan myös äänestäjien subjektiivisiin tunteisiin ja identiteetteihin, jotka ovat kehittyneet vuosikymmenten aikana.

Miten koneoppiminen ja tekoäly muokkaavat ymmärrystämme älykkyydestä?
Miten linkkien ennustaminen kehittyy yhdistämällä heuristiikka ja syväoppiminen?
Mikä on vektoriavaruus ja sen rooli Eukleidisessa avaruudessa?