Kun ajattelemme profeettoja, kuvittelemme usein menneisyyttä – aikakautta, jolloin ihmiset uskoivat jumalallisiin ilmestyksiin ja profeettoihin, jotka kantoivat Jumalan viestiä kansalle. Kuitenkin profeettojen tarinat eivät ole pelkästään historiallisia; niiden sanoma on yhä ajankohtainen, ja ne tarjoavat syvällisiä näkökulmia myös nyky-yhteiskuntaamme.

Erityisesti heijastuvat profeettojen varoitukset kansoista, jotka eksyivät alkuperäisestä liitostaan Jumalan kanssa, ja heidän pyrkimyksensä palauttaa kansa alkuperäiseen uskoon ja käytäntöihin. Esimerkiksi Kuningas Joosia pyrki palauttamaan kadonneen kirjoituksen, joka määritteli Israelin kansan olemassaolon tarkoituksen, ja tämän kautta myös kansan suhteen Jumalaan. Joosian yritys elvyttää kadonnut laki muistuttaa meitä siitä, kuinka menneisyys ja alkuperäiset periaatteet voivat vaikuttaa nykyisyyteen ja auttaa yhteiskuntaa palauttamaan suunnan.

Aivan kuten Joosia luki kansalle lain, joka oli jäänyt unholaan, meidän on tänään kysyttävä: miten olemme unohtaneet omat alkuperäiset arvomme ja perinteemme? Mikä on se "kadonnut luku", joka voi tuoda yhteiskuntamme takaisin juurilleen, takaisin yhteisön ja yhteisön moraaliin, kuten profeetat ovat aikoinaan opettaneet?

Koko historian ajan on ollut olemassa taipumus, jonka mukaan yhteiskunnat käyvät läpi jaksoja, joissa ne erkaantuvat alkuperäisestä ja palaavat siihen myöhemmin. Tätä ajatusta on käsitelty muun muassa Martin Lutherin ja Renessanssin aikana, jolloin korostettiin jatkuvaa paluuta alkuperäisiin lähteisiin ja niiden reformointia. Samalla tavoin kuin alkuperäinen lainkirja oli palautettu Israelille, se voi olla palautettu kansalle, joka on matkalla takaisin lupaamaansa maahan.

Jumalan ja kansan suhteen palauttaminen ei ole vain uskonnollinen kysymys, vaan myös yhteiskunnallinen. Mytologiat ikuisesta paluusta, jollekin alkuperäiselle, korostavat elämisen ja toiminnan uudistamista. Uudistuksia ja muutoksia tarvitaan myös tänään, jotta voimme pysyä uskollisina alkuperäisille periaatteille ja eettisille käytännöille, jotka luovat yhteisöjä ja pitävät ne elinvoimaisina ja merkityksellisinä.

Nyky-yhteiskunnassa voidaan nähdä jännitteitä liittyen siihen, pitäisikö profeettojen tai uskonnollisten hahmojen olla osa julkista keskustelua ja toimintaa. Usein on vaikea kuvitella profeetan roolia nykymaailmassa, joka on syvästi sekularisoitunut ja kapitalistinen. Kuitenkin profeetan viesti voi olla yhä tärkeä. Uskonnollinen tai moraalinen visio voi tarjota vastauksia yhteiskunnallisiin ongelmiin, ja erityisesti niille, jotka etsivät elämän tarkoitusta ja yhteisön eettistä perustaa.

Tässä yhteydessä on tärkeää pohtia, voisiko profeetta olla läsnä nyky-yhteiskunnassa. Voiko profeetan ääni olla osa julkista keskustelua, erityisesti silloin, kun se haastaa vallitsevat rakenteet, kuten taloudelliset tai poliittiset järjestelmät? Vaikka profeetta ei saisi virallista valtuutusta, hänen sanomansa voi silti olla voimakas ja vaikuttava. Tämä ei tarkoita, että kaikki yhteiskunnalliset haasteet ratkaistaan uskonnollisin keinoin, mutta se voi tuoda esiin eettisiä periaatteita, jotka ovat unohtuneet tai jotka on syrjäytetty nykyajan arvojen ja käytäntöjen vuoksi.

Profeetan rooli julkisessa tilassa on se, että hän ei pelkää mennä paikkoihin, joissa häntä ei ole kutsuttu. Hän ei rajoitu pelkästään pyhien kirjoitusten tai kirkon tiloihin, vaan hän tuo viestinsä mihin tahansa, missä sitä tarvitaan. Profeettojen sanoma voi olla vastavoima vallitseville normeille, ja heidän sanomansa voi olla vallankumouksellinen, kuten oli Martin Luther King Jr.:n ja Mahatma Gandhin tapaus, jotka seisoivat oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolesta, vaikka kohtasivat vastustusta ja väkivaltaa.

Jos profeetta astuu nykymaailmaan, hän ei tee sitä virallisesti valtuutettuna, vaan pikemminkin elämällä todeksi sitä, mitä hän uskoo olevan oikea tapa elää ja toimia. Tällaisella sanomalla voi olla syvä yhteiskunnallinen ja moraalinen merkitys, vaikka se kohtaa vastarintaa. Jos profeetta tuo esiin kysymyksiä, jotka haastavat nykyiset rakenteet ja valtarakenteet, se on vain osa hänen rooliaan. Hän ei ole ulkopuolinen, vaan osa niitä periaatteita, jotka ovat muovanneet kulttuuria ja yhteiskuntaa vuosisatojen ajan.

Jos yhteiskunnassa on tilaa uskonnolliselle keskustelulle ja moraaliselle pohdinnalle, silloin myös pyhien kirjoitusten ja profeettojen sanoma ansaitsee paikkansa tässä keskustelussa. Tämä ei tarkoita, että jokaisen pitäisi hyväksyä profeettojen viesti sellaisenaan, mutta se tuo esiin, kuinka syvästi uskonnolliset ja moraaliset kysymykset voivat vaikuttaa yhteiskuntaan ja yksilöiden elämään. Profeetan sanoma ei ole vain historiaa, vaan se voi olla myös nykyisyyttä, joka haastaa meidät katsomaan yhteiskuntaamme kriittisesti ja etsimään syvempiä merkityksiä ja arvoja elämässämme.

Miten rakkaus ja oikeudenmukaisuus voivat muuttaa maailmaa: Raamatun esimerkkejä ja nykypäivän haasteet

Kristityt ovat pitkään ilmaisseet varmuutensa siitä, mitä Jumala vaatii. Mutta mistä tämä varmuus tulee? Hepralaisessa Raamatussa moraalin ja oikeudenmukaisuuden koetilanteet liittyvät siihen, kuinka kohtelemme vieraita, leskiä, orpoja ja köyhiä. Jumala on vapauttaja ja oikeudenmukaisuuden puolustaja. Uudessa testamentissa Jeesus asetti tietoisesti myötätunnon (rakkauden sosiaalisen muodon) puhtauden rinnalle keskustelussa siitä, kumpi järjestelmä parhaiten saavuttaa Jumalan toivoman pyhyyden. Puhtauden vaatimukset olivat kaikkia yhteiskuntia säätelevä poliittinen paradigma, ja Jeesuksen hyökkäys niitä vastaan oli periaatteellinen ja radikaali. Esimerkiksi hyvän samarialaisen vertauksessa kaksi uskonnollista ammattilaista kulki ohi miehen, joka makasi verissään ojan pohjassa, koska heidän velvollisuutensa oli säilyttää puhtautensa, olla koskematta mahdollisesti kuolleeseen tai vierasmaalaisiin, eli saastaisiin. Jeesus osoittaa uudenlaista toimintaa, joka on välttämätöntä hyvän naapurin roolin täyttämiseksi.

Jeesus itse vetosi ihmisiin sen sijaan, että olisi sulkenut heidät ulos. Hänen unohtumattomat aloitteensa suuntautuivat naisiin, ei-juutalaisiin, uskovaisiin ja yhteiskunnassa hylättyihin kuten spitaaliset ja veronkantajat. Jeesus ympäröi itsensä yhteiskunnan syrjäyttämillä ja ulossulkemilla, laajentaen Jumalan rakkauden piiriä yhteiskunnan mukavuusalueiden ulkopuolelle. Esimerkiksi Jeesus ylitti kaikki sosiaaliset ja kulttuuriset rajat ja teki Jumalan uuden elämän mahdolliseksi kaikille, kun taas uskonnolliset ammattilaiset käyttivät aikansa hänen syntisten kanssa solmimiensa suhteiden vastustamiseen.

Kysymys "Mitä Jeesus tekisi?" on nykypäivän peli, jossa pohditaan hänen käytöstään modernissa maailmassa. Tällaisissa pohdinnoissa kysytään: "Ottaisiko Jeesus asetta? Kenen hän ampuisi? Minkälaista autoa hän ajaisi?" Vastaus on kuitenkin yksinkertainen: Jos Jumalan tahdon tulkintasi on ristiriidassa Jeesuksen palvelutyössä ilmenevän inklusiivisen rakkauden kanssa, et seuraa Jeesusta. Jeesuksen julistamassa Jumalan valtakunnassa rakkaus venyttää lakia ja tapoja kohti uusia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden muotoja. Inho homoseksuaaleja kohtaan ei voi kantaa evankeliumia.

On mielenkiintoista, että vaikka kristityt eivät ole olleet aloitteellisia seksuaalivähemmistöjen liikkeissä, he ovat nykyään omaksumassa ja rakentamassa hyväksyntää omiin teologioihinsa. Hyvä esimerkki tästä on luterilainen "Reconciling in Christ" -liike ja vastaavat liikkeet muissa edistyksellisissä protestanteissa yhteisöissä. Tämä ohjelma etenee hengellisten retriittien ja uskon kasvun kautta, ja se koostuu kolmesta vaiheesta: Perustan luominen, Matkan eläminen ja Reconciling in Christ -maailmanlaajuiset merkkipaalut. Tämä prosessi etenee luterilaisissa korkeakouluissa, seminaareissa ja paikallisissa seurakunnissa, jotka ovat tutkineet, äänestäneet ja sitoutuneet tälle liikkeelle, ja usein ne laittavat näkyvälle paikalle sunnuntaikuulutuksissaan tai kuukausittaisissa seurakuntalehdissä seuraavan lausunnon: "Seurakunta (X) luterilainen kirkko juhlii Jumalan rakastettujen lasten hämmästyttävää monimuotoisuutta. Me toivotamme tervetulleiksi kaikki, ikään, etniseen taustaan, kykyihin, uskontoon, rotuun, perhemalliin, taloudelliseen asemaan, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai ilmaisuun katsomatta. Kutsumme innokkaasti sinut mukaan tähän jumalanpalvelusyhteisöön, kun pyrimme jakamaan Jumalan inklusiivista rakkautta kaikille yhteisössämme ja maailmassa."

Konservatiivisten kristittyjen keskittyminen homoseksuaaleihin liittyy kulttuuriseen pakkomielteeseen vaarallisesta seksuaalisuudesta ja siihen liittyvästä pelosta sukupuolen määritelmien hämärtymisestä, mikä saa meidät menettämään otteemme varmuudestamme tai Jumalan asettamasta järjestyksestä maailmassa. Katolisen kirkon hierarkiassa tämä syvä epäluottamus ruumiillista seksuaalisuutta kohtaan on johtanut miesten kirkkoon, papiston selibaattiin, naisten sulkemiseen pois pappeuden virasta ja ennen kaikkea pakkomielteeseen aborttiin naisen seksuaalisuuden valvomiseksi. Tällöin ei ole yllätys, että tämä seksuaalisuuden pakkomielle leviää myös homoseksuaaleihin – testitapaukseksi rajojen hämärtymiselle ja sekavuudelle.

Konservatiivisen uskonnon tehtävä on säilyttää tai palauttaa maailmasta mustavalkoinen, selkeä ja Jumalan luomien "järjestysten" mukainen maailmankuva. Protestanttinen kristillinen oikeisto pelkää kaikkea, mikä liittyy epävarmuuteen, rajattomaan seksuaalisuuteen, monikulttuurisuuteen, relativismiin, perinteisten perhearvojen heikkenemiseen ja luomakunnan aiemmin kiinteiksi ajateltujen järjestyksien ja luokittelujen hämärtymiseen. Seksuaalivähemmistöjen vapautuksen ja avioliittojen tasa-arvon huikea voitto on kuitenkin osoittanut, että toivo voi voittaa, tulevaisuus voi saapua ja uusi luominen on mahdollinen. Seksuaalivähemmistöt ovat itsekin hämmästyneitä siitä, kuinka nopeasti heidän vapautuksensa on tapahtunut.

Jos seksuaaliset tavat vapautuvat, voiko talouskin vapautua? Kuinka radikaali voi teologinen toivo olla? Millaisia uusia sosiaalisen evankeliumin muotoja syntyy Jumalan toivon myötä?

Endtext

Miten testata ja hallita ominaisuuden vaihto- ja konfiguraatioasetuksia ohjelmistokehityksessä?
Miten mennyt aika muovaa nykyisyyttä ja menneisyyttä Richmondin jokimaisemissa?
Miten Markovin ketjut ja niiden vahvemmat versiot toimivat?
Miksi hamsterit ovat erityisesti alttiita sairauksille ja kasvaimille laboratoriossa?
Miten uusiutuvat energianlähteet voivat mullistaa suolanpoiston ja vedenhankinnan kestävällä tavalla?