Mikä oli Trumpin liikkeen todellinen voima Iowassa vuonna 2016?

Trumpin vaalikampanjan alkuvaiheilla Iowassa käynnistyi liike, joka teki vaikutuksen niin poliittisiin asiantuntijoihin kuin tavallisiin äänestäjiin. Vaikka monet republikaanit eivät aluksi olleet innoissaan Trumpin presidenttikandidaatin asemasta, he olivat kuitenkin täysin sitoutuneita estämään Hillary Clintonin valinnan. Tämä puolueen sisäinen jakautuneisuus ei kuitenkaan estänyt Trumpin kannattajia liittämästä voimakkaasti yhteen hänen kampanjassaan ja luomasta jotain ainutlaatuista, joka oli enemmän kuin pelkkä vaalikampanja: se oli liike.

Erityisesti Trumpin tapahtumat vetivät puoleensa ihmisiä, jotka eivät olleet aiemmin osallistuneet politiikkaan, tai jopa äänestäneet vuosikausiin. Yksi lounais-Iowassa asuva republikaaninen vastaaja kuvasi, kuinka monet aikaisemmin äänestämättömät tai Obaman äänestäjät palasivat äänestämään Trumpin puolesta. Tällöin heidän innostuksensa ei ollut pelkkää henkilökohtaista tukea Trumpia kohtaan, vaan se oli osa suurempaa yhteisöllistä liikkumista, joka sai heidät osallistumaan poliittiseen prosessiin, jota he olivat aiemmin vältelleet.

Vaalipäivänä tilanne oli vielä dramaattisempi. Demokraattiset äänestäjät ja puolueettomat äänestäjät, jotka olivat aikaisemmin tukeneet Barack Obamaa, tulivat vaaliuurnille ja antoivat äänensä Trumpille. Tämä oli suuri muutos, sillä monet alueet, jotka olivat aiemmin tukeneet demokraatteja, käänsivät suuntaa ja valitsivat Trumpin.

Vaalikampanjan aikana Trumpin tukijat eivät vain äänestäneet häntä, vaan he myös tulivat aktiivisiksi kampanjan puolestapuhujiksi. "Trumpin armeijaksi" kutsutut uudet vapaaehtoiset kiersivät koteja, tekivät puhelinsoittoja ja jakoivat Trumpin kampanjamateriaalia. Tällaiset paikalliset tukijat, jotka olivat syvästi sitoutuneita, osallistuivat usein enemmän kuin ammattimaiset kampanjatyöntekijät. Tämä entistä henkilökohtaisempi osallistuminen teki kampanjasta erityisen voimakkaan ja auttoi levittämään Trumpin sanomaa entistä laajemmalle yleisölle.

Trumpin vaalikampanjan materiaalit, kuten "Make America Great Again" -hatut ja pihoille asetetut Trumpin kyltti, saivat aivan uudenlaista merkitystä. Tällaiset esineet eivät olleet vain kampanjatavaraa, vaan ne toimivat eräänlaisina yhteisön symbolina ja tärkeitä identiteetin ilmentymiä. Eric Branstad kuvasi niitä "literally goldiksi", sillä ne toimivat sekä markkinoinnin välineinä että todisteina innostuksesta, joka kasvoi päivittäin.

Vaalikylttien kysyntä kasvoi niin voimakkaasti, että Trumpin kampanjasta ei pystynyt tarjoamaan niitä tarpeeksi. Tällöin syntyi uusia mahdollisuuksia. Yksi niistä oli se, että Trumpin tukijat alkoivat itse valmistaa kotitekoisia vaalikylttejä ja asettaa niitä pihoilleen. Tämä ilmiö oli aivan uusi ja kertoi siitä, miten syvälle Trumpin liike oli juurtunut osaksi paikallista kulttuuria ja miten sen kannattajat olivat valmiita ilmaisemaan tukensa omilla tavoillaan.

Vaalikylttien niukkuus loi myös kampanjan sisäisen logistiikan, jossa tukijoiden aktiivisuus kytkeytyi suoraan saamaansa materiaalin määrään. Eric Branstad kertoi, kuinka vaalikylttien jakaminen oli yhdistetty aktiiviseen kampanjointiin, kuten ovikampanjointiin ja puhelinsoittoihin. Tukijat saivat Trumpin kylttejä vain, jos he sitoutuivat auttamaan kampanjassa muilla tavoin. Tämä toimi paitsi motivaatiojärjestelmänä, myös osaltaan vahvisti yhteisön tunnetta siitä, että jokainen kampanjan tukija oli osa suurempaa liikettä.

Trumpin vaalikampanjan suuri merkitys ei rajoittunut vain äänten saamiseen, vaan se käynnisti laajan kansanliikkeen, joka ylitti puoluerajat ja toi politiikan ulkopuolelle jääneet ihmiset takaisin äänestämään ja osallistumaan. Kampanjan vahvuus ei piillyt vain poliittisessa retoriikassa, vaan siinä, että se yhdisti ihmisiä, jotka olivat valmiita seisomaan puolustamassa yhteistä asiaa, oli kyseessä sitten talouspolitiikka, maahanmuutto tai yleinen turhautuneisuus nykyiseen poliittiseen järjestelmään.

Miten populismi muovasi Iowan presidentinvaaleja 2016?

Jeff Kaufmann (2019) keskusteli haastattelussaan populismin "rasituksesta", joka on erityisesti maaseudulla näkyvää Iowan äänestäjäkunnassa. Populismi ilmeni niin Bernie Sandersin ja Hillary Clintonin välisessä esivaalikamppailussa kuin myös Donald Trumpin ja "Bushin kannattajien" välillä. Yleisellä vaalikaudella oli merkittävä joukko äänestäjiä, jotka olivat valmiita äänestämään populistin puolesta olosuhteista riippumatta (D'Alessandro 2018). Tutkimusaineiston analyysi tukee tätä näkemystä ja paljastaa, kuinka populismi toimi keskeisenä tekijänä vaalien lopputuloksessa.

David Kochel (2018) nosti esiin, kuinka Trump käytti asemaansa "ulkopuolisena" ehdokkaana houkutellakseen äänestäjiä, ei vain republikaanien keskuudesta, vaan myös niitä, jotka eivät olleet sitoutuneet mihinkään puolueeseen. "Ei-puoluetoverit" ostivat Trumpin viestin, joka oli vastainen Washingtonin politiikalle ja poliittiselle establishmentille. Trump lupasi mennä Washingtoniin ja "murskata päänsä", tarjoten ratkaisua alueen ongelmiin, jotka olivat jääneet ratkaisematta perinteisten poliitikkojen toimesta.

Haastattelut ja kyselyt tuovat esiin selkeän eroavaisuuden Trumpin ja Clintonin kampanjoiden välillä. Clintonin kampanja nähtiin perinteisenä, keskittyen kokeneiden poliittisten toimijoiden verkostojen luomiseen ja data-analytiikkaan. Trumpin organisaatio oli sen sijaan hyvin epäperinteinen ja vähäeleinen. Kampanja oli ennen kaikkea kenttätyön varassa, ja se sai tukea Trumpin kannattajilta eri puolilla osavaltiota, jotka olivat valmiita vapaaehtoisesti osallistumaan ovikyselyihin tai puhumaan ystävilleen, perheilleen ja naapureilleen tukensa puolesta. Tämä ero kampanjoiden välillä heijasti laajempaa jakautumista perinteisen ja epäperinteisen politiikan välillä.

Populismi oli merkittävä tekijä, joka muokkasi äänestäjien valintoja Iowassa vuonna 2016, erityisesti ei-puoluetoverien ja äänestäjien joukossa, jotka olivat tukeneet Barack Obamaa aiemmissa vaaleissa mutta kääntyivät Trumpin puolelle vuonna 2016. Tämä ilmiö liittyy laajempaan populismin nousuun Yhdysvalloissa ja maailmalla, jossa perinteinen poliittinen järjestelmä ei onnistunut tarjoamaan ratkaisuja kansalaisten ongelmiin.

Vaikka monet poliittiset tarkkailijat ovat keskustelleet naisten ja rotukysymysten roolista vuoden 2016 vaaleissa, tutkimuksen aineisto ei tue ajatusta siitä, että seksismi tai rasismi olisi ollut keskeisiä tekijöitä, jotka muokkasivat äänestäjien valintoja. Vaikka nämä kysymykset tulivat esiin tutkimuksessa, niiden vaikutus oli marginaalinen ja rajoittui vain muutamiin mainintoihin kyselyssä ja haastatteluissa. Seksismin ja rasististen asenteiden rooli jää siis epäselväksi, ja vaikka ne voivat olla osa laajempaa poliittista keskustelua, niiden merkitys 2016 vaaleissa Iowassa ei ollut ratkaiseva.

On tärkeää muistaa, että populismi ei ollut ainoa voima, joka vaikutti vuoden 2016 vaaleihin. Taloudelliset huolet, kuten maatalouden heikko tilanne ja työllisyyden väheneminen maaseudulla, olivat myös keskeisiä tekijöitä, jotka saivat äänestäjät etsimään vaihtoehtoja perinteiselle politiikalle. Trumpin viesti "Amerikka ensin" resonoi monien äänestäjien kanssa, jotka kokivat jääneensä jälkeen globalisaation ja teknologian kehittymisen mukana.

Miksi Trump sai tukea vähemmistöiltä ja maaseudulta Yhdysvalloissa vuonna 2016?

Vuoden 2016 presidentinvaalit Yhdysvalloissa herättivät huomiota erityisesti Donald Trumpin saaman kannatuksen osalta vähemmistökansallisuuksilta ja maaseudun asukkailta. Vaikka hänen retoriikkansa, erityisesti maahanmuuttopolitiikasta ja meksikolaisten maahanmuuttajien käsittelemisestä, herätti hämmästystä ja kritiikkiä, on tärkeää huomata, että Trumpin vaalitulos ei ollut poikkeus, vaan osittain jatkumoa aiempien republikaanien suorituksille. Rasismin ja etnisten identiteettien rooli valintapäätöksissä vuonna 2016 oli keskeinen tekijä, jota ei voida sivuuttaa, mutta Trumpin äänestäjien käyttäytyminen ei ollut yksinkertainen reaktio pelkästään hänen maahanmuuttokeskeiseen politiikkaansa.

Yksi selitys tälle on se, että republikaanit saavat yleensä ainakin 25 % tukea Hispanikoilta. Trende (2017) uskoo, että kolme tekijää vaikuttivat Trumpin parempaan suoritukseen Hispanikkojen keskuudessa. Ensinnäkin hän toteaa, että republikaanien ehdokkailla on yleensä kannatuskatto noin 25 %:ssa Hispanikkojen keskuudessa. Toiseksi, maahanmuutto ei ole niin keskeinen kysymys Hispanikoille kuin monille muille yhteiskunnallisille kysymyksille. Kolmanneksi, Hispanikot ovat todennäköisemmin siirtymässä kohti republikaanipuoluetta taloudellisen vaurauden myötä, mikä on nähtävissä heidän kannatuksessaan. Tämä viittaa siihen, että etniset ja taloudelliset tekijät voivat vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen tavalla, joka ei ole pelkästään kytköksissä retoriikkaan.

Samalla on tärkeää ymmärtää, että maahanmuuttoon liittyvät asenteet, kuten ”rodullinen kauna”, ”rasismin kieltäminen” ja ”valkoinen ryhmätietoisuus” olivat merkittäviä tekijöitä Trumpin tuen taustalla vuonna 2016. Tämä on erityisen selkeä ilmiö Iowassa, jossa maahanmuutto oli yksi keskeisimmistä aiheista vaaleissa, vain talouden ja terrorismin jälkeen. Iowan vaaleissa jopa 80 % niistä, jotka pitivät maahanmuuttoa tärkeänä, äänesti Trumpia.

Trumpin menestys ei kuitenkaan liittynyt pelkästään hänen maahanmuuttokritiikkiinsä vaan myös siihen, miten maaseudun väestö koki poliittisen kentän ja hallituksen toiminnan. Iowan maaseutu on kokenut merkittäviä väestömuutoksia, ja etnisten vähemmistöjen määrä on kasvanut huomattavasti vuoden 2000 jälkeen. Tämä on osaltaan selittänyt, miksi Trump sai enemmän tukea niiltä alueilta, joissa vähemmistökansallisuuksien määrä oli kasvanut. Tällaisilla alueilla maahanmuuttoon liittyvä politiikka tuli keskeiseksi osaksi poliittista keskustelua ja asenteita.

Iowan maaseudun väestö onkin erityinen kohderyhmä, koska se ei ole homogeeninen, vaan sisältää monia eri taloudellisia ja kulttuurisia ryhmiä, jotka kokevat poliittisen kentän eri tavoin. Trump onnistui luomaan yhteyden tähän ryhmään paitsi maahanmuuttopolitiikallaan, myös tarjoamalla heille sanoman, joka resonoi heidän arjessaan: hallituksen epäonnistuminen heidän tarpeidensa täyttämisessä ja heidän kokemus omasta syrjäytymisestään. Tällainen ”maaseudun tietoisuus” oli yksi tärkeistä tekijöistä, joka selittää, miksi Trump sai niin vahvaa kannatusta maaseudun alueilla.

Endtext

Miten vuoden 2016 vaalit muovaavat Iowan tilannetta vuonna 2020?

Iowassa on aina ollut merkittävä joukko "muutoksen" äänestäjiä, jotka voivat vaihdella puolueiden välillä vaaleista toisiin. Näiden äänestäjien tuki on ollut vaihtelevaa, ja heidän uskollisuutensa voi olla ratkaisevassa roolissa myös vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Kuten Jeff Kaufmann (2019) huomauttaa, on olemassa tekijöitä, jotka voivat kaventaa Trumpin voiton marginaalia verrattuna vuoteen 2016, ja näin tehdä Iowan osavaltiosta taas demokraattien voitettavissa olevan. Tämän vuoksi Iowan osavaltio on käännettävä takaisin demokraattisen puolueen tueksi, ja siihen vaaditaan kolmea asiaa.

Ensinnäkin, ehdokkaan valinta on ratkaisevan tärkeää. Vaikka Trumpin suosioluku vuonna 2016 oli huonoin tallennettu luku, hän onnistui hyödyntämään Hillary Clintonin heikkouksia omaksi edukseen. Vuosi 2016 oli vuosi, jolloin valinta tehtiin "pienemmän pahan" pohjalta, ja Trump onnistui tässä valinnassa (Enten 2018). Demokraateille on elintärkeää valita ehdokas, joka pystyy kestämään Trumpin kampanjan hyökkäykset. Mikäli demokraatit valitsevat ehdokkaan, jolla on merkittäviä heikkouksia tai haavoittuvaisuuksia, Trump voi jälleen käyttää samaa strategiaa kuin Clintonia vastaan, ja kampanjan kehys voi kääntyä samoihin syytöksiin. Ehdokkaan ideologinen asema on myös merkittävä. Presidentti on jo testaamassa vaalimainoksiaan, joissa demokraatteja kutsutaan sosialisteiksi ja "yhteiskunnallisesti etääntyneiksi radikaaleiksi" (Cook & Restuccia 2019). Hänen kampanjatiiminsä uskoo, että tällainen leimaaminen on voittava strategia, aivan kuten "Vääristynyt Hillary" -kampanja oli vuonna 2016. Ehdokkaan valinta, joka voi saada tuollaisen leiman, voi vaarantaa demokraattien mahdollisuuden voittaa ei-puolueen äänestäjät ja ne demokraatit, jotka vaihtoivat kannatustaan vuonna 2016.

Kolmanneksi, demokraattien on keskityttävä maaseutu-Iowaan. Useat piirikuntapuolueiden virkamiehet ovat kertoneet tutkimuksissaan, että Clintonin kampanjalta puuttui tehokas viestintä ja lähestyminen maaseudun Iowaa kohtaan. Olipa tämä laiminlyönti tahallista (eli Clintonin kampanja tiesi, ettei se voisi voittaa maaseutua) vai tahatonta (eli viestintästrategia keskittyi enemmän urbaanien demokraattien asioihin), tuloksena oli se, että maaseudun äänestäjät tunsivat itsensä unohdetuiksi ja hylätyiksi. Vaikka osa poliittisista asiantuntijoista onkin eri mieltä siitä, oliko maaseudun äänestäjiä mahdollista tavoittaa, mikäli kampanja olisi ollut tehokkaampi, on selvää, että demokraattien on parannettava suoritustaan maaseudulla vuonna 2020, jos he haluavat voittaa Iowan. Tämä ei tarkoita pelkästään maaseudun äänestämistä, vaan myös sitä, että ehdokkaan on pystyttävä puhumaan maaseudun tärkeistä asioista kuten maatalous, kauppa, työpaikat, infrastruktuuri ja jopa maahanmuutto.

2020 vaaleissa demokraattien ehdokas ei tarvitse voittaa maaseudun ääniä, mutta hän ei voi hävitä niitä 30 prosentin marginaalilla, kuten Clinton teki, ja silti odottaa voittavansa Iowan. Tämä on yksi avaintekijöistä, jonka avulla demokraatit voivat kääntää osavaltion ja voittaa presidentinvaalit.

Miten 2016 Yhdysvaltain vaalit muokkasivat Iowan poliittista maisemaa?

2016 Yhdysvaltain presidentinvaalit olivat merkittävä käännekohta monille osavaltioille, mutta erityisesti Iowa nousi keskusteluun sen yllättävien käänteiden ja tapahtumien vuoksi. Vaikka Iowa tunnetaan perinteisesti tasapainoisena ja swing-valtioina, jossa molemmat pääpuolueet kilpailevat äänekkäästi, vuoden 2016 vaalit poikkesivat monin tavoin aiemmista vaaleista. Erityisesti äänestäjien asenteet, ihonväri ja presidentti Barack Obaman kauden arvioinnit näyttivät vaikuttavan eniten siihen, miksi monet äänestäjät vaihtoivat mielipidettään vaaleissa.

Vuoden 2016 vaaleissa nähtiin ilmiö, jossa monet ne, jotka olivat äänestäneet Obamaa vuonna 2012, siirtyivät tukemaan Donald Trumpia. Tämä ei ollut yksinkertainen puolueiden välinen siirtyminen, vaan sen taustalla oli monimutkainen yhdistelmä äänestäjien suhtautumisesta Obaman presidenttikauteen ja hänen politiikkaansa. Tämä ilmiö ei ollut pelkästään poliittista, vaan myös etnistä ja kulttuurista – monet äänestäjät kokivat, että Obama ei ollut täyttänyt heille antamiaan lupauksia tai edistänyt riittävästi heidän etujaan, erityisesti työpaikkojen ja talouden suhteen.

Vaikka Iowa on ollut monilla vuosikymmenillä aktiivinen kilpailuvaltio, jossa puolueet kilpailevat tasaväkisesti, vuoden 2016 vaalit toivat esiin alueen erityispiirteet. Iowan länsiosa, joka on perinteisesti ollut republikaanien vahvinta aluetta, näytti kääntyvän kohti Trumpia, kun taas itäisen Iowan alueella demokraatit saivat vahvempaa tukea. Tämä jakautuminen näkyi myös vaalien jälkeen, kun tarkasteltiin Iowan alueellista ja demografista rakennetta. Työttömyyden ja taloudellisten huolten myötä monet olivat valmiita antamaan mahdollisuuden uudelle, radikaalille lähestymistavalle, joka tuli Trumpin kampanjasta.

Yksi keskeinen havainto vuoden 2016 vaaleista Iowassa oli, että äänestäjät, jotka siirtyivät tukemaan Trumpia, eivät olleet yksinomaan työttömiä tai vähemmistöryhmiin kuuluvia. He olivat keski-ikäisiä ja keskituloisia valkoisia äänestäjiä, jotka olivat pettyneet Obamaan ja hänen hallintonsa kyvyttömyyteen tuottaa talouskasvua tai parantaa elämänlaatua. Tällaiset äänestäjät, jotka olivat alun perin tukeneet Obamaa vuonna 2012, näyttivät pitävän Trumpin retoriikkaa uudistajana, joka oli valmis haastamaan valtakoneiston ja tuomaan muutosta.

Vaikka koulutustaso ei ollut ratkaiseva tekijä äänestäjien siirtymisessä, se ei ollutkaan ainoa muuttuja. Vaalien aikana huomattiin, että erityisesti ne äänestäjät, jotka pitivät Obamaa myönteisesti arvioituna presidenttinä, kuitenkin kokivat, että hänen perintönsä ei ollut riittävän kestävä tai riittävän edistyksellinen. Tämä puolestaan johti siihen, että monet heistä etsiivät vaihtoehtoa Trumpin tarjoamasta poliittisesta ja taloudellisesta vastauksesta.

Iowan erityispiirteet, kuten sen rooli esivaaleissa, tekevät siitä ainutlaatuisen kentän, jossa politiikan ja äänestäjien mielipiteet voivat kehittyä nopeasti. Tässä valossa on tärkeää seurata, miten kampanjat reagoivat Iowan erikoispiirteisiin ja kuinka ne suunnittelevat strategiansa tässä merkittävässä valtiossa. Yhtä tärkeää on ymmärtää, että Iowa ei ole vain poliittinen kenttä, vaan myös kulttuurinen ja demografinen kokemus, jossa perinteet, talouskysymykset ja henkilökohtaiset kokemukset voivat vaikuttaa siihen, mihin suuntaan vaalit menevät.