Kuinka kuvat voivat vaikuttaa totuudenmukaisuuden arviointiin ja torjua väärää tietoa

Päätös siitä, onko jokin tieto oikeaa vai ei, on jatkuvasti läsnä arjessamme, olipa kyseessä väite sosiaalisessa mediassa, uutisessa tai vaikkapa oikeudenkäynnissä. Kuvat ilmestyvät näissä kaikissa konteksteissa, joko koristeina tai viestintävälineinä, jotka on tarkoitettu herättämään huomiota tai havainnollistamaan sanomaa. Kuitenkin kuvat tekevät enemmän kuin vain kaunistavat tai selittävät – lyhyenkin altistuksen jälkeen niillä voi olla merkittäviä ja johdonmukaisia vaikutuksia arviointiin, usein muokaten ihmisten mielipiteitä ja ennakkoluuloja uskomaan väitteisiin jo muutaman sekunnin kuluessa.

Tutkimukset ovat paljastaneet, että kuvat voivat muokata arvioita totuudesta, jopa silloin kun kyseessä on vähämerkityksisiä tai ei-tietoa tuottavia kuvia. Tällöin puhutaan niin sanotusta totuudenmukaisuuden efektistä (truthiness effect), jonka mukaan kuvat voivat vaikuttaa ihmisten arvioihin totuudellisuudesta ilman, että ne oikeasti lisäävät merkityksellistä tietoa. Tämä ilmiö liittyy laajempaan kognitiivisen sujuvuuden (cognitive fluency) kirjallisuuteen, joka tutkii, kuinka helppo ja vaivaton tiedon prosessointi voi parantaa käsittelyn laatua, mutta myös vinouttaa arviointeja.

Ihmiset saattavat olla itsevarmoja kyvystään erottaa totuus valheesta, mutta totuudenmukaisuuden efekti on osoitus siitä, kuinka helposti arvioimme totuuden väärin, usein huomaamattamme. Tämä ilmiö on yhteydessä laajempaan tutkimukseen todistajien muistin, valheiden havaitsemisen ja totuuden arvioinnin virheellisyydestä. Vaikka meillä on taipumus luottaa omiin kykyihimme tunnistaa väärää tietoa, tutkimukset ovat osoittaneet, että arviointimme totuudesta ovat altistuneet monille ennakkoluuloille, joita emme välttämättä tiedosta.

Valitettavasti väärä tieto leviää helposti erityisesti visuaalisten materiaalien kautta, mutta on myös mahdollista, että kuvat voivat toimia välineinä oikean tiedon vahvistamisessa ja väärän tiedon torjumisessa. Tutkimuksen mukaan kuvat, jotka alun perin voivat johtaa virheellisiin johtopäätöksiin, voivat myös vahvistaa totuudenmukaisia väitteitä, jos niitä käytetään oikein. Tällöin kuvat voivat toimia tehokkaina välineinä totuuden puolustamisessa ja väärän tiedon torjumisessa post-truth-aikakaudella.

Vaikka nykyiset tutkimukset keskittyvät pääasiassa siihen, kuinka kuvat voivat vinouttaa arviointeja ja ohjata väärän tiedon levittämistä, on tärkeää tutkia myös sitä, kuinka näitä kuvia voidaan käyttää väärän tiedon torjumisessa. Kuvat, jotka eivät itsessään sisällä tietoa, voivat auttaa korjaamaan ennakkoluuloja ja lievittämään väärää tietoa. Näin ollen totuudenmukaisuuden tutkimuksen ei pitäisi rajoittua vain siihen, kuinka kuvat voivat muokata arvioita, vaan sen pitäisi myös etsiä keinoja käyttää visuaalisia elementtejä väärän tiedon torjuntaan ja oikean tiedon edistämiseen.

Kuvat voivat myös vahvistaa ihmisten muistia ja kokemuksia, luoden illuusion siitä, että tieto on todenmukaisempaa. Tämän vuoksi on tärkeää olla tietoinen siitä, kuinka kuvat voivat manipuloida mielipiteitä ja arvostelmia. Ne voivat tuoda esiin vanhoja muistoja tai luoda uusia, vääristyneitä käsityksiä todellisuudesta, mikä on erityisen huolestuttavaa erityisesti silloin, kun kuvat liittyvät arkaluonteisiin tai tärkeisiin tapahtumiin, kuten oikeudenkäynteihin tai poliittisiin kysymyksiin.

Vaikka tutkimukset ovat osoittaneet, että kuvat voivat helposti muokata ihmisten arvioita ja uskomuksia, ne voivat myös auttaa torjumaan väärää tietoa, kunhan niitä käytetään tarkoituksenmukaisesti. Esimerkiksi kuvien käyttö totuuden esittämisessä voi lisätä ihmisillä luottamusta faktoihin, ja tämä voi puolestaan estää väärän tiedon leviämistä. On tärkeää, että ymmärrämme, kuinka visuaalinen sisältö voi vaikuttaa kognitiivisiin prosesseihimme ja kuinka voimme käyttää tätä tietoa paremmin tulevaisuudessa väärän tiedon torjumiseksi ja totuuden puolustamiseksi.

Kuinka vakava on valeuutisten ongelma?

Tässä yhteydessä on tärkeää pohtia, miten tilastollinen tieto voi vaikuttaa yleiseen käsitykseen valeuutisten kulutuksesta ja sen vakavuudesta. Esimerkiksi, jos tarjoamme tietoa siitä, kuinka suuri osa väestöstä altistui valeuutisille vaalien aikana, saamme mahdollisesti aikaan muutoksia yleisön subjektiivisissa arvioissa. On kuitenkin epäselvää, kuinka tällaiset tilastot voivat vaikuttaa yleiseen huoleen ja käsitykseen ongelman laajuudesta. Yksi mahdollisuus on, että tällainen tieto saattaa vähentää huolta, jos se osoittaa ongelman olevan pienempi kuin oletettiin. Toisaalta se voi myös lisätä huolta, sillä tilastollinen tieto voi nostaa valeuutisten ongelman esiin entistä voimakkaammin.

Toinen tärkeä näkökulma on, miten eri ihmiset tulkitsevat tilastotiedon. Esimerkiksi henkilö, joka käyttää aktiivisesti sosiaalista mediaa tai on politiikasta kiinnostunut, saattaa suhtautua uuteen tilastotietoon eri tavalla kuin henkilö, joka ei ole perehtynyt asiaan yhtä syvällisesti. Samalla kognitiiviset tekijät, kuten kyky reflektoida ja tarve saada todisteita, voivat vaikuttaa siihen, kuinka merkitykselliseksi uusi tieto koetaan.

Entä sitten tilastotiedon esittäminen eri muodoissa? Averages ja prosenttiosuudet voivat vaikuttaa ihmisten käsityksiin eri tavoin. On esimerkiksi mahdollista, että tieto siitä, että 27 % amerikkalaisista altistui valeuutisille, voi herättää huolta, mutta jos tiedämme myös, että keskimäärin henkilö luki 5,5 valeuutisartikkelia, se saattaa antaa tarkemman kuvan ongelman laajuudesta. Tämä voi myös lisätä huolta valeuutisten vaikutuksesta, jos ihmiset tulkitsevat tiedot negatiivisessa valossa.

Kun tarkastellaan ryhmäkohtaisia vinoumia, on tärkeää huomata, että tilastotiedon esittäminen ei aina toimi samalla tavalla eri ryhmissä. Jos ihmiset uskovat, että tietty väestöryhmä kuluttaa enemmän valeuutisia kuin toinen, he voivat perustella tämän tilaston valossa, mikä voi vahvistaa olemassa olevia ennakkoluuloja ja vääristää todellisuutta. Tämä voi johtaa siihen, että valeuutisten kulutus nähdään suurimpana ongelmana tietyn ryhmän keskuudessa, vaikka todellisuudessa tilanne olisi tasaisempi.

On tärkeää ymmärtää, että tilastollinen tieto voi joko vähentää tai lisätä huolta valeuutisten vaikutuksista riippuen siitä, miten se esitetään ja miten yksilöt tulkitsevat sen. Se ei ole pelkkää numeerista tietoa, vaan se voi muuttaa käsityksiä ja vahvistaa jo olemassa olevia uskomuksia ja asenteita.