Android-sovelluksissa valikoiden (menu) ja valikkokohteiden muokkaaminen ajonaikaisesti on yleinen käytäntö, kun halutaan tarjota käyttäjälle mukautettuja vaihtoehtoja tietyissä tilanteissa. Vaikka on suositeltavaa luoda käyttöliittymä XML:ssä sen sijaan, että kirjoitetaan koodi suoraan Java-tiedostoihin, tietyissä tilanteissa koodin käyttö on välttämätöntä. Esimerkiksi, jos haluat, että tietyt valikkokohteet näkyvät tai ovat käytettävissä vain tietyissä olosuhteissa (esimerkiksi käyttäjän kirjautuessa sisään), on silloin tarpeen muokata valikoita suoraan koodissa.
Tässä osassa käsitellään, kuinka valikoita voidaan luoda ja muokata täysin koodin avulla. Tämä lähestymistapa voi olla tarpeen, jos haluat tarjota vaihtoehtoja, kuten valikkokohteet, jotka tulevat näkyviin tai aktivoituvat vain, kun tietty olosuhde täyttyy.
Aloitamme luomalla uuden projektin Android Studiossa nimeltä RuntimeMenu. Käytämme oletusasetuksia puhelimelle ja tabletille. Valitse "Empty Activity" -vaihtoehto, jotta pääsemme alkuun ilman ennalta määriteltyjä komponentteja. Koska rakennamme valikon täysin koodilla, emme tarvitse res/menu -hakemistoa.
Ensimmäiseksi lisäämme merkkijonoresurssit valikkokohteille ja napin, joka vaihtaa valikon näkyvyyttä. Avaa res/strings.xml -tiedosto ja lisää sinne seuraavat merkkijonot:
-
Download
-
Settings
Seuraavaksi lisäämme activity_main.xml -tiedostoon napin, joka kutsuu toggleMenu-metodia (se näkyy koodissa esimerkkinä). Tämä napin painaminen tulee siis muuttamaan valikon näkyvyyttä.
Avataan ActivityMain.java ja lisätään seuraavat kolme riviä koodia luokan määritelmän alle:
Tämä määrittää valikkokohteet ja logiikan valikon näkyvyyden vaihtamiseen. Lisäämme seuraavaksi metodin, jonka napin painaminen aktivoi:
Kun aktiviteetti luodaan, Android kutsuu onCreateOptionsMenu()-metodia valikon luomista varten. Tässä esimerkissä luomme valikon dynaamisesti seuraavalla koodilla:
Hyvän ohjelmointikäytännön mukaan valikon päivittäminen ei kuitenkaan saisi tapahtua onCreateOptionsMenu()-metodissa, vaan onPrepareOptionsMenu()-metodissa. Tällä tavoin voimme säilyttää valikon dynaamisuuden. Lisäämme koodin, joka vaihtaa "Download"-valikkokohteen näkyvyyttä seuraavasti:
Tässä vaiheessa voimme myös käsitellä valikkokohteiden valintaa onOptionsItemSelected()-metodilla:
Kun ohjelma ajetaan laitteessa tai emulaattorissa, valikon muutokset näkyvät dynaamisesti.
Tässä ratkaisussa valikon luominen ja käsittely tapahtuu koodissa. Valikkokohteet lisätään Menu.add()-metodilla, ja valikkokohteita voidaan muokata onPrepareOptionsMenu()-metodissa, jolloin niitä voidaan piilottaa tai näyttää olosuhteiden mukaan. Tämä menetelmä antaa ohjelmoijalle täyden hallinnan valikon käytöksestä.
Jos haluamme tehdä "Download"-valikkokohteen helposti huomattavaksi, voimme lisätä sen näkyväksi toimintopalkissa (Action Bar), lisäämällä seuraavan koodin onPrepareOptionsMenu()-metodiin:
Tämä koodin rivi varmistaa, että "Download"-valikkokohde näkyy aina toimintopalkissa. Tämä korjaa myös aiemman ongelman, jossa onPrepareOptionsMenu() ei päivittynyt oikein, jos valikko oli näkyvissä toimintopalkissa.
Lisäksi voidaan käyttää invalidateOptionsMenu()-metodia toggleMenu()-metodissa, joka ilmoittaa Androidille, että valikko ei ole enää voimassa ja pakottaa onPrepareOptionsMenu()-metodin kutsun. Tämä varmistaa, että valikon näkyvyys päivittyy oikein joka kerta.
Tämän jälkeen on mahdollista luoda kontekstuaalisia valikkoja, jotka tarjoavat lisää valintoja tietyille näkymille. Android tukee kahta lähestymistapaa: vanhaa kelluvaa kontekstivalikkoa ja uutta kontekstuaalista toimintatilaa (Contextual Action Mode, CAM), joka otettiin käyttöön Android 3.0:ssa. Contextual Action Mode on nykyään suositeltu tapa, koska se mahdollistaa useiden kohteiden valinnan ja paremman käyttäjäkokemuksen.
Kun käytämme kontekstuaalista toimintatilaa, voimme aktivoida sen pitkällä painalluksella, jolloin toimintopalkki vaihtuu ja tarjoaa kontekstikohtaisia toimintoja, kuten usean kohteen valinnan. Tätä voidaan käyttää esimerkiksi monen sähköpostin valintaan ja poistamiseen yhdellä painalluksella.
Tärkeää on ymmärtää, että dynaaminen valikoiden hallinta tarjoaa suuren joustavuuden, mutta se edellyttää tarkkaa suunnittelua ja oikeanlaista ohjelmointikäytäntöä, jotta sovelluksen käyttäjäkokemus pysyy sujuvana ja intuitiivisena.
Miten Android-sovellusten aktiviteetit toimivat ja kuinka niitä hallitaan?
Android-sovellusten kehittäminen on monivaiheinen prosessi, jossa jokaisella osatekijällä on oma tärkeä roolinsa. Yksi keskeisimmistä komponenteista, joka mahdollistaa sovelluksen vuorovaikutuksen käyttäjän kanssa, on aktiviteetti. Aktiviteetti on käytännössä sovelluksen käyttöliittymä, jonka kautta käyttäjä voi suorittaa toimintoja ja saada palautetta. Tässä luvussa käsitellään, miten aktiviteetteja voidaan luoda, hallita ja kommunikoida niiden välillä. Lisäksi tutustumme siihen, kuinka tietoja voidaan siirtää aktiviteettien välillä ja miten ne voivat pyytää tuloksia toisiltaan.
Aktiviteettien määrittäminen ja käyttäminen
Android-sovelluksen perustana ovat aktiviteetit, jotka määritellään ja ilmoitetaan järjestelmälle AndroidManifest.xml-tiedostossa. Tätä tiedostoa käytetään kertomaan, mitä aktiviteetteja sovellus sisältää ja miten ne voivat olla vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa. Yleensä sovellus määrittelee ainakin yhden aktiviteetin, joka toimii sovelluksen pääsisäänkäyntinä, mutta aktiviteetteja voi olla useita.
Aktiviteetti on aina luotava ja käynnistettävä sovelluksessa jollain tavalla. Käyttäjä voi esimerkiksi avata sovelluksen pääruudun, ja tämän ruudun kautta voidaan käynnistää muita aktiviteetteja. Tämän prosessin hallitsemiseksi Android Studio tarjoaa kattavat työkalut ja dokumentaation. Aktiviteetti voi olla joko pääasiallinen käyttöliittymä, joka näyttää käyttäjälle sovelluksen sisällön, tai taustapalvelu, joka ei vaadi suoraa vuorovaikutusta käyttäjän kanssa.
Tietojen jakaminen aktiviteettien välillä
Yksi tärkeimmistä aktiviteettien hallinnan osa-alueista on niiden välinen tiedon jakaminen. Androidin Intent-objekti on keskeinen työkalu tässä prosessissa. Intent mahdollistaa datan siirtämisen yhdestä aktiviteetista toiseen, ei vain oman sovelluksen sisällä, vaan myös kolmansien osapuolien sovellusten kanssa. Esimerkiksi, kun käyttäjä valitsee linkin sovelluksessa, Intent voi avata laitteen oletusselaimen ja välittää linkin siihen.
Aktiviteetti voi myös pyytää tuloksia toiselta aktiviteetilta, mikäli se tarvitsee jotain tietoa tai toimintaa toisesta aktiviteetista. Tämä voi olla esimerkiksi lomakkeen täyttämisen yhteydessä, jossa käyttäjä syöttää tietoja ja toisen aktiviteetin tulee käsitellä ja palauttaa tulos. Tällöin käytetään erityistä menetelmää nimeltään startActivityForResult().
Aktiviteettien elinkaaren hallinta
Android-sovellusten kehittämisessä on myös tärkeää ymmärtää aktiviteetin elinkaari. Aktiviteetti ei ole koskaan "staattinen", vaan sen tilaa hallitaan eri vaiheissa sovelluksen elinkaaren aikana. Aktiviteetti voi olla aktiivinen (eli näkyvissä käyttäjälle), taustalla tai kokonaan pysäytetty, riippuen siitä, onko käyttäjä tällä hetkellä vuorovaikutuksessa sen kanssa.
Aktiviteetin elinkaari koostuu useista vaiheista: aloitus, keskeytys, taustalle siirtyminen ja lopetus. Kehittäjän on tärkeää hallita näitä vaiheita oikein, jotta sovellus voi toimia tehokkaasti ja välttää resurssien tuhlausta. Esimerkiksi, jos aktiviteetti siirtyy taustalle, sen ei tulisi tuottaa turhia taustatoimintoja, jotka kuluttavat akkua tai muistia.
Muutamia käytännön huomioita
Android Studio on tärkein työkalu Android-sovellusten kehittämiseen, ja sen käyttö on olennainen osa sovelluksen luomista ja hallintaa. Jos et ole vielä asentanut Android Studioa, se kannattaa tehdä mahdollisimman pian. Android Studio tarjoaa kaikki tarvittavat työkalut, kuten emulaattorit ja debug-ominaisuudet, joiden avulla kehittäjät voivat testata ja parantaa sovelluksiaan ennen julkaisua.
Jatkamme tutkimalla, kuinka Android Studio mahdollistaa projektin luomisen helposti Quick Start -ohjelman avulla. Tässä vaiheessa on tärkeää varmistaa, että ympäristö on oikein määritetty, ja että kaikki tarvittavat kirjastot ja riippuvuudet on asennettu. Tämä prosessi on pohjana myöhemmille vaiheille, kuten aktiviteettien määrittämiselle ja tietojen siirtämiselle aktiviteettien välillä.
Tärkeää on myös ymmärtää, että aktiviteetit eivät ole ainoita sovelluksen komponentteja. Vaikka aktiviteetti on tärkeä osa käyttöliittymää, taustapalvelut, kuten services, voivat myös olla keskeisessä roolissa sovelluksen toiminnassa. Aktiviteetti voi toimia liikkeellepanevana voimana, mutta palvelut huolehtivat sovelluksen taustatoimintojen sujuvuudesta.
Toinen tärkeä asia on virheiden käsittely ja käyttäjäpalautteen vastaanottaminen. Virheitä voi esiintyä aina, ja ne tulee käsitellä huolellisesti, jotta sovellus pysyy luotettavana ja käyttäjäystävällisenä. Android-sovellusten kehittäjät voivat myös käyttää käyttäjäpalautetta parantaakseen sovelluksiaan jatkuvasti ja optimoidakseen niitä uusien versioiden myötä.
Miten Torus ja Senin Ratkaisu Muodostavat Aikakehityksen Relatiivisessa Kosmologiassa?
Miten prosessiturvallisuus ja hätätoimenpiteet vaikuttavat onnettomuuksien ehkäisyyn ja hallintaan?
Miten englantilainen ja amerikkalainen runous heijastaa kulttuurien ja aikakausien kehitystä?

Deutsch
Francais
Nederlands
Svenska
Norsk
Dansk
Suomi
Espanol
Italiano
Portugues
Magyar
Polski
Cestina
Русский