Ihmisen sydän on elintärkeä elin, joka painaa keskimäärin vain noin 10 unssia (noin 1/4 kiloa), mutta se lyö päivittäin keskimäärin 100 000 kertaa ja pumppaa 6 litraa verta 100 000 kilometrin verisuoniverkostoon. Se on uskomaton mekaaninen työjuhta, joka kuljettaa happea ja ravinteita kehon kaikille osille. On aivan loogista, että tämä pieni ihmeellinen työjuhta tarvitsee jatkuvaa huolenpitoa ja huomiota. Tänä päivänä sydänsairaudet ovat yksi maailman yleisimmistä kuolinsyistä, mutta myös ennaltaehkäisyyn ja jopa sairauden kääntämiseen on olemassa luonnollisia ja tieteellisesti tutkittuja tapoja.
Nykyisin sydänsairauksista puhutaan usein yksipuolisesti, keskittyen kolesterolin ja tukkeutuneiden valtimoiden ongelmaan. Yhteiskunta on oppinut yhdistämään sydänsairaudet korkeaan kolesteroliin, verisuonien tukkeutumiseen ja lopulta sydänkohtauksiin. Näistä syistä johtuvat myös lääkärin määräämät toimet: kolesterolin alentaminen lääkkeillä, ohjautuminen operaatioihin, kuten ohitusleikkauksiin, ja jopa sydämensiirtoihin. Nämä toimenpiteet ovat toki tarpeellisia joillekin, mutta ne eivät ole ainoa tapa käsitellä sydänsairauksia. On monia tapoja, joilla voidaan parantaa sydämen terveyttä luonnollisesti ja tieteellisesti perustellusti, ilman kemiallisia lääkkeitä tai invasiivisia toimenpiteitä.
Sydänsairauksien ennaltaehkäisyssä on tärkeää ymmärtää, että sydän ei ole pelkästään rasvan ja kolesterolin ongelma. Korkea kolesteroli on vain osa yhtälöä, mutta ei sen yksinomainen syy. Itse asiassa keho tuottaa 95 % tarvitsemastaan kolesterolista itsestään, ja vain 5 % tulee ravinnosta. Tämä herättää kysymyksen: miksi keho tuottaa kolesterolia, jos se on niin haitallista? Kolesteroli on itse asiassa elintärkeä aine keholle, sillä sitä tarvitaan muun muassa hormonien, solukalvojen ja D-vitamiinin tuotantoon.
Perinteinen lähestymistapa sydänsairauksien hoitoon on ollut keskittyä oireisiin ja hoitaa niitä lääkkeillä tai leikkauksilla, mutta se ei takaa pitkän aikavälin ratkaisua. Kolesterolin alentaminen lääkkeillä ei välttämättä poista sydänsairauksien juurisyitä, ja se voi jopa aiheuttaa sivuvaikutuksia, jotka heikentävät potilaan elämänlaatua. Tämän vuoksi on tärkeää ymmärtää, että sydämen terveyteen vaikuttavat monet muut tekijät, kuten ravinto, liikunta, stressinhallinta ja elämänlaatu yleisesti.
Uudet tutkimukset osoittavat, että sydänsairauksia voidaan kääntää ja jopa estää luonnollisilla menetelmillä, jotka tähtäävät verenkierron ja sydämen terveyden parantamiseen. Esimerkiksi ruokavalio, joka sisältää runsaasti antioksidantteja, vitamiineja ja mineraaleja, voi merkittävästi parantaa verenkiertoa ja vähentää tulehdusta, joka on usein sydänsairauksien taustalla. Erityisesti omega-3-rasvahapot, magnesium, vitamiini C ja D sekä B-vitamiinit voivat tukea sydämen terveyttä ja vähentää sydänsairauksien riskiä.
Stressin hallinta on myös keskeinen tekijä sydänterveydessä. Pitkäaikainen stressi voi nostaa verenpainetta ja lisätä sydänsairauksien riskiä, mutta stressin vähentäminen, mindfulness-harjoitukset, jooga ja säännöllinen liikunta voivat merkittävästi parantaa sydämen tilaa.
Erityisesti sydäninfarktin ja aivohalvauksen ehkäisyyn on kehitetty luonnollisia hoitokeinoja, kuten tiettyjen yrttien ja kasvien käyttö. Esimerkiksi valkosipulli ja kurkuma ovat tunnettuja anti-inflammatorisista ja verenkiertoa parantavista ominaisuuksistaan.
Kuitenkin, sydänsairauksien hoidossa ja ehkäisyssä ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa, joka sopii kaikille. On tärkeää ymmärtää, että sydänsairauksien juurisyyt voivat vaihdella henkilöstä toiseen, ja siksi yksilöllinen lähestymistapa on tärkeä. Luonnolliset hoitokeinot, kuten ravitsemus, stressinhallinta, liikunta ja lisäravinteet, voivat olla tehokkaita vaihtoehtoja perinteisille lääketieteellisille hoidoille, mutta ne eivät aina riitä yksinään.
Jos haluat parantaa sydämesi terveyttä ja ehkäistä sydänsairauksia, tärkeintä on noudattaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Ei riitä pelkästään muuttaa ruokavaliota tai ottaa vitamiineja, vaan elämäntapojen on oltava tasapainossa. Liikunta, stressinhallinta, oikea ravinto ja riittävä uni ovat kaikki avainasemassa sydämen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Tällöin sydän ei ole enää vain ruumiin osa, vaan se voi olla osa kehon kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia.
Miten tupakointi ja muut ympäristötekijät vaikuttavat sydänsairauksiin ja niiden hoitoon?
Tupakoinnin aiheuttama sydänsairaus on yksi merkittävimmistä terveysongelmista nyky-yhteiskunnassa. Yhdysvalloissa tupakointi on vastuussa vuosittain noin 191 000 sydänsairauksien aiheuttamasta kuolemasta, mikä on noin 44 % enemmän kuin tupakoinnin aiheuttamat syöpäkudokset. Lisäksi amerikkalainen Sydänliitto arvioi, että passiivinen tupakointi aiheuttaa jopa 40 000 sydänsairautta vuosittain. Tämä tarkoittaa, että tupakansavun altistuminen ei vain kaksinkertaista sydäninfarktin ja kuoleman riskiä ei-tupakoitsijoilla, vaan se on myös merkittävä tekijä sydänsairauksien leviämisessä väestöissä.
Tupakan savussa on noin 4000 kemikaalia, jotka vaikuttavat haitallisesti sydämeen. Harvardin terveysschoolin professori Ichiro Kawachi toteaa, että nämä kemikaalit vahingoittavat valtimoiden sisäkerrosta, lisäävät veren "liiman" tarttuvuutta ja näin ollen lisäävät verihyytymien ja sydäninfarktin riskiä. Tämä ei ole pelkästään sydämen yksittäinen häiriö, vaan myös sydän- ja verisuonisairauksien laajempia tekijöitä, jotka vaikuttavat koko kehoon.
Erilaiset ympäristötekijät, kuten elohopeamyrkytys, voivat myös merkittävästi vaikuttaa sydänterveyteen. Elohopeamyrkytys on piilevä sydänsairauksien aiheuttaja, josta vain harvat ovat tietoisia. Erityisesti hammaspaikoissa käytettävä elohopea on tunnettu lähde myrkytykselle. Elohopean uskotaan vaikuttavan sydänlihaksen lihaksen supistumisprosessiin, mikä johtaa verisuonien jäykistymiseen ja siten korkeaan kolesterolitasoon. Myös ravinnon kautta, kuten tiettyjen kalalajien syömisen, elohopea voi kulkeutua elimistöön ja aiheuttaa pitkäaikaisia ongelmia. Tutkimukset osoittavat, että elohopean poistaminen elimistöstä voi parantaa sydänongelmia, kuten rytmihäiriöitä ja anginaa.
Suun terveys on myös tärkeä tekijä sydänsairauksien ehkäisyssä. Ikenetulehdus (periodontiitti) on yhdistetty suurempaan aivohalvauksen riskiin. Tutkimuksissa on havaittu, että suussa olevat bakteerit voivat päästä verenkiertoon ja vaurioittaa verisuonten sisäpintoja, mikä voi johtaa hyytymien syntymiseen. Suun terveys on siis oleellinen osa koko kehon hyvinvointia, ja sen merkitystä ei pidä aliarvioida.
Nykyisten sydänsairauksien perinteinen hoito nojaa usein kolesterolilääkkeiden käyttöön. Yksi suosituimmista lääkkeistä on statiinit, joiden käyttö on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Statineja käytetään alentamaan LDL-kolesterolitasoja, vaikka ei korkeampi kolesteroli, vaan nimenomaan oksidoitunut kolesteroli aiheuttaa sydänsairauksia. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että statiinit voivat itse asiassa nostaa LDL-kolesterolitasoja tietyissä ihmisissä ja aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia.
Esimerkiksi uusien statiineja sisältävien lääkkeiden on todettu alentavan CoQ10-vitamiinin tasoa elimistössä. Tämä vitamiini on tärkeä antioksidantti, joka auttaa estämään sydämen vaurioitumista. On myös huomattava, että suuri osa statiinien käytöstä ei ole tieteellisesti perusteltua: monet tutkimukset eivät ole pystyneet todistamaan, että statiinit pidentäisivät elinikää, vaan itse asiassa ne saattavat jopa lisätä kuolleisuuden riskiä muista syistä kuin sydän- ja verisuonisairauksista.
Erityisesti gemfibroziilin ja lovastatiinin kaltaiset lääkkeet on liitetty eläinkokeissa havaittuun syöpäriskiin. FDA:n hyväksymisprosessissa nämä lääkkeet saivat kuitenkin luvan tulla markkinoille, vaikka tiedettiin niiden potentiaaliset riskit. Esimerkiksi gemfibroziilin käyttö on ollut kiistanalaista sen takia, että se on liitetty lisääntyneeseen kuolleisuuteen.
Kolesterolilääkkeiden pitkäaikaiskäytön riskeistä huolimatta, ne ovat edelleen yleisesti määrättyjä ja käytettyjä. Tämä viittaa siihen, että lääkehoitojen etujen ja haittojen tasapaino ei ole aina riittävästi tutkittu ja keskusteltu. Yksi tärkeimmistä asioista, joka tulisi ymmärtää, on se, että lääkkeet, vaikka ne saattavat vähentää sydäninfarkteja, eivät välttämättä pidentäisi elämää. Tämä johtuu siitä, että ne voivat aiheuttaa muita vakavia terveysongelmia, kuten maksan vaurioita ja syöpää.
Jatkuva keskustelu ja tutkimus sydänsairauksien hoidosta ja niiden ehkäisystä on tärkeää, koska monia tekijöitä, kuten ympäristömyrkkyjä, suun terveyttä ja perinteisten lääkkeiden haittavaikutuksia, ei ole tarpeeksi huomioitu nykyisessä lääketieteellisessä käytännössä. Tämän takia on tärkeää olla tietoinen ei vain lääkkeiden käytöstä, vaan myös muista sydänsairauksien riskitekijöistä, kuten myrkyistä ja elämäntavoista.
Miten Ruokavalio Voi Estää Sydänsairauksia: Tärkeitä Ravintoaineita ja Hyvien Rasvojen Rooli
Ravitsemus on keskeinen tekijä sydänsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa, ja tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, että ruokavalion muutoksilla voidaan merkittävästi parantaa sydänterveyttä. Esimerkiksi lääkäri Dean Ornish, joka on Kalifornian yliopiston apulaisprofessori, kehitti niin sanotun "käänteisen ruokavalion", joka perustuu tiukkaan kasvisruokavalioon yhdistettynä liikuntaan ja stressin vähentämiseen. Tämä ruokavalio on lähes täysin vapaa kolesterolista, eläinrasvoista ja öljyistä, ja sen on osoitettu parantavan merkittävästi niiden henkilöiden terveyttä, jotka noudattavat sitä verrattuna niihin, jotka syövät rasvapitoista ruokaa.
Ornishin ruokavalion menestys ei kuitenkaan perustu pelkästään kolesterolin alhaiseen tasoon, vaan on myös todettu, että sen vaikutukset johtuvat osittain matalasta metioniinitason (aminohappo, jota löytyy punaisesta lihasta, maidosta ja maitotuotteista) ja suuren kasvien, vihannesten ja viljojen saannista. Nämä ruoka-aineet ovat rikkaita vitamiineista kuten B6, C, E ja beetakaroteenista, jotka toimivat antioksidanttien ja antiaterogeenisten aineiden (ateroskleroosia estävien aineiden) säilyttäjinä. Näiden ravintoaineiden avulla elimistö voi suojautua sydänsairauksilta ja muilta kroonisten sairauksien riskitekijöiltä.
Tämän lisäksi myös ravintolisillä on tärkeä rooli sydänterveyden tukemisessa. Esimerkiksi tohtori Passwater ehdottaa ruokavaliota, jossa on vähemmän kuin 30 % kaloreista rasvoista ja joka yhdistetään ravintolisillä täydennettyyn ohjelmaan. Tämä auttaa kontrolloimaan LDL-kolesterolia ja nostamaan antioksidanttitasoja estämään hapettuneen kolesterolin haitalliset vaikutukset.
Tietyt elintarvikkeet, kuten sipulit, omenat ja vihreä tai musta tee, voivat myös tukea sydänterveyttä. Nämä sisältävät runsaasti bioflavonoideja, erityisesti kversetiiniä, joka on erittäin tehokas antioksidantti. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kversetiinin korkeat tasot voivat vähentää sydänsairauksien riskiä jopa 53 % verrattuna henkilöihin, joilla on matalammat kversetiinitasot. Samoin tutkimukset ovat osoittaneet, että 72 mg kversetiiniä päivittäin, joka saadaan esimerkiksi neljästä omenasta, kahdesta kupillisesta teetä tai pienestä palasta suklaata, vähentää sydänsairauksista johtuvaa kuolemanriskiä 51 %.
Tämän vuoksi jokapäiväisen ruokavalion osaksi on syytä ottaa esimerkiksi omenat, korvata kahvi (sekä kofeiiniton että tavallinen) teellä ja nauttia pieni pala tummaa suklaata päivittäin.
Hyvät ja Pahat Rasvat
On tärkeää ymmärtää, että kaikki rasvat eivät ole yhtä terveellisiä. Rasvat ovat elintärkeitä keholle, koska ne auttavat ravinteiden imeytymisessä, hermoston toiminnassa, solukalvojen ylläpidossa ja monissa muissa tärkeissä prosesseissa. Pahat rasvat voivat kuitenkin edistää painonnousua, tulehdusta, sydänsairauksia ja syöpää, kun taas hyvät rasvat edistävät terveellistä kehoa. On siis tärkeää vaihtaa pahat rasvat hyviin.
Hyvät rasvat voidaan jakaa kahteen ryhmään: kertatyydyttymättömiin rasvoihin ja monityydyttymättömiin rasvoihin.
Kertatyydyttymättömät Rasvat
Kertatyydyttymättömät rasvat löytyvät muun muassa pähkinöistä (maapähkinät, mantelit, saksanpähkinät ja pistaasit) sekä avokadosta ja oliiviöljystä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että nämä rasvat voivat edistää painonpudotusta, laskea kokonaiskolesterolia ja LDL-kolesterolia samalla kun HDL-kolesteroli (hyvä kolesteroli) nousee.
Monityydyttymättömät Rasvat
Monityydyttymättömät rasvat löytyvät esimerkiksi rasvaisista kaloista, kuten lohesta ja kalanmaksarasvoista. Ne voivat laskea kokonaiskolesterolia ja LDL-kolesterolia samalla kun ne nostavat HDL-kolesterolia, mikä on suotuisampaa sydänterveydelle.
Pahat Rasvat
Pahat rasvat jaetaan kahteen ryhmään: tyydyttyneisiin rasvoihin ja transrasvoihin.
Tyydyttyneet Rasvat
Tyydyttyneitä rasvoja löytyy muun muassa punaisesta lihasta, maitotuotteista, kuten kerma, voi, juusto ja muut täysmaitotuotteet, sekä tietyistä kasviöljyistä, kuten kookosöljy ja palmuöljy. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tyydyttyneet rasvat nostavat veren kokonaiskolesterolia ja LDL-kolesterolia, mikä lisää sydänsairauksien riskiä.
Transrasvat
Transrasvat ovat erityisen haitallisia rasvoja. Näitä rasvoja syntyy, kun öljyjä "kovetetaan" (lisätään vetyä) pitämään ne pidempään käyttökelpoisina. Transrasvoja löytyy monista teollisesti valmistetuista ruoista, kuten pikaruoasta, paistetusta ruoasta, valmisruoista ja margariineista. Nämä rasvat voivat alentaa hyvän HDL-kolesterolin tasoja ja heikentää verisuonten toimintaa. Transrasvojen haitalliset vaikutukset ovat huomattavasti vakavampia kuin tyydyttyneiden rasvojen, ja ne voivat jopa lisätä sydänsairauksien ja äkillisten kuolemien riskiä.
Omega-rasvahapot
Omega-rasvahapoista, erityisesti Omega-3 ja Omega-6-rasvahapoista, on viime aikoina puhuttu paljon. Omega-rasvahapot ovat välttämättömiä rasvahappoja, joita keho ei pysty itse tuottamaan, joten ne on saatava ravinnosta. Omega-3 on erityisen tärkeä rasvahappo, koska se voi vähentää tulehdusta, joka on monien rappeutuvien sairauksien, kuten sydänsairauksien, taustalla.
Omega-3-rasvahapot löytyvät rasvaisista kaloista, kuten lohesta, ja ne voivat estää sydänsairauksia, alentaa verenpainetta, vähentää tulehdusta sekä auttaa nivelrikossa ja muissa autoimmuunisairauksissa. Omega-3-rasvahappojen saanti on erityisen tärkeää homokysteiinitason alentamiseksi, ja ne auttavat vähentämään LDL-kolesterolia. Omega-3-rasvahappojen saanti esimerkiksi pellavansiemenöljystä, meriveden levistä tai kylmävesikalasta, kuten skandinaavisesta lohesta, on suositeltavaa.
Miten tulehdus ja oksidoitunut kolesteroli voivat vahingoittaa sydäntä?
Tulehdus on kehon puolustusreaktio, joka on tarkoitettu korjaamaan vaurioita, mutta se voi myös johtaa vakaviin ongelmiin, kuten valtimonkovettumatautiin. Kun verisuonten seinämissä esiintyy tulehdusta, ne voivat vaurioitua, ja tämä epätasainen, vaurioitunut alue muodostaa erinomaisen pohjan plakin kertymiselle. Plaikki on sydämelle vaarallinen tukos, joka estää verenkiertoa ja voi aiheuttaa sydänkohtauksia.
Tulehduksen edetessä keho reagoi yrittäessään parantaa vaurioituneita alueita. Tämä parantamisprosessi on kuitenkin ristiriitainen, koska se voi aiheuttaa enemmän ongelmia kuin se ratkaisee. Kun LDL-kolesteroli (ns. huono kolesteroli) oksidoituu, se käynnistää tulehdusreaktion, jota keho yrittää hoitaa. Tämä on kuitenkin haitallista, koska prosessi itse voi pahentaa tilannetta. Oksidoitumisen estämiseksi on tärkeää huolehtia riittävästä antioksidanttien saannista, kuten E-vitamiinia, C-vitamiinia ja glutationia. Nämä antioksidantit rauhoittavat epävakaita happimolekyylejä, joita kutsutaan vapaisiksi radikaaleiksi, jotka oksidoivat soluja. Antioksidantit neutraloivat vapaat radikaalit, mutta itse ne oksidoituvat eli "reduktoituvat". Onneksi keho on varautunut tähän prosessiin, ja se varmistaa, että antioksidantteja on aina riittävästi käytettävissä. Kun C-vitamiini oksidoituu, E-vitamiini astuu avuksi ja lahjoittaa osan omista molekyyleistään palauttaakseen C-vitamiinin täydelliseen antioksidanttistatukseen. Näin keho pystyy ylläpitämään tasapainoa ja estämään oksidaatiota.
Tämän lisäksi voidaan todeta, että kolesteroli itsessään ei ole haitallista, ellei se ole oksidoitunut. Kolesteroli on elintärkeä ravintoaine, joka keho valmistaa päivittäin uusien solujen kalvojen rakentamista varten. Ilman sitä keho ei pysty tuottamaan uusia soluja, jotka ovat välttämättömiä vanhentuneiden tai kuolleiden solujen korvaamiseksi. Vasta kolesterolin oksidoituminen tekee siitä haitallisen ja voi johtaa valtimonkovettumataudin kehittymiseen, mikä puolestaan voi johtaa sydänkohtauksiin ja aivohalvauksiin.
Monet tutkijat, kuten tohtori Garry E. Gordon ja tohtori Richard Passwater, ovat yhtä mieltä siitä, että oksidoitumattomalla kolesterolilla ei ole vaarallisia vaikutuksia, mutta sen oksidoituminen on se, joka aiheuttaa vakavia terveysongelmia. Kolesteroli muuttuu haitalliseksi vain, kun se on oksidoitunut ja altistunut vapaille radikaaleille, homokysteiinille ja muille myrkyllisille aineille, kuten kloorille. Tämä on tärkeää huomioida, sillä perinteinen lääketiede ei ole aina ottanut tätä eroa huomioon, ja sen sijaan se keskittyy vain LDL-kolesterolin alentamiseen, mikä voi johtaa yli 36 miljoonan ihmisen hoitoon pelkästään Yhdysvalloissa.
Oksidoituneen kolesterolin aiheuttamat plakit ja verisuonten vahingoittuminen johtavat kierteeseen, jossa keho tarvitsee lisää kolesterolia korjatakseen vaurioituneita alueita. Tämä lisää kolesterolin määrää veressä ja luo entistä suuremman riskin sen oksidoitumiselle. Oksidoitunut kolesteroli reagoi immuunijärjestelmän solujen kanssa, ja tämä puolustusreaktio johtaa verisuonien tulehdukseen, joka voi lopulta aiheuttaa verihyytymiä ja tukoksia, jotka johtavat sydänkohtauksiin.
Kuitenkin ongelmana on, että perinteinen lääketiede ei ole ottanut riittävästi huomioon oksidoituneen ja oksidoitumattoman kolesterolin eroa. Lääkkeet, kuten statiinit, jotka on tarkoitettu alentamaan LDL-kolesterolia, eivät puutu itse ongelman ytimeen. Statiinit voivat alentaa kolesterolia, mutta ne eivät estä kolesterolin oksidoitumista, mikä on todellinen ongelma. On tärkeää ymmärtää, että pelkkä kolesterolin alentaminen ei ole ratkaisu, vaan keskittyminen oksidoitumisen estämiseen voi olla avain sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn.
Oksidoitumisen syitä ovat muun muassa ympäristömyrkyt, kuten kloori ja fluori, joita löytyy juomavedestä ja elintarvikkeista. Lisäksi prosessoidut elintarvikkeet, eläinperäiset tuotteet ja ilmansaasteet voivat kaikki edistää oksidoitumisen syntyä. Sisäiset tekijät, kuten infektiot, vammat ja emotionaalinen stressi, voivat myös edistää kolesterolin oksidoitumista ja johtaa tulehdukseen.
Yksi keskeinen tekijä oksidoitumisen synnyssä on homokysteiini, aminohappo, joka syntyy metioniinista. Liiallinen homokysteiini voi vahingoittaa verisuonia ja lisätä sydänsairauksien riskiä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset, joilla on korkeat homokysteiinitasot, ovat kolminkertaisesti alttiimpia sydänkohtauksille verrattuna alhaisten tasojen omaaviin. Tässä yhteydessä on myös huomioitava, että jotkin lääkkeet, kuten nivelrikon hoitoon käytetyt lääkkeet (esimerkiksi Celebrex ja Vioxx), voivat lisätä sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskiä jopa 200 prosentilla.
Tulehdus ja oksidoituminen ovatkin keskeisiä tekijöitä monien sydänsairauksien ja muiden kroonisten sairauksien taustalla. Tulehduksen estäminen ja kehon kyvyn tukea antioksidantteja on avain sydämen terveyden ylläpitämiseen.

Deutsch
Francais
Nederlands
Svenska
Norsk
Dansk
Suomi
Espanol
Italiano
Portugues
Magyar
Polski
Cestina
Русский