Sydänsairaudet ovat maailmanlaajuisesti yksi suurimmista kuolemanaiheuttajista, mutta on olemassa vaihtoehtoisia hoitomuotoja, jotka voivat ehkäistä, parantaa ja jopa palauttaa sydänterveyden ilman lääkkeiden ja leikkausten haittavaikutuksia. Yksi keskeinen ymmärrys, joka on kehittynyt viimeisten vuosikymmenten aikana, on se, että sydänsairauksien ehkäiseminen ja hoitaminen ei riipu pelkästään veren ohentavista lääkkeistä, kuten aspiriinista, vaan enemmänkin elimistön tulehdusreaktioiden hallitsemisesta.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että pitkäaikainen tulehduskipulääkkeiden, kuten aspiriinin, käyttö voi vähentää sydänkohtauksia ja aivohalvauksia, mutta tähän liittyy merkittäviä sivuvaikutuksia. Dr. Gordonin mukaan, päivittäinen aspiriinin tai muiden ei-steroidisten tulehduskipulääkkeiden käyttö voi aiheuttaa vakavia sisäisiä verenvuotoja, maksa- ja munuaisvaurioita sekä on yhteydessä jopa 20 000 kuolemaan ja yli 125 000 sairaalahoidon tapaukseen vuosittain. Tämän vuoksi on tärkeää tiedostaa, että sydänsairauksien ehkäisemiseen ei tarvitse turvautua vaarallisiin lääkkeisiin, sillä on olemassa luonnollisia ja turvallisia aineita, jotka tarjoavat samanlaista hyötyä ilman näitä haittavaikutuksia.

Yksi keskeinen alue, johon kannattaa kiinnittää huomiota, on verisuonten puhdistaminen ja sydänsairauksien ennaltaehkäisy ilman invasiivisia toimenpiteitä, kuten pallolaajennuksia ja ohitusleikkauksia. Erilaiset tutkimukset, kuten Nortin Hadlerin tutkimukset vuonna 1992, ovat osoittaneet, että suurin osa näistä toimenpiteistä ei oikeastaan paranna potilaan elämänlaatua tai pidentä elinikää. Esimerkiksi vuonna 1997 julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että Yhdysvalloissa ja Kanadassa sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus ensimmäisen vuoden aikana oli lähes sama, vaikka Yhdysvalloissa oli suoritettu huomattavasti enemmän angioplastioita ja ohitusleikkauksia.

Tutkimukset ovat myös paljastaneet, että sydämen ohitusleikkaus voi johtaa aivojen vaurioitumiseen ja jopa lisääntyneeseen aivohalvauksen riskiin. Tässä yhteydessä on tärkeää ymmärtää, että vaikka nämä toimenpiteet voivat vaikuttaa välittömästi parantavan potilaan tilaa, pitkällä aikavälillä ne voivat aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Esimerkiksi viisi vuotta sydänleikkauksen jälkeen 42 % potilaista koki merkittävän heikennyksen henkisissä kyvyissään, mikä viittaa siihen, että leikkaukset voivat aiheuttaa aivovaurioita.

Yksi keskeinen tekijä sydänsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on verisuonten terveys, erityisesti LDL-kolesterolin (huono kolesteroli) oksidaatio. Oksidoituminen aiheuttaa verisuonten seinämiin kertymistä, joka voi johtaa ateroskleroosiin ja muihin sydänsairauksiin. LDL-kolesterolin määrän vähentäminen ja HDL-kolesterolin (hyvä kolesteroli) lisääminen ovat avainasemassa. Tämän lisäksi tietyt ravintolisät ja yrtit, kuten valkosipuli, granaattiomenat ja muiden luonnollisten aineiden käyttö voivat auttaa vähentämään LDL:n oksidaatiota ja vahvistamaan verisuonten seinämiä.

On myös tärkeää ymmärtää, että sydänsairauksien riskiä voidaan merkittävästi vähentää ruokavalion muutoksilla, liikunnalla ja stressin vähentämisellä. Nämä elämäntapamuutokset voivat toimia ennaltaehkäisynä ja jopa korjata jo syntyneitä vaurioita verisuonistossa. Esimerkiksi säännöllinen liikunta parantaa sydämen terveyttä, vähentää tulehdusta ja parantaa verenkiertoa. Samoin stressin hallinta on keskeinen osa sydänterveyden tukemista.

Luonnolliset hoitomuodot, kuten ravintolisät, yrttilääkkeet ja vaihtoehtoiset hoidot, kuten kelatoiva terapia ja happea terapioiden käyttö, ovat tehokkaita tapoja parantaa sydänterveyttä ilman invasiivisia toimenpiteitä. Esimerkiksi kelatoiva terapia on saanut huomiota sen kyvystä poistaa verisuonista raskasmetalleja ja toksiineja, jotka voivat vaikuttaa sydämen ja verisuoniston toimintaan.

Näiden hoitomuotojen etuna on se, että ne tarjoavat vähemmän riskejä ja sivuvaikutuksia verrattuna perinteisiin lääkkeisiin ja kirurgisiin toimenpiteisiin. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että vaihtoehtoiset hoitomuodot eivät ole "ihmehoitoja", vaan ne vaativat pitkäjänteisyyttä ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa sydänsairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Ravitsemus, liikunta, stressinhallinta ja oikeanlaiset ravintolisät voivat yhdessä toimia tehokkaasti sydänsairauksien torjunnassa.

Toinen tärkeä näkökohta on ruokavalion ja ravintolisien rooli sydänsairauksien ehkäisyssä. Terveellinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti kuitua, monityydyttymättömiä rasvoja ja antioksidantteja, voi tukea sydämen terveyttä ja ehkäistä ateroskleroosia. Lisäksi tietyt ravintolisät, kuten omega-3-rasvahapot, magnesium, koentsyymi Q10 ja C-vitamiini, voivat parantaa sydänterveyttä ja tukea verisuonten toimintaa.

Jokaisen, joka haluaa vähentää sydänsairauksien riskiä tai tukea nykyistä sydänterveyttään, tulee kiinnittää huomiota ruokavalioonsa, lisäravinteisiinsä ja elämäntapoihinsa. Vain kokonaisvaltainen lähestymistapa voi tuottaa parhaan mahdollisen tuloksen, ja vaihtoehtoiset hoitomuodot tarjoavat turvallisia ja tehokkaita tapoja saavuttaa tämä.

Kuinka Omega-rasvahapot ja ravintovalmisteet voivat ehkäistä sydänsairauksia ja alentaa kolesterolia?

Omega-rasvahapot, erityisesti Omega-3, -6 ja -9, ovat keskeisiä tekijöitä sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Ne auttavat säätelemään kehon tulehdusprosesseja, vähentämään verihiutaleiden yhteenliimautumista ja parantamaan verenkiertoa. Omega-3-rasvahapot, joita löytyy erityisesti kalasta ja siemenistä, ovat tunnettuja sydämen suojaamisesta ja veren hyytymisen estämisestä. Omega-6-rasvahapot, joita on kasviöljyissä kuten rypsiöljyssä ja auringonkukkaöljyssä, voivat myös tukea sydämen terveyttä, mutta niitä tulisi nauttia oikeassa suhteessa Omega-3:een.

Monet meistä saavat liikaa Omega-6:ta ruokavaliostaan, sillä useimmat kasviöljyt, joita käytämme ruoanlaitossa, sisältävät suuria määriä näitä rasvahappoja. Tällainen epätasapaino voi aiheuttaa tulehduksia ja vaikuttaa sydämen terveyteen. On tärkeää huomioida, että vaikka Omega-6 voi estää verihiutaleiden tarttumista toisiinsa, liiallinen saanti voi myös edistää tulehdustiloja. On siis suositeltavaa pyrkiä säilyttämään tasapaino Omega-3:n ja Omega-6:n välillä ruokavaliossa.

Omega-9-rasvahapot ovat luonnossa yleisimpiä rasvahappoja ja niitä löytyy erityisesti oliiviöljystä, jota pidetään yhtenä parhaista sydänterveyttä tukevista öljyistä. Vaikka Omega-9 ei ole elimistölle välttämätön, sillä on tärkeä rooli tulehdusten hillitsemisessä, syöpäriskin pienentämisessä ja sydämen suojaamisessa. Oliiviöljy on erinomainen valinta ruoanlaittoon sen vahvojen antioksidantti- ja tulehdusta ehkäisevien ominaisuuksien vuoksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka Omega-9 on hyödyllinen, sen tulisi olla vain pieni osa ruokavaliota, sillä liian suuri määrä eläinrasvoja voi lisätä sydänsairauksien riskiä.

Ravinnossa tärkeiden rasvahappojen saaminen voi tuntua haasteelta, mutta onneksi Omega-rasvahappoja löytyy myös ravintolisistä, joita on helppo nauttia päivittäin. Näitä ravintolisiä on saatavilla kapselimuodossa, ja ne ovat helposti sulavia sekä muistettavia. Ruoista, joissa on runsaasti Omega-rasvahappoja, voidaan mainita muun muassa kala, pellavansiemenet, avokadot, oliiviöljy ja pähkinät. Näiden ainesosien lisääminen ruokavalioon on tärkeää, jos haluamme tukea kehomme terveyttä ja sydämen toimintaa.

Kolesterolin hallintaan löytyy useita ruokavalioita ja elintapoja tukevia vaihtoehtoja. Ohran leseet ovat loistava esimerkki ruoasta, joka voi alentaa huonon LDL-kolesterolin määrää jopa kymmenellä prosentilla, koska ne sitovat kolesterolia suolistossa ja auttavat sitä poistumaan elimistöstä. Vastaavasti valkosipuli ja sipuli ovat erinomaisia mausteita, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi kolesterolin alentamisessa. Niitä kannattaa käyttää päivittäin ruoanlaitossa, mutta myös ravintolisinä, erityisesti valkosipulivalmisteet, jotka voivat tukea kolesterolitasapainoa.

Saksanpähkinät ovat myös tunnettuja terveysvaikutuksistaan, sillä ne sisältävät alfa-linoleenihappoa, joka voi auttaa alentamaan kolesterolitasoja. Myös soijatuotteet kuten tofu ja tempeh, joissa on isoflavoneja, voivat parantaa veren rasvaprofiilia. Nämä soijatuotteet ovat monipuolisia ja helppoja lisätä ruokavalioon, sillä ne toimivat hyvin esimerkiksi salaateissa ja smoothieissa.

Lecitiini on toinen hyödyllinen ravintoaine, joka voi auttaa liuottamaan kolesterolia verenkierrossa ja estämään sen kertymistä verisuonten seinämiin. Lecitiiniä löytyy muun muassa soijasta ja kananmunista, ja sen päivittäinen saanti voi edistää kolesterolitasojen laskua. Lisäksi omenaviinietikka on luontaistuote, joka voi auttaa verisuonten terveyden tukemisessa ja auttaa liuottamaan valtimoihin kertynyttä plakkia.

Kaikki nämä luonnolliset ruoka-aineet ja ravintolisät voivat merkittävästi tukea sydämen terveyttä ja kolesterolin hallintaa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että pelkkä ruokavalio ei aina riitä. Säännöllinen aerobinen liikunta, tupakoinnin välttäminen ja kofeiinin ja alkoholinkäytön vähentäminen ovat elintärkeitä tekijöitä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.

Lisäksi sydänsairauksien ehkäisyssä on tärkeää kiinnittää huomiota kokonaisvaltaiseen elintapamuutokseen. Liian suuri määrä tyydyttyneitä rasvoja, kuten punainen liha, voi lisätä sydäntautien riskiä, joten niiden osuus ruokavaliossa kannattaa vähentää. Sen sijaan tulisi suosia kalaa ja vähärasvaisia lihoja, kuten siipikarjaa. Maitotuotteet on hyvä valita vähärasvaisina, ja kuten aiemmin mainittiin, oliiviöljy on paras valinta rasvaksi ruokavaliossa. Samoin friteeratut ja rasvaiset välipalat olisi hyvä korvata tuoreilla vihanneksilla ja salaateilla.

Nämä ravitsemusmuutokset ja terveelliset elämäntavat voivat parantaa kokonaisvaltaisesti sydämen terveyttä ja vähentää sydänsairauksien riskiä.

Mikä on sydänsairauksien taustalla ja kuinka voimme estää niitä?

Sydänsairaudet ovat tänä päivänä yksi suurimmista terveysuhkista maailmassa. Ne ovat johtava kuolinsyy monissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Kanadassa. Yhdysvalloissa sydänsairaudet aiheuttavat noin puolet kaikista kuolemista, ja siellä sydänkohtaus tapahtuu joka 20. sekunti. Tämä tekee sydänsairaudesta yhä enemmän valtavan haasteen, mutta samalla myös mahdollisuuden ehkäistä sen.

Lääketieteellinen yhteisö on pitkään käsitellyt sydänsairauksia lähinnä ”tukkeutuneiden verisuonien” näkökulmasta. Arterioskleroosi, eli verisuonten kovettuminen ja ahtautuminen, on ollut keskeinen selitys sydän- ja verisuonitautien taustalla. Tämän vuoksi hoitomenetelmät ovat pitkään keskittyneet plakin poistamiseen verisuonista joko lääkkeiden, kuten statiinit, tai kirurgisten toimenpiteiden, kuten angioplastian ja ohitusleikkauksien avulla.

Kuitenkin viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että tämä perinteinen lähestymistapa on liian yksinkertaistettu. Sydänsairauksien pääasialliseksi syyksi on noussut käsite ”haavoittuvasta plakin” (vulnerable plaque) muodostumisesta, joka onkin arvioitu olevan vastuussa jopa 85 prosentista sydänkohtauksista ja aivohalvauksista. Tämä plakin muoto eroaa tavallisesta kovettuneesta plakkista, sillä se on enemmän tulehduksellinen ja altistaa verisuonet repeämille, mikä voi johtaa vakaviin verenkiertohäiriöihin. Toisin sanoen, sydänsairaudet eivät aina liity pelkästään kolesterolin korkeaan tasoon, vaan ne voivat johtua monista muista tekijöistä, kuten tulehduksista ja infektiosta verisuonissa.

Sydänsairauksien ehkäiseminen ja hoitaminen edellyttävätkin uutta lähestymistapaa, joka ottaa huomioon paitsi plakin koostumuksen myös verisuonten sisäisen tulehduksen ja infektioiden. On havaittu, että sydänsairauksien riskitekijöiden mittaaminen, kuten C-reaktiivinen proteiini, fibrinogeeni ja homokysteiini, voi auttaa ennustamaan sydänkohtauksen tai aivohalvauksen todennäköisyyttä huomattavasti tarkemmin kuin perinteiset kolesterolimittaukset. Tämä tieto voi auttaa yksilöitä kontrolloimaan sydänsairauksien riskejä tehokkaammin ja vähentämään sairauksien syntymisen mahdollisuuksia.

Amerikkalainen sydänsairauksien asiantuntija, tohtori Garry E. Gordon, on korostanut, että nykyiset hoitosuositukset, kuten statiinit ja rasvan rajoittaminen ruokavaliossa, eivät ole riittäviä eivätkä perustu uusimpaan tieteelliseen ymmärrykseen. Näiden hoitomuotojen sijaan tulisi keskittyä luonnollisempiin ja vähemmän haitallisiin hoitokeinoihin, jotka keskittyvät verisuonten terveyteen ja haavoittuvan plakin estämiseen.

Yhdysvalloissa sydänsairauksien hoitaminen maksaa vuosittain yli 56 miljardia dollaria. Tämä summa sisältää muun muassa lääkityskulut ja kirurgiset toimenpiteet, kuten ohitusleikkaukset, joita tehdään vuosittain yli 400 000. Lisäksi miljoonat amerikkalaiset käyttävät statiinilääkkeitä, joiden käyttö on lisääntynyt huimasti viime vuosina. Näiden lääkkeiden pitkäaikainen käyttö voi kuitenkin aiheuttaa vakavia sivuvaikutuksia, kuten maksavaurioita, ja niihin liittyy myös riski vakavista yhteisvaikutuksista muiden lääkkeiden kanssa.

Vaikka lääkkeiden käyttö ja kirurgiset toimenpiteet ovat yhä yleisimpiä hoitomuotoja, monien terveysasiantuntijoiden mukaan sydänsairaudet ovat suurelta osin estettävissä. Elintapojen, kuten liikunnan, stressin hallinnan, ravitsemuslisien ja oikean ruokavalion, avulla voidaan merkittävästi vähentää riskiä sairastua sydänsairauksiin. Esimerkiksi runsas prosessoitujen elintarvikkeiden käyttö, liikunnan puute ja krooninen stressi ovat tekijöitä, jotka altistavat länsimaiden väestöä sydänsairauksille.

Uusien lähestymistapojen mukaan on tärkeää keskittyä verisuonien terveyteen ja estää haavoittuvan plakin syntyminen ennen kuin se aiheuttaa vakavia terveysongelmia. Toisaalta sydänsairauksien hoitoon voidaan käyttää myös vaihtoehtoisia hoitomuotoja, jotka painottavat ravinteiden saantia, tulehdusten hallintaa ja kehon luonnollista paranemisprosessia. Esimerkiksi omega-3-rasvahapot, antioksidantit ja vitamiinit, kuten B6 ja B12, voivat tukea verisuonten terveyttä ja vähentää tulehduksia.

Sydänsairaudet ovat monivaiheinen ilmiö, joka ei rajoitu pelkästään verisuonten tukkeutumiseen. Ne syntyvät ja kehittyvät monien tekijöiden, kuten ruokavalion, elämäntapojen, perinnöllisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden, seurauksena. Näin ollen on tärkeää, että me ymmärrämme, miten nämä tekijät yhdessä vaikuttavat sydänsairauksien syntyyn, ja että pohdimme, miten voimme ennaltaehkäistä niitä tehokkaasti.

Sydänterveys ei ole pelkkä lääketieteellinen haaste, vaan myös henkilökohtainen vastuu. Se edellyttää meiltä, että huolehdimme elämäntavoistamme, pidämme huolta ravitsemuksestamme ja teemme aktiivisia valintoja, jotka tukevat sydämen ja verisuoniston hyvinvointia.

Mitkä tekijät voivat vaikuttaa sydänsairauksien riskiin ja miten tunnistaa kehon tulehdustilat?

Tulehdus on kehon luonnollinen reaktio vaurioon tai infektioon, mutta krooninen, jatkuva tulehdus voi johtaa vakaviin terveysongelmiin, erityisesti sydänsairauksiin. Tulehdustilojen määrä voidaan arvioida erilaisten oireiden ja sairauksien perusteella. Alla on luettelo sairauksista ja kehon tiloista, jotka voivat viitata tulehduksen olemassaoloon, ja niiden arviointipisteet.

Jos keho saa enemmän kuin 6 pistettä, voi olla merkki keskivaikeasta tulehduksesta, ja pitkäaikainen terveydellinen riski saattaa kasvaa. Arvon ollessa 7–20 pistettä tulehdus on jo korkea, ja se vaatii välitöntä huomiota. Jos pistemäärä ylittää 21, on kyse erittäin korkeasta tulehduksesta, ja tämä tilanne vaatii kiireellistä lääkärin arviointia.

Sairaudet ja tilat, jotka voivat aiheuttaa lisääntynyttä tulehdusta:

  • AIDS tai HIV-infektio

  • Astma

  • Keuhkoputkentulehdus

  • Keliakia tai gluteeniyliherkkyys

  • Sepelvaltimotauti

  • Diabetes tai kohonnut verensokeri

  • Ientulehdus tai parodontiitti

  • Hepatiitti

  • Tulehduksellinen suolistosairaus

  • Nivelreuma

  • Nivelrikko

  • Ihottuma, psoriaasi tai usein toistuvat auringonpolttamat

  • Mahalaukkuhaavat

  • Haavaiset suonikohjut

  • Ylipaino (yli 10 kg liikaa painoa erityisesti vyötäröllä)

  • Tupakointi tai nuuskaaminen

  • Äskettäinen fyysinen vamma

  • Jatkuvasti jäykät tai kipeät nivelet

  • Aamuisin kankeus sängystä noustessa

  • Usein toistuvat vilustumiset ja flunssat

  • Kauden allergiat

  • Ihon haavaumat tai ihottumat, jotka eivät parane tai parane erittäin hitaasti

Tämänkaltaisten tilojen hallinta voi merkittävästi vähentää tulehduksen määrää ja sen vaikutuksia kehoon, mikä puolestaan pienentää sydänsairauksien ja muiden kroonisten sairauksien riskiä.

Tulehdustilojen lisäksi monet sydänsairauksiin liittyvät riskitekijät voivat olla periytyviä. Kolesteroli ja triglyseridit voivat johtua elämäntavoista ja ruokavaliosta, mutta harvinaisissa tapauksissa geneettiset tekijät voivat olla vastuussa. Esimerkiksi hyperhomosyteinemia, joka liittyy metioniinin ja kysteiinin aineenvaihduntahäiriöihin, voi lisätä sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskiä.

Sydänsairauksien riskitekijöitä voivat olla myös:

  • Kohonnut verenpaine (hypertensio)

  • Diabetes ja insuliiniresistenssi

  • Kilpirauhasen vajaatoiminta

  • Tupakointi

  • Myrkytykset, kuten elohopea

  • Suu- ja ienongelmat

  • Ravintoaineiden puutteet (erityisesti koentsyymi Q10, magnesium ja seleeni)

Hypertensio eli korkea verenpaine on usein huomaamaton ja vaarallinen tila. Monet eivät tiedä, että heillä on korkea verenpaine ennen kuin se mitataan. Hypertension pitkäaikainen hoitamaton tila voi johtaa valtimoiden vaurioitumiseen ja lisääntyneeseen sydänsairauksien riskiin. Hypertension hoitamisessa voi auttaa oikeanlaisten ravitsemuksellisten korjauksien tekeminen, kuten raskasmetallimyrkkyjen poistaminen kehosta.

Diabetes ja erityisesti tyypin 2 diabetes ovat olleet tunnettuja sydänsairauksien riskitekijöitä jo vuosikymmeniä. Diabetes nopeuttaa verisuonten rappeutumista, mikä voi johtaa verenkierron puutteisiin ja sydänsairauksiin. Insuliiniresistenssi, joka usein edeltää tyypin 2 diabetesta, voi myös aiheuttaa sydänsairauksia erityisesti niillä, joilla on perinnöllinen taipumus sydänongelmiin.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on toinen aliarvioitu riskitekijä sydänsairauksille. Tämä tila voi nostaa LDL-kolesterolin tasoja, mikä puolestaan lisää sydänsairauksien riskiä. Erityisesti lievää kilpirauhasen vajaatoimintaa ei usein tunnisteta, mutta se voi merkittävästi vaikuttaa lipidiprofiiliin ja sydämen terveyteen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jopa lievät kilpirauhasen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa huomattavan nousun LDL-kolesterolissa ja lipoproteiinissa (a).

Näiden riskitekijöiden lisäksi tupakointi on yksi tärkeimmistä sydänsairauksien aiheuttajista. Tupakointi vahingoittaa verisuonia, lisää verenpaineen nousua ja vähentää veren hapenkuljetuskykyä, mikä kaikki yhdessä nostaa sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskiä.

On tärkeää huomata, että vaikka monia näistä tekijöistä voidaan hallita ja korjata elämäntapamuutoksilla, monet eivät tiedä, että heidän terveydessään saattaa olla piileviä riskejä. Aikainen tunnistaminen ja oikea hoito voivat estää vakavia terveysongelmia, ja se vaatii jatkuvaa huomiota niin ravitsemuksesta kuin elintavoista.

Miten Winglet-tekniikka parantaa suunnanvakautta ja vedenpuhdistusteknologiat pelastavat elämää?
Miten ymmärtää kasvien muotoja ja symmetriaa piirtämisessä?
Miten IoT-verkkojen tietoturva ja hallinta varmistetaan tehokkaasti?
Mikä on hiukkasten käyttäytyminen törmäyksissä, ja miten tarkastellaan niiden liikettä ja pysähtymistä?