Tieteellisessä maailmassa artikkelien peruutukset ovat usein kiistanalaisia ja herättävät laajaa keskustelua, erityisesti silloin, kun peruutettu tutkimus on saanut suuren näkyvyyden. Artikkelit, jotka on myöhemmin vedetty pois julkaisuista, voivat jäädä elämään tieteellisessä keskustelussa ja vaikuttaa siihen huolimatta siitä, että niiden tulokset on osoitettu virheellisiksi tai huonosti toteutetuiksi. Tämä ilmiö on ilmeinen erityisesti kahdessa tapauksessa, jotka ovat herättäneet paljon huomiota ja kriittisiä kommentteja.

Ensimmäinen tapaus on ranskalaisen tutkijaryhmän artikkeli, joka julkaistiin vuonna 2012 ja väitti, että geenimuunneltu maissi ja Roundup-herbisidi voivat aiheuttaa syöpää. Artikkeli sai paljon huomiota ja kritiikkiä erityisesti sen väitteiden tueksi esitetyn tutkimusasetelman ja tietojen analysoinnin puutteellisuuden vuoksi. Artikkeli vedettiin pois, mutta sen vaikutus ei rajoittunut pelkästään tieteelliseen yhteisöön. Vaikka artikkeli peruutettiin, se on yhä laajalti siteerattu ja sen väitteet elävät edelleen muun muassa sosiaalisen median ja terveysblogien kautta. Vaikka tieteelliset asiantuntijat olivat selvästi osoittaneet tutkimuksen heikkoudet, artikkeli on monilla tavoilla jäänyt elämään ja vaikuttamaan yleiseen keskusteluun geenimuunneltujen elintarvikkeiden vaarallisuudesta.

Toinen esimerkki, joka herätti suurta huomiota ja traagisia seurauksia, on japanilaisen tutkijaryhmän artikkeli vuodelta 2014. He väittivät keksineensä menetelmän, jolla aikuisia soluja voidaan muuttaa pluripotenteiksi kantasoluiksi, mikä mahdollistaisi lähes minkä tahansa solutyypin luomisen. Jos tämä olisi ollut totta, sillä olisi ollut valtavat vaikutukset lääketieteessä ja terveydenhoidossa, sillä se olisi voinut mahdollistaa geneettisten sairauksien parantamisen. Valitettavasti tutkimus perustui väärennettyihin kokeisiin ja manipulointiin, ja artikkeli peruutettiin nopeasti. Tämän artikkelin ympärille kehittyi suuri tieteellinen ja yhteiskunnallinen skandaali, joka sai huomattavaa huomiota mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Artikkelin peruuttamisen jälkeenkin se sai edelleen paljon huomiota, ja sitä jaettiin tuhansia kertoja, usein ilman viittauksia sen peruutukseen. Tässä tapauksessa tieteellinen virhe ja huono tiedonhallinta johtivat vakaviin henkilökohtaisiin tragedioihin, sillä yksi kirjoittajista teki itsemurhan ja toinen sairastui vakavasti.

Näiden tapausten myötä on noussut esiin tärkeä kysymys siitä, kuinka tieteelliset virheet ja huonot tutkimustavat voivat vaikuttaa laajasti yhteiskunnassa ja kuinka tärkeää on, että tieteelliset artikkelit tutkitaan huolellisesti ennen niiden julkaisemista ja erityisesti niiden peruuttamista. On muistettava, että vaikka artikkeli on peruutettu tieteellisestä lehdestä, se voi silti levitä laajasti yhteiskunnassa ja vaikuttaa yleiseen käsitykseen. Sosiaalinen media on erityisesti saanut osakseen kiitosta ja kritiikkiä juuri tässä suhteessa, sillä se voi antaa peruuttamattomasti vääristyneelle tiedolle lisää näkyvyyttä, vaikka alkuperäiset väitteet olisi kumottu.

Tällaisista skandaaleista on myös tärkeää oppia. Ne korostavat tieteen avoimuuden ja rehellisyyden merkitystä. Tieteellisten virheiden ja huonojen tutkimusmetodien seuraukset voivat olla vakavia, ja tutkijoiden on otettava vastuuta siitä, miten heidän työnsä vaikuttaa yhteiskuntaan. Tiede ei ole vain neutraalia tiedon etsimistä; sillä on myös merkittäviä vaikutuksia ihmisten elämään, terveyteen ja ympäristöön.

Endtext

Miten negatiivisuusvaikutus vaikuttaa totuuden arviointiin?

Totuuden arvioiminen on monivaiheinen prosessi, jossa yksilöt tekevät jatkuvasti päätöksiä siitä, mikä on totta ja mikä ei. Tätä prosessia voidaan lähestyä useista näkökulmista, mutta yksi keskeinen tekijä, joka usein ohjaa päätöksentekoa, on negatiivisuusvaikutus. Tämä ilmiö viittaa siihen, että negatiivinen tieto vaikuttaa voimakkaammin ja herkemmin kuin positiivinen tieto, mikä puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka arvioimme tietyn väitteen totuudenmukaisuuden.

Alkuperäisesti Grice (1975) ehdotti, että yksilöt lähtevät siitä oletuksesta, että muut puhuvat totta. Tämä peruslähtökohta viittaa siihen, että ihmiset usein yliarvioivat muiden rehellisyyden, mikä tunnetaan totuuden ennakkoluulona (truth bias). Tämä ilmiö on toistuvasti todettu tutkimuksissa, joissa ihmiset arvostelevat viestien totuudenmukaisuutta perusteella, joka saattaa olla väärä. Kuitenkin, jos yksilö ei ole valmis olettamaan totuudenmukaisuutta lähtökohtaisesti, hän saattaa kääntyä muiden strategioiden puoleen arvioidessaan tietyn väitteen todenperäisyyttä.

Yksi tällainen lähestymistapa on koherenssi ja vastaavuus (C&C) -periaatteet, jotka auttavat arvioimaan väitteen totuusarvoa. Vastaavuusteoria pitää väitteen totena, jos se vastaa tosiasioita, kun taas koherenssiteoria tarkastelee väitteen loogista ja rationaalista johdonmukaisuutta. Vaikka nämä teoriat eivät itsessään takaa totuudenmukaisuutta, ne antavat suuntaviivoja sille, miten yksilöt saattavat päätyä päätökseen väitteen totuudenmukaisuudesta – testaamalla, vastaako väite heidän tietämäänsä tosiasioita ja/tai onko se koherentti heidän uskomustensa kanssa.

Koherenssin ja vastaavuuden lähestymistavat voidaan kääntää käytännön prosesseiksi, joita yksilöt käyttävät arvioidessaan väitteiden totuudenmukaisuutta. Esimerkiksi, jos ihmisellä ei ole tarpeeksi tietoa tai vahvoja uskomuksia jostain asiasta, hän saattaa turvautua uskottavien lähteiden arviointiin, väitteen kontekstiin tai jopa itse väitteen muotoiluun – kaikki nämä vaikuttavat siihen, miten todennäköisesti väite koetaan todeksi.

Negatiivisuusvaikutus totuuden arvioinnissa on erityisen mielenkiintoinen, sillä se liittyy tutkimuksiin, joissa havaittiin, että negatiivisesti muotoiltu väite koetaan usein todenmukaisemmaksi kuin positiivisesti muotoiltu väite, vaikka molemmat olisivat muodollisesti samanarvoisia. Tämä ilmiö liittyy yleisempään periaatteeseen, jonka mukaan negatiiviset kokemukset ja tiedot vaikuttavat voimakkaammin kuin positiiviset. Tämä negatiivisuuden ylivoimaisuus on havaittu monilla elämänalueilla, kuten ihmissuhteissa, päätöksenteossa ja jopa oppimisprosessissa.

Negatiivisten väitteiden uskotaan herättävän enemmän huomiota, sillä ne ovat harvinaisempia ja uhkaavampia kuin positiiviset. Näin ollen negatiiviset tiedot saavat enemmän huomiota ja niitä käsitellään syvällisemmin kuin positiivisia tietoja. Tämä syvempi käsittely puolestaan lisää väitteiden vakuuttavuutta. Erityisesti totuuden arvioinnissa negatiivinen kehys voi aktivoida enemmän huomiota, mikä puolestaan johtaa helpompaan ja sujuvampaan tiedon palauttamiseen ja siihen liittyvän tiedon tuotantoon. Tämä sujuvuus taas lisää väitteen subjektiivista totuudenmukaisuutta.

Negatiivisuusvaikutuksen taustalla oleva periaate liittyy myös siihen, miten ihmiset suhtautuvat itseensä ja ympäristöönsä. Itse asiassa negatiivinen informaatio on usein nähty enemmän diagnosoivana ja merkityksellisempänä kuin positiivinen informaatio, mikä johtaa siihen, että negatiivisia väitteitä käsitellään syvällisemmin ja ne voivat tuntua todenmukaisemmilta kuin niiden positiiviset vastineet.

Tätä ilmiötä voidaan havainnollistaa monilla arkielämän esimerkeillä. Kuvitellaan, että joku kertoo meille, että "90% yrityksistä onnistuu ensimmäisen vuoden aikana", verrattuna väitteeseen, että "10% yrityksistä epäonnistuu ensimmäisen vuoden aikana". Vaikka molemmat väitteet voisivat olla totuudenmukaisia, tutkimukset ovat osoittaneet, että toinen, negatiivinen väite on todennäköisesti koettu todenmukaisemmaksi, koska se herättää enemmän huomiota ja käsitellään syvällisemmin.

Tällaisen negatiivisuuden vaikutus ei ole vain yksilön psykologinen vinouma, vaan sillä on laajempi yhteys siihen, miten ihmiset käsittelevät maailmaa ympärillään. Se vaikuttaa siihen, kuinka yksilöt arvioivat riskejä, tekevät päätöksiä ja muovaavat uskomuksiaan. Onkin tärkeää ymmärtää, että negatiivisuus ei ole vain yksinkertainen tunne tai tunnetila, vaan se on osa syvällisempää kognitiivista prosessia, joka muokkaa sitä, kuinka me arvioimme totuutta ja luotettavuutta ympäröivässä maailmassa.

Kuinka toteuttaa käyttäjien rekisteröinti ja autentikointi FastAPI-sovelluksessa
Mikä on paineen alistettu osmoosi ja sen rooli energian tuottamisessa suolanpoistoprosesseissa?
Miten tehdä ympyrä neliössä – virkattujen motiivien maailma