Kirjallisuuskatsauksen tehtävänä on tarjota syvällinen analyysi tutkimusaiheesta, joka eroaa johdannosta siinä, että johdannossa esitellään aihe lyhyesti ja yleisluontoisesti, kun taas kirjallisuuskatsaus syventyy yksityiskohtiin. Kirjallisuuskatsauksessa käydään tarkasti läpi aiempi tutkimus, määritellään tutkimuksessa käytetyt käsitteet ja teoriakehys sekä perustellaan tutkimuksen merkitys ja tarkoitus. Tämä johdattaa lukijan loogisesti tutkimuksen tavoitteeseen.

Kirjallisuuskatsauksen alkuun on suositeltavaa sisällyttää lyhyt yleiskatsaus, jossa esitellään katsauksen sisältö ja keskeiset käsiteltävät alueet. Esimerkiksi tutkimuksessa, jossa tarkastellaan intiimissä parisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa (IPV) maaseutuympäristössä, yleiskatsauksessa voidaan eritellä epidemiologia, riskitekijät, avun hakeminen, terveysvaikutukset, taloudelliset kustannukset, maaseudun erityispiirteet sekä vuorovaikutus terveydenhuoltojärjestelmän kanssa.

Keskeistä on määritellä kaikki tutkimuksessa käytettävät käsitteet selkeästi ja yksiselitteisesti. Tämä varmistaa, että lukijat ymmärtävät termit samalla tavalla eikä synny väärinymmärryksiä. Määritelmät voidaan esittää joko osana kirjallisuuskatsausta tai erillisessä listassa tai liitteessä, jos käsitteitä on paljon tai ne ovat monimutkaisia.

Teoriakehyksen esittely on olennainen osa kirjallisuuskatsausta. Siinä kuvataan käytettävä teoreettinen malli, sen tausta ja keskeiset periaatteet sekä selitetään, miten malli liittyy omaan tutkimukseen. Teoriakehystä havainnollistava kuva voi auttaa konkretisoimaan tutkimuksen muuttujien ja käsitteiden sijoittumista malliin. On tärkeää erottaa teoreettinen viitekehys käytännön toimenpidesuunnitelmista tai näyttöön perustuvista toimintamalleista, jotka eivät itsessään ole teorioita.

Hakustrategian kuvaaminen vaihtelee oppilaitoksittain, mutta se on keskeistä puolueettoman ja kattavan kirjallisuushakuprosessin varmistamiseksi. Hyvin dokumentoitu hakustrategia mahdollistaa tutkimuksen toistettavuuden ja antaa lukijalle ymmärryksen siitä, miten aineisto on kerätty. Hakustrategiassa kuvataan hakusana- ja tietokantavalinnat, hakuaikaväli, mukaan ja pois suljetut kriteerit sekä löydettyjen tutkimusten lukumäärä. Usein hakua täydennetään käsin tehdyillä viitelistojen läpikäynneillä. Asiantuntijalähteiden, kuten tutkimuskirjaston ammattilaisten, apu parantaa hakujen kattavuutta ja luotettavuutta.

Kirjallisuuskatsaus ei ole pelkkä tutkimusten listaaminen, vaan systemaattinen kokonaisuus, joka rakentaa perustan tutkimuksen tai projektin tarpeellisuudelle ja luo yhteyksiä aiemman tiedon ja oman tutkimuksen

Miksi tämä tutkimus on tehtävä juuri nyt ja juuri näin?

Tutkimuksen ajankohtaisuuden ja tarpeellisuuden perusteleminen on keskeistä tieteellisessä työssä, erityisesti väitöskirjassa tai akateemisessa projektissa. On oleellista osoittaa, että ehdotettu tutkimus ei ole pelkkä jatkumo aiemmille tutkimuksille, vaan että se vastaa tunnistettuun ongelmaan tavalla, jota ei ole vielä käsitelty riittävästi tai lainkaan. Tämä tarkoittaa, että ratkaisun tai lähestymistavan tehokkuutta ei ole aiemmin demonstroitu tai että olemassa olevat tutkimukset eivät ole vastanneet kyseiseen kysymykseen kokonaisvaltaisesti.

Esimerkkinä voidaan ottaa intiimin kumppaniväkivallan (IPV) tutkimus maaseutuympäristössä. IPV on laajalle levinnyt terveys- ja sosiaalinen ongelma, joka koskettaa kolmea naista neljästä heidän elinaikanaan Yhdysvalloissa. Sen seurauksena syntyy merkittäviä fyysisiä ja psyykkisiä kärsimyksiä sekä jopa kuolemia, minkä lisäksi IPV aiheuttaa huomattavia kustannuksia niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Maaseudulla asuvien naisten kokemus IPV:stä on erityisen haastava, koska nykyiset tukipalvelut ja resurssit ovat riittämättömiä ja tehottomia. Näin ollen tutkimusta tarvitaan syventämään ymmärrystä näistä kokemuksista, jotta palveluita ja tukea voidaan kehittää tarkoituksenmukaisesti.

Toinen konkreettinen esimerkki on keskuslaskimokatetrin aiheuttamien verisuonitulehdusten (CLABSI) tutkimus teho-osastolla. Infektiot ovat yleisempiä kuin kansalliset vertailuarvot antavat ymmärtää, ja niihin liittyy huomattavaa sairastuvuutta ja jopa 10–20 prosentin kuolleisuus. CLABSI-infektiot lisäävät potilaan sairaalahoidon kestoa ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia terveydenhuoltojärjestelmälle. Vaikka näyttöön perustuvat protokollat ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja CUSP-työkalupakki on vähentänyt infektioita merkittävästi, tarvitaan edelleen räätälöityjä ratkaisuja yksittäisten osastojen tarpeisiin.

Tutkimuksen perustana on neljän keskeisen kysymyksen tarkastelu: mitä tapahtuu, miksi asia on merkittävä, mitä nykyisin tiedämme ja mitä meidän tulee vielä selvittää. Jokainen näistä vastauksista rakentaa tutkimuksen logiikan ja osoittaa sen tarpeellisuuden. Tutkijan on tärkeää varmistaa, että nämä vastaukset ovat selkeitä ja johdonmukaisia, ja että joku aiheesta vähemmän perehtynyt pystyy ymmärtämään tutkimuksen merkityksen. Tämä varmistaa, että työ ei jää epäselväksi tai irralliseksi aiemmasta tutkimuksesta.

Kun kirjoitat johdantoa, on hyvä pitää mielessä, ettei sinne kannata lähteä liikaa yksityiskohtiin tai tutkimusmenetelmien analyysiin, jotka kuuluvat kirjallisuuskatsaukseen. Johdannon tehtävä on tarjota tiivis ja ytimekäs kuvaus ongelmasta, sen laajuudesta ja merkityksestä. Usein on tarkoituksenmukaista edetä yleisestä kohti spesifiä, aloittaen ilmiön määrittelystä ja yleisyydestä, siirtyen sitten sen vaikutuksiin ja lopuksi tutkimuskysymyksiin. Tämä rakentaa loogisen polun, jonka varassa lukija ymmärtää, miksi juuri tämä tutkimus on tarpeellinen juuri tässä vaiheessa.

Vaikka johdannon rakenne usein jakautuu neljään kysymykseen, niiden vastaukset saattavat limittyä ja kietoutua toisiinsa. Esimerkiksi prevalenssin esittäminen samalla korostaa ongelman merkittävyyttä, eikä vastausten tarvitse noudattaa jäykkää kaavaa. Tutkimuksen alkuvaiheessa esitetään myös konteksti, johon tutkimus sijoittuu, ja tarvittaessa paikallinen tai organisaatiokohtainen ongelma, jotta lukija ymmärtää tutkimuksen todellisen vaikutuksen.

On tärkeää, että tutkija esittää aiheensa selkeästi ja suoraan heti ensimmäisessä lauseessa ilman kiertelyä tai tarpeetonta taustoitusta. Näin lukijan mielenkiinto herää heti ja käsitys aiheesta muodostuu nopeasti. Tutkimuksen perustelut eivät rajoitu vain tilastollisiin tietoihin, vaan niihin kuuluu myös sen ymmärtäminen, miten tutkimus hyödyttää käytännön toimintaa, palveluiden kehittämistä ja yhteiskuntaa laajemmin.

Tutkimusta suunniteltaessa on oleellista muistaa, että perustelut eivät ole pelkästään muodollinen osuus, vaan ne ovat tutkimuksen selkäranka. Ilman selkeää perustelua tutkimukse

Mikä rooli on viruksilla ja virustautien tutkimuksella marsuilla?
Mikä on sopiva täyteaineen valinta flip-chip-muistipakettien luotettavuutta varten?
Onko Uk:n vesissä kalmarieläimiä?
Miten IoT muuttaa terveydenhuoltoa ja parantaa potilaiden hoitoa?
Miten valita ja sijoittaa kylpyamme: tyylikkyys ja käytännöllisyys kylpyhuoneessa