Dynaamiset taulut Snowflakessa tarjoavat tehokkaan ja joustavan tavan suorittaa jatkuvia ja inkrementaalisia muunnoksia suoratoistodatoille. Tämä mahdollistaa lähes reaaliaikaiset tietoputket ja nopeamman tietojen käsittelyn, vähentäen eräajon ETL-operaatioiden tarvetta. Dynaamiset taulut eivät ainoastaan yksinkertaista monimutkaisten datanmuokkausprosessien hallintaa, vaan tarjoavat myös skaalautuvan ratkaisun, joka soveltuu erityisesti suurille ja nopeasti muuttuville datavirroille.
Dynaamiset taulut ovat erinomainen työkalu, joka sallii tietojen automaattisen ja jatkuvan päivityksen perusdatatason muutosten perusteella. Ne toteuttavat inkrementaalisia muunnoksia ilman manuaalista väliintuloa tai monimutkaisia orkestrointiprosesseja. Dynaamiset taulut reagoivat lähdedatan muutoksiin, ja päivittävät tietoja reaaliaikaisesti tai melkein reaaliaikaisesti. Tämä luo arvokkaan rakenteen, joka toimii erinomaisesti Snowflaken tapahtumapohjaisen lähestymistavan kanssa tietojen lataamisessa, erityisesti yhdistettynä Snowpipeen.
Dynaamiset taulut tarjoavat useita etuja verrattuna perinteisiin eräajoprosesseihin. Ensinnäkin, ne suorittavat tietojen muunnokset heti, kun lähdedata päivittyy, jolloin lähes reaaliaikainen analytiikka on mahdollista. Toiseksi, taulut päivittyvät automaattisesti ilman aikataulutettuja ajokohteita tai manuaalisia päivityksiä, mikä poistaa ylimääräisen työn ja auttaa pitämään järjestelmän yksinkertaisena. Kolmanneksi, dynaamiset taulut yksinkertaistavat logiikan kirjoittamista inkrementaalisten datan latausten käsittelemiseksi, sillä Snowflake hoitaa monimutkaisempia osia. Neljänneksi, niiden skaalautuvuus on erinomaisen joustava: Snowflake mukauttaa kapasiteettinsa elastisesti datan määrän mukaan, joten järjestelmän suorituskyky pysyy optimaalisena datan kasvusta huolimatta.
Dynaamiset taulut on suunniteltu erityisesti käsittelemään suuria datavirtoja, jotka edellyttävät jatkuvia muunnoksia tai aggregaatteja. Ne luovat automaattisen kerroksen, joka vastaa lähdedatan muutoksiin ja ylläpitää aina ajantasaisia tietoja, ilman että käyttäjän tarvitsee puuttua prosessiin tai ajoittaa päivityksiä erikseen.
Dynaamisen taulun luomiseksi Snowflakessa on suoritettava muutama vaihe, jotka sisältävät varaston luomisen laskentatehoa varten, dynaamisen taulun määrittämisen, ja sen jälkeen SQL-kyselyt, jotka määrittävät, kuinka tietoja käsitellään. Tämä esimerkki näyttää, kuinka JSON-sarakkeessa olevan datan voi muuntaa rakenteelliseksi tietokannaksi. Esimerkiksi JSON-datan jäsentäminen ja sen tietojen tasoittaminen voivat olla osa prosessia, jossa tiedot muutetaan taulukkomuotoon.
Dynaamiset taulut hyödyntävät Snowflaken elastista infrastruktuuria ja mahdollistavat tehokkaan suorituskyvyn suuren datamäärän käsittelyssä. Koko prosessi on suunniteltu siten, että se ei vaadi manuaalista väliintuloa ja se toimii jatkuvasti taustalla, pitäen järjestelmän reaaliaikaisena ja ajantasaisena. Tämä prosessi ei ainoastaan poista eräajojen tarvetta, vaan myös varmistaa, että tietokannan alaiset taulut pysyvät aina ajankohtaisina, mikä on elintärkeää monille liiketoiminta- ja analytiikkatarkoituksiin.
Tärkeää on ymmärtää, että vaikka dynaamiset taulut tekevät datan käsittelystä huomattavasti yksinkertaisempaa ja automaattista, niiden oikea-aikainen ja tehokas käyttö edellyttää jatkuvaa seurantaa ja optimointia. Snowflake tarjoaa työkalut, kuten Snowsight, joiden avulla voi valvoa taulujen päivitysprosessia ja tarkistaa, milloin viimeisin päivitys on tapahtunut. Lisäksi on tärkeää säilyttää tietynlainen tasapaino dynaamisten taulujen päivitysaikojen (TARGET_LAG) ja kustannusten välillä, sillä lyhyemmät päivitysaikavälit voivat lisätä laskentatehoa ja siten kustannuksia.
Dynaamiset taulut ja Snowpipe muodostavat yhdessä tehokkaan ja skaalautuvan ratkaisun, jonka avulla voidaan luoda joustavia ja helposti ylläpidettäviä tietoputkia. Tämä yhdistelmä mahdollistaa reaaliaikaisen datan lataamisen ja muunnoksen ilman jatkuvaa manuaalista valvontaa tai ajastettuja eräajoja. Tämän lähestymistavan hyödyntäminen voi vähentää operatiivista taakkaa ja parantaa analytiikan laatua, sillä tiedot ovat aina ajantasaisia ja luotettavia.
Kuinka rakentaa interaktiivinen Streamlit-sovellus ja käsitellä virheitä tehokkaasti
Streamlit on Pythonin kirjasto, joka mahdollistaa interaktiivisten web-sovellusten luomisen helposti ja nopeasti. Erityisesti sen kyky integroida erilaisia tietolähteitä ja luoda visuaalisia elementtejä kuten taulukoita ja kaavioita tekee siitä erittäin hyödyllisen työkalun datan visualisointiin. Tämä luku keskittyy Streamlit-sovellusten rakentamiseen ja virheiden käsittelemiseen, jotta sovellukset toimisivat luotettavasti ja tehokkaasti.
Aloitetaan perusmallin rakentamisesta, jossa haetaan tietoja SQL-kyselyllä ja luodaan niistä interaktiivinen käyttöliittymä. Ensimmäiseksi yhdistetään Snowflake-tietovarastoon ja haetaan tarvittavat tiedot. Käytämme esimerkkinä asiakkaiden ja alueiden tietoja, joita voidaan suodattaa ja tarkastella dynaamisesti. Aluksi haemme tietoja seuraavalla SQL-kyselyllä:
Tämän jälkeen luodaan DataFrame ja annetaan käyttäjälle mahdollisuus suodattaa tietoja valitsemalla eri alueita ja kansoja sivupaneelissa:
Kun käyttäjä valitsee haluamansa alueet ja kansat, DataFrame suodatetaan valintojen mukaan:
Tämän jälkeen voidaan aggregoida dataa ja näyttää se taulukkona ja kaavioina. Data voidaan ryhmitellä alueittain ja laskea asiakkaiden kokonaismäärä:
Kun sovellus on valmis, käyttäjälle tulee mahdollisuus tarkastella interaktiivisesti eri alueiden ja kansojen asiakasmääriä, ja tehdä muutoksia suodattimiin. Tämä dynaaminen lähestymistapa tekee sovelluksesta erittäin joustavan ja käyttäjäystävällisen.
Virheiden käsittely on olennainen osa sovelluksen luotettavuutta. Virheenkäsittely auttaa sovellusta toimimaan ongelmatilanteissa ja estää sovellusta kaatumasta. Yksi yleisimmistä virheistä liittyy yhteysvirheisiin Snowflake-tietokannan kanssa. Näitä virheitä voidaan käsitellä try-except-rakenteella, joka estää sovellusta kaatumasta virhetilanteessa ja näyttää käyttäjälle informatiivisen virheilmoituksen. Esimerkiksi seuraavalla tavalla voidaan käsitellä yhteysvirheitä:
Myös SQL-kyselyjen suorittaminen voi tuottaa virheitä, kuten väärän taulun nimen tai puuttuvan datan vuoksi. Tällöin voidaan käyttää try-except-rakennetta, jotta virhe voidaan estää ja käyttäjälle näytetään virheilmoitus:
Streamlit voi myös kohdata virheitä sovelluksessa, esimerkiksi tiedon renderöinnissä. Jos DataFrame ei ole oikein muotoiltu tai jos renderöinnissä ilmenee ongelmia, virhe voidaan estää ja näyttää seuraavalla tavalla:
Virheenkäsittelyn lisäksi on tärkeää huomioida, että käyttäjäystävällinen virheilmoitus voi olla avuksi sovelluksen käyttöä edistävissä tilanteissa. Hyvin suunnitellut virheilmoitukset auttavat käyttäjää ymmärtämään, mitä tapahtui ja miten virhe voidaan korjata.
Lopuksi, vaikka try-except on yleisin virheenkäsittelytapa, Streamlit tarjoaa myös muita tapoja käsitellä virheitä, kuten sisäänrakennetut virheenkäsittelytoiminnot ja mallipohjat, jotka voivat olla käyttökelpoisia tietyissä tilanteissa. Virheiden käsittely ei ainoastaan estä sovelluksen kaatumista, vaan parantaa myös sen luotettavuutta ja käyttäjäkokemusta.
Mikä on Snowflake ja kuinka se eroaa perinteisistä tietovarastoista?
Tietovarastot ja datalakit ovat olleet keskeisiä käsitteitä tiedonhallinnan ja analytiikan maailmassa jo pitkään. Monet ovat väittäneet, että datalakki on vain uusi versio perinteisestä tietovarastosta ja että kaikki organisaatiot tulisi siirtää perinteisistä ratkaisustaan Hadoop-pohjaisiin datalakkeihin. Kuitenkin kokemuksemme mukaan datalakki ei ole suora korvike perinteiselle SQL-pohjaiselle tietovarastolle, erityisesti liiketoiminta-analytiikassa, jossa BI (Business Intelligence) -ratkaisut ovat keskiössä. Datalakki voi kuitenkin täydentää olemassa olevaa tietovarastoratkaisua erityisesti silloin, kun käsitellään suuria määriä jäsentämätöntä dataa, eikä perinteinen tietovarasto pysty tarjoamaan riittävästi laskentatehoa tai tallennuskapasiteettia.
Apache-tuotteet, kuten Hive, Presto ja Impala, mahdollistavat SQL-pohjaisen pääsyn suuriin tietoihin ja auttavat hyödyntämään datalake-tietoja perinteisissä BI-ratkaisuissa. Tällainen ratkaisu voi olla kallis, mutta se voi toimia suurille yrityksille, joilla on riittävästi resursseja ja vahva IT-tiimi.
Datalakilla on merkittävä etu perinteisiin tietovarastoihin verrattuna: se irrottaa laskennan ja tallennuksen toisistaan. Kuvittele tilanne, jossa sinulla on dedikoitu MPP (Massively Parallel Processing) -klusteri, mutta sinulla ei ole enää tarpeeksi tallennustilaa tai laskentatehoa. Tällöin sinun on lisättävä uusi solmu, jossa on sekä tallennus- että laskentateho, mutta maksat kummastakin, vaikka käyttäisit vain toista. Datalakin arkkitehtuurissa voit skaalata laskennan ja tallennuksen erikseen, mikä tuo monia etuja, kuten analytiikan skaalautuvuuden ja kustannustehokkuuden. Tämä lähestymistapa tuo kuitenkin mukanaan myös haasteita, kuten ACID-ominaisuuksien puutteen, joita saimme perinteisistä tietokannoista ja tietovarastoratkaisuista.
ACID-ominaisuudet ovat keskeisiä perinteisten tietovarastojen ja tietokantojen toiminnassa. Nämä ominaisuudet takaavat, että tietokannan transaktiot ovat atomisia, johdonmukaisia, eristettyjä ja kestäviä. Esimerkiksi atomisuus varmistaa, että transaktio on joko täysin valmis tai ei käynnistynyt lainkaan, mikä suojaa tietokannan eheyttä. Johdonmukaisuus varmistaa, että tiedot noudattavat määriteltyjä sääntöjä ja rajoituksia. Eristäytyminen estää samanaikaisten transaktioiden häiritsemisen ja kestävyys takaa, että transaktio pysyy voimassa myös järjestelmän kaatumisen jälkeen. Tämäntyyppiset ominaisuudet puuttuvat datalakista, mutta ne voidaan joskus saavuttaa tietyillä lisäratkaisuilla.
Vuonna 2013 aloitimme kuulemaan pilvipohjaisista tietovarastoista, kuten Amazon Redshiftistä. Me emme nähneet suurta eroa pilvipohjaisen Redshiftin ja perinteisen on-premise Teradatan välillä, mutta oli ilmeistä, että samat tulokset voitaisiin saavuttaa ilman erittäin kalliiden laitteistojen hankintaa. Erityisesti Redshiftin etu oli, että se rakennettiin avoimen lähdekoodin Postgres-tietokannan päälle. Tämä tarkoitti, että meidän ei tarvinnut oppia täysin uutta teknologiaa, vaan pystymme heti hyödyntämään jo olemassa olevaa osaamista.
Amazon Redshift ei ollut häiritsevä innovaatio, vaan se oli inkrementaalinen parannus olemassa olevaan teknologiaan. Se oli pohjautunut jo valmiiksi tunnettuun PostgreSQL:ään ja tarjosi parannuksia skaalautuvuuteen ja kustannustehokkuuteen. Toisin kuin Redshift, Snowflake oli todellinen häiritsevä innovaatio. Snowflaken perustajat tunnistivat perinteisten tietovarastoratkaisujen kipupisteet ja loivat täysin uudenlaisen arkkitehtuurin, joka vastasi nykypäivän data- ja analytiikkatarpeisiin. Snowflake mahdollisti organisaatioiden liikkumisen nopeasti ja kustannustehokkaasti, vaikka tiimit olivat pieniä.
Snowflaken erottuminen markkinoilla oli sen kyvyssä yhdistää kaikki datavaraston ja datalakin parhaat puolet. Snowflake tarjoaa ympäristön, jossa tietovarastointi ja analytiikka voivat toimia yhdessä ilman, että ne ovat riippuvaisia toisistaan, mahdollistaen skaalautuvan ja joustavan infrastruktuurin. Tämä innovaatio tuli vuonna 2012, ja sen laajempi saatavuus alkoi 2015, mutta se on jo mullistanut datavarastoinnin kentän ja luonut uuden aikakauden. Tässä vaiheessa tietovarastot, datalakki ja "lake house" ovat keskeisiä käsitteitä.
Lake house -käsite, jonka Databricks esitteli vuonna 2020, pyrkii yhdistämään datalakin ja tietovaraston parhaat puolet. Lake house mahdollistaa tallennuksen ja laskennan eriyttämisen ja skaalaamisen itsenäisesti ja tukee periaatteessa ACID-ominaisuuksia. Tämän toteuttamiseksi on olemassa kolme suosituinta avoimen lähdekoodin ratkaisua: Apache Iceberg, Apache Delta ja Apache Hudi. Tässä kirjassa käsittelemme Apache Icebergiä, sillä Snowflake tukee tätä avoimen taulumuodon ratkaisua.
Pilvipalveluiden nousu on avannut aivan uusia mahdollisuuksia analytiikan toteuttamisessa. Pilvipohjaiset ratkaisut, kuten Snowflake, mahdollistavat tiedon käsittelyn ja analysoinnin skaalautuvasti ja tehokkaasti, mutta on tärkeää muistaa, että pilvipalveluiden käyttö tuo myös omat haasteensa, kuten tietoturvakysymykset ja kustannusten hallinta. Organisaatiot, jotka siirtyvät pilvipohjaisiin ratkaisuihin, voivat hyödyntää parempaa resurssien hallintaa, mutta samalla on huolehdittava siitä, että infrastruktuuri on oikein mitoitettu ja tietoturva huomioitu.

Deutsch
Francais
Nederlands
Svenska
Norsk
Dansk
Suomi
Espanol
Italiano
Portugues
Magyar
Polski
Cestina
Русский